Jokainen meistä sortuu joskus ostelemaan halpoja massatuotettuja juttuja tai tavaraa, joita emme oikeastaan tarvitse. Muistan eräänkin tapauksen kun tilaamani t-paita oli melko ala-arvoista laatua. Nykyään pyrin tutkimaan tuotteen alkuperää ja laatua hiukan tarkemmin ja ostamaan vain tarpeeseen, mieluiten kierrätettynä. Marraskuun #suuntanaomaravaraisuus -postausten aiheena on yksi lemppareistani, vastuullinen kuluttaminen, kierrätys, tuunaus ja sähkön säästäminen tai oma edistyminen. Kippareina Sari Tsajuista ja Heikki Korkealasta. Linkit muiden blogipostauksiin löydät alta ja juttu jatkuu linkkien jälkeen.
Kasvuvyöhyke 1
Kakskulma https://kakskulma.com/rakentaminen-kulutustekona
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/marraskuu2023/
Kasvuvyöhyke 2
Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/11/suuntanaomavaraisuus-marraskuu-2023.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/11/paljonko-lamminta.html
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/11/suuntana-omavaraisuus-marraskuu-2023.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-11/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/11/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-11.html
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/tuunauksesta-toimeen
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/11/sahkon-saasto.html
My CO2 Quota https://myco2quota.wordpress.com/2023/11/06/sahkon-saastoa-mokilla/
Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/11/unelmana-omavaraisempi-elama-sahkon.html
Kasvuvyöhyke 7
Korpitako https://korpitalo.wordpress.com/2023/11/06/marraskuu-23-sahko-ja-kulutus
Blogin pidempiaikaiset lukijat jo tietävätkin että kierrättäminen ja tuunaus ovat sydäntäni lähellä. Oikeastaan voisi kai puhua elämäntavasta. Pääasiassa hankin tavaroita mieluummin käytettynä kuin uutena. Tähän on useampiakin syitä.
- Käytettynä ostettu tavara ei kuluta luonnonvaroja eikä lisää energiankulutusta tai saasteita (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta)
- Käytetyn tavaran ostaminen säästää rahaa
- Vanha käytetty tavara on usein laadukkaampi kuin uutena ostettu, sen korjaaminen kannattaa ja onnistuu paremmin kuin uutena hankitun
- Vanhojen tavaroiden estetiikka on vertaansa vailla
- Maailmassa on jo liikaa tavaraa ja käyttökelpoista tavaraa heitetään jatkuvasti pois
- Vanhalla esineellä on historia ja tarina, ne ovat usein uniikkeja ja niissä on luonnetta
- Käytettyjen tavaroiden ja materiaalien uudelleenkäyttö aktivoi mielikuvitusta ja saa aikaan uniikkeja persoonallisia ratkaisuja jotka antavat kodille omanlaisensa tunnelman
Vanhassa vetoisessa talossa tarvitaan syyskaudella paljon lämmikettä. Aiemmin olen vastuullisen kulutuksen hengessä tehnyt jämätilkuista vedonpoistajia ja kuumavesipullon päällisiä ja vanhasta turkista lämpimät turkistohvelit. Tällä kertaa ajattelin tehdä vanhasta turkista lämpimän vällyn. Tämän beigen lammasturkin löysin äitini kätköistä, tarkemmin sanottuna vanhasta navetasta, jossa on säilössä vähän kaikenlaista. Koska turkki on ollut navetassa jo aika pitkään, totesin että se tarvitsee pesun. Turkista on mahdollista pestä, kunhan muistaa muutaman perussäännön: pesuaineena ainoastaan reilusti rasvaista marseille-saippuaa, pesuveden tulee olla viileää ja tasokuivaus hitaasti huoneenlämmössä. Kuivuttuaan koko turkis käydään läpi vääntelemällä sitä käsien välissä niin että veden aiheuttama koppuroituminen häviää ja nahasta tulee taas pehmeää. Samalla tämä myös kuohkeuttaa karvat. Pakollinen pesu ei tietenkään ole jos turkis vaikuttaa puhtaalta.
Aloitin ratkomalla irti vuorin, tukikankaat, hakaset ja taskut. Irrotin hihat ja kauluksen, avasin olkasaumat. Pistin turkisnahat marseillesaippua-pesuun. Nahan pesusta marseillesaippualla olen kirjoiteillut tarkemmin täällä. Kun turkikset olivat kuivuneet, aloitin muotoilemalla sopivan vällypalan leikkaamalla. Huomioi että turkis pitää leikata aina nurjalta puolelta ja välttää leikkaamasta karvoja. Paras olisi leikata terävällä kirurginveitsellä painamatta leikkausalustaa vasten, jolloi karvat eivät katkeile, mutta saksetkin käyvät kunhan liikuttaa alaterää eteenpäin vuotaa vasten ja pyrkii välttämään karvojen leikkaamista. Leikkasin suurpiirteisesti vain miehustan poikki kainaloiden korkeudelta jotta sain noin suorakaiteen muotoisen palan. Sen jälkeen ompelin yhteen taskujen ja hakasten jättämät reiät muutaman millin saumanvaroin.
Turkiksen ompelu on siitä kätevää että kaikki pienetkin palat on mahdollista käyttää. Joskus turkit onkin koottu pienenpienistä paloista, hukkapaloja ei siis jää. Koska mitään isoja saumanvaroja ei tarvitse jättää, saumoista tulee ohuita ja huomaamattomia. Oikealta puolelta saumaa nypitään kanavaneulalla tai ohuella sukkapuikolla karvat pois sauman välistä jolloin saumasta tulee lähes huomaamaton. Jos nurjasta puolesta haluaa siistin, vällyn voi vuorittaa vaikkapa villakankaalla tai tilkkutyöllä. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä jos pienet saumat eivät haittaa. Tästä turkiksesta jäi vielä paloja joita aion hyödyntää myöhemmin. Ehkä teen niistä turkiskaulurin tai pehmeän tyynynpäällisen tai jotakin muuta, aika näyttää.
HUOM!
Tässä samalla vinkkaan lukijoitani taas joulun lähestymisestä. Perinteiseen tapaan joulukalenteri on taas suunnitteilla. Nyt onkin taas hyvä hetki esittää toiveita sisällön suhteen. Mikäli esittämäsi toive ei ole aiemmin vielä toteutunut niin toivo toki uudelleen. Toiveita voi laittaa joko tämän postauksen kommentteihin, tai minkä tahansa muun postauksen kommentteihin. Mitä aikaisemmin saan toiveen, sitä paremmat mahkut sillä on toteutua.
Everyone of us sometimes ends up buying massproduced cheap stuff or items we don’t really need. I remember one case when the t-shirt I ordered was below adequate quality. These days I try to find out the origins of each product a bit more carefully and choose something that is better quality and I also aim to buy things I really need, preferably second hand. November self-sufficiency post theme is one of my favourites: responsible consumerism, saving electricity, re-purposing, re-using and re-vamping. Captains of this ship are Sari from Tsajut and Heikki from Korkeala-blog. Links to other posts you can find below and the post continues after the links.
Finnish growth area 1
Kakskulma https://kakskulma.com/rakentaminen-kulutustekona
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/marraskuu2023/
Finnish growth area 2
Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/11/suuntanaomavaraisuus-marraskuu-2023.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/11/paljonko-lamminta.html
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/11/suuntana-omavaraisuus-marraskuu-2023.html
Finnish growth area 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-11/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/11/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-11.html
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/tuunauksesta-toimeen
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/11/sahkon-saasto.html
My CO2 Quota https://myco2quota.wordpress.com/2023/11/06/sahkon-saastoa-mokilla/
Finnish growth area 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/11/unelmana-omavaraisempi-elama-sahkon.html
Finnish growth area 7
Korpitako https://korpitalo.wordpress.com/2023/11/06/marraskuu-23-sahko-ja-kulutus
My long-term readers already know that re-purposing, re-using and re-vamping are close to my heart. Actually it’s more like a lifestyle really. Mainly I buy things second hand, rather than new. there are several reasons why.
- Secon hand items don’t use any natural resources, they don’t add energy consumption or add to the pollution load (with couple exceptions)
- Bying second hand items saves money
- Old second hand item is often better quality than new item, repairing it is often easier and more profitable than repairing new item
- Aesthetics of old items are unparallelled
- There is already too much things in the world and usable things are thrown away every day
- Old things have history and a story, they are often unique and they got more character
- Using second hand materials and items activates imagination and results more unique solutions which give a home specific kind of atmosphere
In old drafty house we always need a lot of warming things. Earlier I have made draft stoppers and hotwater bottle covers from leftover fabric scraps and warm fuzzy slippers from old furcoat. This time I decided to make a warm blanket from old furcoat. I found this beige furcoat from my mums stash. It had been years in an old barn, so I decided that it needs to be washed first. It is possible to was fur if you follow these simple basic rules: use only plentifull of marseille soap, water must be cool or lukewarm at most and always dry slowly in room temperature. Washing is not necessary if fur doesn’t seem dirty.
I started by ripping off lining, all stabilizers, clasps and pockets. I separated sleeves and collar parts, opened shoulder seams and sleeve side seams. I washed everything with marseille soap. I have written more about washing leather in here. When all fur pieces were dry, I started by cutting the blanket to my liking. Notice that fur fleece has to be always cut from reverse side (leather side) to avoid cutting the actual hair. Best would be to cut it with sharp surgical knife without pressure against the cutting board. Scissors will do, but in that case move them forward so that bottom blade runs against the leather, avoiding to cut the fur. I just cut it horizontally just below the armholes, to make a large square-ish piece. After that I finished the blanket by hand sewing the pocket and clasp holes together with couple millimeter wide seam allowances.
Sewing fur fleece is practical because you can use even the very small bits. Sometimes furcoats are gathered from tiny little pieces. So there is no leftover scraps. Because there is no need for large seam allowances, seams are always very small and almost unnoticeable. Use blunt sewing needle or thin knitting needle to pull out the hair from the seam if necessary. This makes the seams tidy and pretty invisible from the right side. If you want to make also the reverse side nice and neat, you can line the blanket with fabric, perhaps wool or quilt. However that is not necessary, if you don’t mind small seams. There was some leftovers which I can use later for little fur scarf, furpillow or something else, time will tell.
NOTICE!
I take the opportunity to remind all my lovely readers that Christmas is coming. As always, I am planning on Christmas calendar on the blog, which means in December posts come up every day up till Christmas eve. So if you have any requests what you would like to see here in the blog, leave a comment below or on any post. If you have already requested something but it didn’t happen, feel free to request again. The earlier I get the request, the more chance there is that I have time to make it happen.
From one fur coat we got: cotton stabilizer and wool padding, sack cloth, fur clasps, lining and the fur.
Fur in marseille soap bath.
Fur drying up. And yes, our shower room really is this small.
You can sew soft fur with ordinary sharp sewing needle. I used thick “bear”-thread, which is meant for sturdy sewing, but any other sturdy thread will do. When sewing, push the fur away from the seam, that way you don’t have to pick them from the right side after sewing.
Finished furblanket works fine as seat warmer, feet warmer, wrapped on the shoulders or ontop of your bed as extra warmth. Or why not fold it in your bed for a warm soft pocket for your feet to put in, when going to bed.
This is what the back of the fleece can look on reverse side. Gathered from tiny little pieces or holes patched with small leftover pieces. All pieces can be used and you can hardly tell from the right side.
Kiitos taas tästäkin tietopläjäyksestä. Harvemmin näin maallikkona tulee ajatelleeksi, että turkiskin on ihan vesipestävää tavaraa. Suihkuhuoneenne on oikeastaan itse suihkutteluun todella hyvän kokoinen, koska vesi ei roisku isolle lattiapinta-alalle ja suihkun lattian saa kuivattua nopeammin. Joissakin vanhemmissa taloissa (kuten omassamme 60-luvulta) on olohuoneen kokoinen suihkuhuone, jonka seinään keskelle kaikkea on vain aikoinaan kiinnitetty suihkuhana. Tässä tapauksessa suihku ja kodinhoitohuone ovat “kätevästi” samassa tilassa, joten pyykkien pitäisi kuivua samalla kuin itse käy suihkussa. Toki tilanteesi on pahempi, jos talossanne ei ole lainkaan erillistä kodinhoitohuonetta, jossa normaalit pyykit saisi kuivattua.
Olet ehkä jossakin asian jo kertonutkin, mutta minulta minulta on mennyt ihan ohi, mitä teet ostamillesi käytetyille kengille. Esimerkiksi pakastatko niitä ennen käyttöä? Toivonkin siis joulukalenteriin asiaa käytettyjen kenkien ostamisesta ja miksei myös huollostakin. Minut on peloteltu puolikuoliaaksi käytettyjen kenkien epähygieenisyydellä ja epäterveellisyydellä jaloille, mutta minua on jäänyt kaivertamaan, ovatko käytetyt kengät todella niin epähygieenisiä kuin pahimmat kauhukertomukset antavat uskoa.
Murmur – yleensä turkkeja ei vaatteena suositellakaan pestäväksi, koska niissä on sisällä noita tukimateriaaleja, jotka välttämättä eivät kestä vesipesua ja saattavat päästää väriäkin. Mutta pelkkää vuorittamatonta turkista (ja nahkaa) voi tosiaan pestä kylmällä vedellä kun pistää reilusti marseillea. Minä laitoin tällä kertaa murusteltua marseillea useamman ruokalusikallisen, eikä turkis oikeastaan edes koppuroitunut. Eli mitä enemmän rasvaista saippuaa, sitä pehmeämpi lopputulos.
Meillä on kodinhoitohuone jonka esittelin blogissa kesällä. Kuivaamme siellä kaiken pyykin, paitsi nämä käsinpestyt joista valuu vettä.
Olen joskus blogissa kyllä sivunnut vintagekenkien käyttöönottoa muussa yhteydessä, mutta voin aivan hyvin tehdä siitä oman postauksensa. Laitan toivepostausten listalle.
Ostin muutama vuosi sitten edullisesti lähes käyttämättömän lammasturkin ja vein sen turkkurille. Kyllä kannatti. Tuli paljon halvemmaksi kuin uusi talvitakki ja nyt se istuu kuin hanska päälle. Kun vaan tulisi kunnon talvi, että sitä pääsisi taas käyttämään
Harmaan torpan emäntä – Joo, niinkin voi tehdä! Mulla on myös yksi kirppikseltä ostettu kevyempi lyhyt käyttöturkki, mutta ei ole ollut sellaisia talvia että sitä kamalasti pääsisi käyttämään.
Olen vanhasta kelsiturkista tehnyt istuinalustoja. Sen enempään ei osaamiseni ole riittänyt. Turkin palasia olisi kyllä vielä jäljellä.
Maija – Sehän on oikein erinomainen tapa uusiokäyttää vanha turkki. Kelsiturkista saa vielä oikein mukavan pehmeät istuinalustat kun niissä yleensä karva on melko paksu ja tiivis. Pienemmistä paloista saisit varmasti vielä lisää alustoja ompelemalla pienempiä paloja yhteen. Sauman ei tarvitse olla mitenkään erityisen hienosti ommeltu, kunhan pistot kiertävät saumanvarojen ympäri, kuten tuossa esimerkkikuvassa. Nahkaa kannattaa ommella sormustimen kanssa tai vanha nahkahansikas kädessä jotta neulan saa työnnettyä helpommin läpi. Minä käytän yleensä peukalon kynttä, kun minulla nuo kynnet ovat niin vahvat että kestävät sen.
Sain joskus harteilla pidettävän turkisasian, joka oli ommeltu muiden roskiin nakkaamista pienenpienistä palasista. Se, että se koostui palasista ei todellakaan huomannut päällepäin.
Satu * – Mainio lahja! Eikä niitä saumoja tosiaan erota jos kaikki palat ovat tosiaan samanlaista karvaa.
Itse olen surkea ompelemaan yhtään mitään. Aina silti haaveilen tekeväni kaikkea!
Marketta – itsellänikin se tahtoo nykyään olla enemmän haaveilua kuin tekemistä. Aika ei tunnu nykyisin riittävän muihin kuin nopeisiin pikkuompeluksiin.
Tuo saippuavinkki on loistava! Kiitos siitä! Olen pessut joitain lampaantaljoja käsin ja ihmetellyt miksi toisissa nahka koppuroituu ja toisissa ei. Osaatko sanoa mikä mistä se johtuu?
Jovelan Johanna – Hmm, en ole asiaa testannut tai tutkinut, mutta koppuroitumiseen saattaisi vaikuttaa turkiksen valmistuksen käsittelyt (niissä voi olla eroja), veden lämpötila, veden kovuus/happamuus (onko kaivovettä/sadevettä/järvivettä) ja missä lämpötilassa ja ilmankosteudessa kuivataan. Sen lisäksi että laitoin paljon marseillea, turkis myös kuivui hitaasti. Ensin yön yli suljetussa kylppärissä ja kun oli aamulla vielä märkä, jätin oven raolleen että ilma vaihtui paremmin. Meni vielä siitä vuorokausi että oli täysin kuiva. Hidas kuivuminen viileähkössä saattoi auttaa pehmeyden säilymiseen.
Marseillen lisäksi myös siansuolirasvasaippua kävisi hyvin turkiksen ja villan pesuun, mutta sitä ei tahdo saada mistään kaupoista. Se on perinnesaippuaa ja sitä saa vain harvoin joistakin perinnemarkkinoilta tms.