Habahaaste / Biceps challenge

Sain kuulkaa semmoisen blogihaasteen etten olekaan ennen saanut. Tämä on nimittäin tanssihabahaaste. Älkää edes kysykö miksi se tuli mulle. Totesin jo haasteen antaneelle Essille että mun habat on enemmän tuolla käsivarren väärällä puolella, mutta pakko kai tämä on tehdä kun se annettiin. En vastaa lukijoiden tahattomista äänekkäistä naurunpyrskähdyksistä työpaikoilla tai pullaan tukehtumisesta, eli ihan omalla vastuulla katsotte nämä kuvat.

Säännöt

  • Ota kuva omasta (paljaasta) habasta
  • Jaa kuva blogiin
  • Kerro, miten olet habasi saanut
  • Haasta kolme muuta tanssibloggaajaa

Umm, joo sain tän haban istumalla sohvalla ja syömällä pastaa ja kantamalla kangaspakkoja töissä. Silloin kun olin töissä hääpukuliikkeessä, mulla oli oikea haba. Kun kanniskelee päivät pitkät sovituskoppiin useiden kilojen painoisia hääpukuja (kymmenkunta kerrallaan) niin siinä habakin kasvaa. Mutta siitä on 10 vuotta aikaa joten habakin on entinen. Tilalle sain nämä höllyvät versiot jotka alleinakin tunnetaan.  En lue kovinkaan monia tanssiblogeja ja kutakuinkin kaikki joita luen on jo haastettu ainakin kertaalleen, niin en haasta nyt ketään tiettyä, mutta jos koet että haluat vastata tähän haasteeseen niin areena on vapaa.

inenglish

Now then. I got a blog challenge like never before. This is dance biceps challenge. Don’t even ask why I got it. I already told to Essi who challenged me, that my biceps are more on the other side of the arm, but I just gotta do this since I was tagged. I don’t take responsibility on readers unvoluntary loud laughter bursts at work or choking on the bun. So if you want to see these photos, you’re on your own buddy!

Rules

  • Take a picture of your (bare) bicep
  • Share it in your blog
  • Tell how you got it
  • Challenge three other dance bloggers

Uhm, yeah I got this huge bicep by sitting on the sofa and eating pasta and carrying packs of fabric at work. When I used to work at the wedding shop, I had proper biceps. Carrying heavy wedding gowns (several kilos each, about ten gowns at once) to the fitting rooms all day long does actually develop biceps. But that was about 10 years ago so those biceps are gone. Replaced by these wobbly things. I don’t really read that many dance blogs and pretty much all I read have been challenged already so I don’t pass this forward to anyone particular, but if you feel that you want to do this challenge, arena is yours.

haba1

Katsokaa nyt, haba on vähän väsynyt ja valahtanut alas. /
Look at this tired “bicep”, it fell on the other side. 

haba2

Edes ruma irvistys ei saa sitä palaamaan oikealle paikalleen. /
Not even the ugly grin can make it return to the correct place. 

1 person likes this post.

Parit potretit / Couple portraits

Se on taas ilon ja ihmetyksen päivä sillä parin viikon takaisen Vapriikki-vintagen kuvat Atelieri O. Haapalalta on julkaistu. Jei! Sen pidemmittä puheitta, kuvat olkaa niin hyvät.

EDIT – Valitettavasti  Saara Salmen ja Marco Melanderin yhteistyöprojekti Atelieri O. Haapala päättyy huhtikuussa. Tämän jälkeen näitä kabinettikuva-potretteja ei sitten enää heiltä saa. Mikäli siis pidit näkemästäsi tässä postauksessa, viimeiset kuvausmahdollisuudet löytyvät heidän tapahtuma-listastaan. Olen alusta asti seurannut Atelieri O. Haapalan seikkailuja ja käynyt aika monta kertaa heidän kuvattavanaan. Kerrassaan hurmaava pariskunta ja ihania kuvia! Voitte täältä lukea tarinan siitä mitä tapahtui kun ensimmäistä kertaa kävimme heidän kuvattavanaan tapahtuma-photoboothissa vuonna 2009 (jonka piti siis olla heidän viimeisensä, onneksi ei ollut).

inenglish

It is again the day of joy and excitement. The photos from Vapriikki-vintage by Atelieri O. Haapala are ready. So without any further ado, here they are.

EDIT – Unfortunately Atelieri O. Haapala-project by photographers Saara Salmi and Marco Melander is coming to an end. After this April you can’t get their cabinet portaits anymore. So if you liked what you see in this post, you can find their last photo-sessions on their event listing. I have followed the adventures of Atelieri O. Haapala since the beginning and had my photo taken quite many times too. They are such a charming couple and take awesome photos! Here you can read the story what happened when we went to have our photo taken by them, for the very first time in 2009 (which was supposed to be their last event photo booth, thankfully it wasn’t).

tmp_22918-12717287_919850284731469_7981721813673151444_n1923466345

Lauantaina 40-lukuisesti / 40’s style on Saturday

tmp_22918-12647336_919851418064689_4243676072690070183_n-495795495

Sunnuntaina 1700-luvulla / On Sunday we visited the 1700’s

tmp_22918-12661914_919852844731213_1300539508791272045_n-1290718067

Pixel sisters pukunäytösasuissa / Pixel sisters in fashion show outfits

 

5 people like this post.

Kärkitossuihin mokkapalat / Suede tips for pointe shoes

Ensimmäinen baletin kärkitossu-sähellys on takana. Tällä viikolla tunti jäi opettajan sairastumisen johdosta väliin. Totesin että mokkanahan palat olisivat kyllä tossujen kärjissä ehdottomat. Tanssisalimme lattia on todella liukas ainakin satiinitossulla liikkuessa. Kärkitossutreeni kesti vain noin 15 minuuttia, mutta tossut luistivat sen verran että en uskaltanut ihan jokaista liikettä tehdä. Valmiita nahkapaikkoja saa balettitarvike-liikkeistä, mutta tarkan markan ajat ovat käsillä joten päätin hyödyntää varastosta löytynyttä pehmeää beigen sävyistä mokkaa. Ohjeen palojen kiinnittämiseen löysin Tanssiina-putiikin blogista. Tässä silti vielä kuvat siitä miten itse sen tein.

inenglish

My first pointe lesson (more of a mess than lesson) is done. This week we didn’t have a lesson at all because teacher became ill. I realized that suede on the tips of pointe shoes are necessity. The floor on our dance studio is really slippery on satin pointe shoes. Our practice only took 15 minutes, but my shoes were so slippery I didn’t dare doing all the moves. You can buy readymade suede patches from ballet shops, but since I need to save money I decided on using some soft beige scrap suede I have in my storage. I found the tutorial for putting them on from Tanssiina shop’s blog, however here’s photos how I did it.

pointesuede1

Jäljensin kärjen muodon mokalle. Palan pitää jatkua tossun pohjanahkaan
asti joten 
pidensin palaa vielä sen verran että se ylettyy. /
I placed the pointe on suede and traced the shape of the tip. Suede have to go
all the way to the leather sole, so I made it long enough to reach it.

pointesuede2

Palat leikattuna. Alareuna on kaareva jotta se sopii pohjanahan muotoon. /
Cut pieces. Bottom edge is curved to match the shape of ballet shoe sole. 

pointesuede3

Tarkistin vielä että koko ja muoto varmasti sopivat. /
After cutting I checked that size and shape matched.

pointesuede4

Sitten liimaamaan. Levitin liimaa kärjelle ja alaosaan nahkapohjaan asti. Asetin
mokkapalan paikoilleen ja pidin sen siinä kunnes liima oli tarttunut kiinni. 
Käyttämäni
mokka oli hieman joustavaa joten venytin sitä aivan kevyesti ryppyjen 
välttämiseksi. /
Then I glued patches on. I spread glue on the tip and bottom towards the sole.
I placed the suede patch on it and hold in place until glue stuck. The suede I 
used was slightly stretchy, so I pulled it slightly to prevent wrinkles. 

pointesuede5

Tässä näkyy miten kaareva reuna mätsää tossun pohjaan. /
Here you can see how the curved edge matches the sole. 

pointesuede6

Valmiit mokkakärjet. / Finished suede tips.

pointesuede7

Käytin liimaamiseen Scotchin kontaktiliimaa, mutta pikaliima olisi ehkä
sopinut paremmin koska se kuivuu nopeammin eikä veny ja sottaa.
Seuraavaa tuntia odotellessa. /

I used Scotch contact glue, but super glue probably would have worked
better because it dries faster and does not stretch or make a mess.
Now just waiting for the next lesson. 

1 person likes this post.

Vuoden ensimmäiset instagramit / First Instagrams of 2016

Olen jotenkin ihan sekaisin kuun vaihteista. Olen yleensä postannut Instagramin kuvakoosteen aina kuun ensimmäinen päivä, mutta parina viime kuuna se on jotenkin mennyt ihan huomaamatta ohi. Korjaan virheen näillä näppäimillä. Mitäs sitä oikein tuli Tammikuussa tehtyä. No ainakin aloitettiin baletin kärkitossutreenit, ihailtiin upeaa pakkaskeliä ja käytiin jo perinteeksi muodostuneessa Vapriikki-Vintagessa myymässä ja heilumassa 1700-luvun pukunäytöksessä.

Olen nyt tainnut jäädä ihan lopullisesti koukkuun historiallisiin pukuihin. 1700-luvun lopun Chemise a la reine valmistui tammikuun lopulla ja L’amusetten kevättanssiaisiin on ilmoittautuminen jo tehty. En malta odottaa huhtikuuta, että pääsee taas tutustumaan 1700-luvun ihmeisiin ja tansseihin. Ja tietysti näkemään muiden hienoja asuja. Helmikuussa on odotettavissa varmaankin lisää balettiaiheisia postauksia (ainakin ihan vähän, koittakaa kestää), lisää pukuhistoriahommeleita ainakin Historical Sew Monthlyn puitteissa. Yritän kunnostautua kuvaamaan myös päivän asuja vähän enemmän.

inenglish

I’m somehow totally confused about the change of the month. Usually I post my monthly Instagram roundup first day of the month, but last couple months it’s totally slipped my mind. I will fix that right now. So what did I do in January? Well atleast I started the pointe shoe classes at ballet, admired the lovely freezing weather here in Finland and went to Vapriikki Vintage-event to sell my products and promenaded in 1700’s fashion show.

I think I’m now totally hooked on historical costuming. I already finished my late 1700’s Chemise a la reine at the end of January and I sent my participation form for L’amusette spring ball too. I can’t wait April and the ball. It’s so lovely to travel to the 1700’s for one day and get to know the history and dances of the era. And of course to see other people’s lovely costumes. In February there will be more ballet related posts (atleast little bit, please bear with me), more historical costuming, atleast the Historical Sew Monthly updates. I also try to take more outfit photos from now on.

instajan16

TAMMIKUU / JANUARY
1. Ihkaensimmäiset kärkitossut / 2. Ihana pakkaskeli
3. Taku lämmittelemässä / 4. Vapriikki-vintagessa
5. Päivän asu Vapriikissa / 6. Isäntä komiana pukunäytösasussa

1. My very first pointe shoes / 2. Lovely frosty weather
3. Taku warming under clothes / 4. At Vapriikki vintage fair
5. Ootd at Vapriikki / 6. Handsome hubby in his fashion show outfit

3 people like this post.

Arjen asut, uudelleen ja uudelleen / Everyday outfits, again and again

Kun aloittelin blogia vajaa kahdeksan vuotta sitten (hyvänen aika, blogihan tulee kohta teini-ikään!) ja vielä paljon myöhemminkin, asukuvien ottaminen oli jännää ja uutta. Oli hauskaa näyttää lukijoille mitä kaikkea sieltä vaatekaapista oikein löytyykään. Viimeaikoina asukuvien ottaminen on vähentynyt rankasti. Talvella toki siksi, että aina on niin pimeää ja hyvien kuvien saaminen on työn ja tuskan takana. Suurimmaksi osaksi kuitenkin siksi, että en elämäntapamuutokseeni liittyen ole kamalasti ostanut uusia vaatteita parina viime vuonna. Samojen vanhojen, blogissa jo useampaan kertaan nähtyjen vaatteiden kuvaaminen samoissa käytävissä ja kotinurkissa ei tunnu omasta mielestäni kamalan mielekkäältä. Julkisilla paikoilla kuvaamiseen olen jotenkin kamalan arka. Eikä minulla totta puhuakseni ole edes aikaa etsiä joka kerta täysin uutta kuvauspaikkaa.

Mutta mitäpä tästä tuumaavat arvon lukijat? Kiinnostaako teitä silti nähdä asukuvia vaikka samat vaatteet olisi nähty jo aiemmin? Toki tiedän että lukijoissa on myös uudempia tuttavuuksia jotka eivät ole lukeneet blogia kovin pitkään eivätkä välttämättä jaksa selailla vanhempia postauksia. Mutta silti olisi kiinnostavaa kuulla teidän mielipiteenne. Ovatko asukuvat kiinnostavampia jos niissä on aina blogissa ennen näkemättömiä asuja vai onko mielekästä nähdä samoja asuja, ehkä vähän eri tavoin asustettuna myöhemmin uudelleen? Tai että kiinnostavatko asukuvat teitä ylipäätään ollenkaan enää?

inenglish

When I started my blog almost eight years ago (oh deary me, blog is almost teenager soon!) and much later too, it was fun and new to take outfit photos. It was exciting to show to readers what kind of items I have in my wardrobe. Lately my outfit photos have been few and far between. In the Wintertime because it’s always so dark. It’s pain to get proper photos taken. But mostly because due to my lifestyle change, I haven’t really bought much new clothes during past couple years. Photographying same old garments, already seen in the blog several times, doesn’t feel sensible to me. Mostly I even take the photos in same places at my home and hallway, I’m not particularly courageous on taking photos on public places. And to tell you the truth, I don’t even have time to find complete new photo location every time.

But what do you think my darling readers? Are you still interested to see my outfits, even though it might be the same old dress than last month or year ago? I do know that there are readers amongst you who haven’t been reading my blog that long, so you haven’t necessary seen “everything” yet or you don’t really fancy going through my older posts that much. It still would be interesting to hear your opinion on the matter. Are outfit photos more interresting if there’s new, never-seen-outfits in them, or do you like seeing same outfits and garments again later, perhaps accessorized little differently? Or are you interested in outfit photos at all anymore?

liivimekko2

Tämän päivän asun liivimekko on nähty aiemmin jo ainakin viime 
maaliskuussa. Silkkipusero ja solmio taas on nähty  toissakesänä. Pusero
on ollut toki käytössä myöhemminkin, solmio harvemmin. /

Pinafore I wore today have been seen before atleast last March. Silk blouse
and tie have been in blog couple summer’s ago. Blouse have been in use
later too, tie a bit rarer. 

liivimekko1

2 people like this post.

Helppo DIY: säärystimet / Easy DIY: legwarmers

Pakkaskelit saapuivat vihdoin tännekin (ja näemmä myös menivät ennenkuin sain tämän postauksen ulos… bleh, pidän paljon enemmän paukkupakkasista kuin liukkaista pääkallokeleistä). Kuljen talvellakin mieluummin hameessa kuin housuissa ja siksi erilaiset säärystimet ovat villaisten sukkahousujen lisäksi tarpeen. Jos neulominen ei onnistu tai tuntuu liian hitaalta niin sellaiset voi tehdä nopsasti myös vanhasta neulepuserosta. Parhaiten lämmittävät tietysti villa ja villasekoitteet. Puuvilla ja viskoosi eivät ole koville pakkaskeleille parhaimmat vaihtoehdot, mutta sopivat toki plussakeleille nekin.

Tarvikkeet
vanha neulepusero tai
neuletakki tai
leveä suorakaiteen muotoinen kaulaliina

Parhaiten toimivat rib-neulokset joissa on joustoa ja napakkuutta. Jos valitsit puseron jossa on valmiiksi napakat hihat, sinun ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään muuta kuin ratkoa tai leikata hihat irti, huolitella leikattu reuna ja pukea ne jalkoihin. Tadaah! Säärystimet ovat valmiit. Voit joutua suoristamaan hihan pyöriön jos se on hirveän kaareva. Leikkaa pyöriö suoraksi ja huolittele reuna käsin tai saumurilla purkautumisen välttämiseksi.

Jos hihat ovat väljät jalkoihisi, vedä ne jalkaan nurinperin, kerää väljyys sauman kohdalle ja kiinnitä neulat niihin kohtiin joissa on ylimääräistä väljyyttä. Ompele sisäänotot käsin tai koneella. Jos säärystimistä tuli kamalan lyhytet, voit jatkaa sitä ottamalla lisää paloja vaikka kauluksesta (jos iso sellainen löytyy) tai tehdä kokonaan uudet, pidemmät säärystimet miehustakappaleista kietomalla pala jalan ympäri ja neulaamalla paikoilleen. Säärystin viimeistellään ompelemalla pystysauma ja mahdollisesti lisäämällä kuminauha yläreunaan jos ne tahtovat käytössä valua. Ei ole väliä millä tavoin ompelet sauman ja leikatut reunat, kunhan ne ei pääse purkautumaan.

inenglish

Freezing weather finally arrived (and it seems they also went before I got this post finished… bleh, I’d rather have the freezing cold than very slippery plus-minus zero temperatures). Even in cold weather I prefer wearing skirts rather than trousers, that’s why I need all sorts of legwarmers. If knitting isn’t your forte or it’s too slow, you can use old jumper to make a pair. For Winter weather choose wool or wool mix. Cotton and viscose are not warm enough in cold Winter temperatures, but they also work for slightly warmer weather.

You need
old knitted shirt (sweater) or
cardigan or
wide rectangular knit scarf

Rib knits work the best because they are stretchy and figure hugging. If you chose sweater with tightly fitting sleeves, the only thing you need to do is to rip or cut the sleeves off the sweater. Seam the cut edge and Tadah! Legwarmers are finished. If the top of the sleeve is too rounded, you might have to cut it more straight and trim either by hand or with machine, to prevent the raveling.

If the sleeves are loose on your legs, put them on inside out, gather the extra looseness on the seam and pin on place. Then sew the new seam either by hand or by machine. If the legwarmer seems very short,  you can make it longer by adding more length from collar (if there’s large collar available) or make completely new from the sweater bodice by wrapping it around the leg and pinning it on place. Finish the legwarmers by sewing the new seam and possibly adding elastic band on the top in case they are falling down while wearing. It doesn’t really matter what method you use for sewing, as long as the knit doesn’t ravel in use.

legwarmers

Euron kirppisneule ratkottu osiin. Sain
tästä paidasta kahdet  
säärystimet. /
One Euro thrift knit, ripped in pieces.
I made two pairs of  
legwarmers from it. 

legwarmers1

Neulepuseron hihat olivat jalkaani aika sopivan kokoiset, mutta lyhyet. /
Sleeves were pretty fitting, but quite short for me. 

legwarmers2

Puseron etu- ja takakappaleesta sain toisen parin pidempiä
säärystimiä.  
Tässä nurinpäin neulattuna jalkaan sopivaksi. /
Bodice of the jumper gave me another pair of legwarmers.
Here worn inside out, pinned to fit the leg. 

legwarmers3

Valmiit säärystimet, leikatun alareunan huolittelin virkkaamalla löysiä
silmukoita jokaisen neulesilmukan läpi niin että ne eivät purkaannu käytössä. /
Finished legwarmers, I trimmed the cut edge on the bottom with one row of
crochet. One loose crochet stitch to each knit stitch to prevent them from
raveling during use. 

2 people like this post.

HSM16-1: Viivyttely / Procrastination

Tämä puku päätyi Historical Sew Monthlyn viivyttelyhaasteeseen, koska olin suunnitellut sen tekemistä jo parisen vuotta. Olen aikonut osallistua huhtikuussa taas L’Amusetten kevättanssiaisiin ja halusin sinne tietysti jotakin uutta päälle pantavaa. Aika kuluu nopsaan ja tämän alle pitää sitten vielä tehdä uusi aluspaita, koska aiemmin tekemässäni on liian pieni pääntie ja se näkyy tämän alta. Lisäksi tarvitsen ainakin yhden alushameen, mahdollisesti kaksi, pepputyynyn (eli rumpin tai bumrollin, jonka jo tekaisinkin) ja mahdollisesti vielä jonkinlaisen kureliivinkin. Vaikka tämä itse puku valmistuikin kohtalaisen nopeasti niin ainakin tuo korsetti vaatii vielä aikaa jonkin verran valmistuakseen. Kuvissa puvun alla maltillinen rump jonka pistin kasaan yhdessä illassa vanhasta käsinkudotusta pellavalakanasta ja puuvillavanusta.

Haaste: Viivyttely
Kangas: polyesteri 70% puuvilla 30%, kaksi voileeverhoa yhteensä noin 5 m, pala harmaata silkkikangasta
Kaava: Norah Waugh’in kirjasta The Cut of Women’s clothes 1600-1930
Vuosi: n. 1770-1780
Tarvikkeet: pellavaista nypläyslankaa ompeluun, vintage-silkkilankaa vyön ompeluun, nelisäikeistä kalalankaa kiristysnyöreihin
Kuinka historiallisesti tarkka se on? Kankaan osalta ei ollenkaan, sen olisi pitänyt olla kokonaan puuvillaa tai ehkä silkkiä. Olkainten pääntiesaumaa lukuunottamatta kaikki saumat ommeltu käsin pellavalangalla. Vyö ommeltu silkkilangalla. Saumat katesaumoja, hihasauma olalla ommeltu olkainkappaleiden väliin. Vyö on hienolaatuista dupionsilkkiä jota ei käsittääkseni vielä 1700-luvulla tunnettu, kangas on kuitenkin sileämpää kuin perusdupion, joten menettelee. Arvioisin että puku on noin 2/3 autenttinen.
Käytetty aika: Noin kolme viikkoa iltaisin tv:n ääressä
Käytetty ensi kerran: Käytetään luultavasti ensikerran L’Amuseten kevättanssiaisissa huhtikuussa.
Kustannukset: verhot 10 €, vyökangas saatu ilmaiseksi asiakkaalta, langat varastosta

inenglish

This dress ended up on the HSM16: Procrastination challenge because I have been planning on making it for couple years. I’m going to attend on L’Amusette Spring ball again this year, so obviously I wanted something new to wear. Time flies by and I still have to make a new shift under this, because the one I made last summer has too small neckline. I also need atleast one new petticoat, possibly two, butt enhancer (aka rump or bumroll, which I already made) and possibly even some sort of stays. Even though this dress was quite easy and fast to make, atleast the stays will take some time to make. In the photos there’s quite modest rump under the dress. I put it together in one evening with old handwoven linen sheet and cotton wadding.

The Challenge: Procrastination
Fabric: polyester 70% cotton 30%, two voilee curtains total about 5 m, small piece of gray silk fabric
Pattern: from Norah Waugh’s book the Cut of Women’s clothes 1600-1930
Year: about 1770-1780
Notions: linen bobbin yarn for sewing, vintage silk thread for sash, 4-ply heavy duty cotton yarn for drawstrings
How historically accurate is it? Fabric is totally not accurate, it should have been 100% cotton or perhaps silk. All seams sewn by hand with linen thread, except two short ones on neckline. Sash sewn with silk thread. Seams are flat-felled seams, sleeve on the shoulder is sewn between two layers of shoulder piece. Sash is fine dupion silk, which, as far as I understand, didn’t exist in 1700’s. However the quality is finer than the usual dupion quality, so it will do. I would say it’s about 2/3 periodically authentic.
Hours to Complete: About three weeks of evenings by the tv
First worn: Probably will be worn first time at L’Amusette Spring Ball in April.
Total Cost: curtains 10 €, belt fabric free gift from customer, yarns from the stash

 

chemisegown1

chemisegown2

chemisegown3

rump

5 people like this post.

Vapriikkiin / To Vapriikki Museum center

* * * MAINOS * * *

Tiedättekös mikä aika vuodesta se on nyt? No se on tietenkin Vapriikki-vintagen aika. Siellä sitä kuulkaa voi tehdä parhaat vintagelöydöt, hankkia tyylikkäimmät reproasut ja tutustua 1700-lukuun. Vapriikki-Vintagen teemana on tänä vuonna 1700-luku. Tyrkyllä on aikakauden tansseja, pukunäytöstä, kampausnäytöstä ja luentoja. Minäkin olen siellä taas oman myyntipöytäni (yhdessä Cherise Designin kanssa) takana (maksuvälineenä käy myös sirukortti!) koko viikonlopun. Tule moikkaamaan. Uusien Evil Dressmaker-tuotteiden lisäksi otan taas mukaan pari matkalaukullista erittäin edullisia vintage-löytöjä jotka pitää saada omista kaapeista pois.

inenglish

* * * ADVERTISEMENT * * *

You know what time of the year it is? Well it’s of course Vapriikki Vintage fair time of the year. You can make the best vintage finds, get your most stylish repro outfits and get to know the 1700’s era. Theme for this years event is 1700’s. They are showcasing the dances of the era, there’s hairdressing show and fashion show and lectures about the era too. I will be there as usual, behind my stall (together with Cherise Design, chip cards accepted as payment!) whole weekend. Come and say hello. There will be brand new Evil Dressmaker products available, but also couple suitcases of some very cheap vintage garments I need to get out of my own wardrobe.

judy

Puuvillainen Judy-mekko kukkanapein 125 € /
Judy dress, cotton print with floral buttons 125 €

lorelai1

Lorelai-mekko kukkaprinttiviskoosia, samettirusetein 148 € /
Lorelai dress, floral print rayon with velvet bows 148 €

lorelai2

peplum

Daphne-peplummekko  mustalla helmalla 158 € /
Daphne peplum dress with black hem 158 €

Be the first to like.

Talven parhaat / Best of the Winter

Alkutalvi on ollut epätavallisen leuto. Niinkin leuto, että en ole vielä edes kaivanut talvitakkia esiin. Hämmentävää. Olen pärjännyt jouluun asti välikausitakilla, ohuemmalla kaulahuivilla ja nahkahanskoilla, jotka tavallisesti tuossa vaiheessa on siirretty odottamaan kevätkelejä. Talvimekotkin kaivettiin kellarivarastosta vasta joulun jälkeen. Talvikengät sen sijaan ovat olleet käytössä jo parisen kuukautta. Muutaman vuoden ikäisistä saappaista on tekokarvavuori jo sen verran lyttääntynyt että ne eivät enää kovilla pakkasilla hirveästi lämmitä edes villasukkien kanssa, mutta ovat juuri sopivat puolivillaiselle talvikelille. Uusien talvikenkien hankinta on siis pian edessä. Se tulee olemaan vaikeaa, koska olen aika vaativa. Sen verran sentään ilmat ehtivät viilentyä ennen joulua, että kaivoin esiin kesähelteillä kierrätyskeskuksesta ostamani täysin iskemättömät villakalsarit. Parasta pakkasilla!

Nyt onneksi päästiin kunnon talvikeleihin. Mikään ei ole sen kauniimpaa kuin huurteiset ikkunat ja lumiset puut. Talvimekot ja villahuivit on otettu käyttöön ja kohta pitänee se talvitakkikin kaivaa esiin varastosta. Olen viihtynyt jo reilun viikon tässä Elinalta ostamassani 30-luvun villamekossa. Se on aivan liian paksu lämpimämpiin keleihin joten käytän sitä vain talvisin. Pidän kovasti sen koristeellisista yksityiskohdista: pitsimiehustasta, kangaspäällysteisistä napeista ja vaaleanpunaisesta silkkikrepistä pitsin alla.

Pakkasten tultua olen käyttänyt ulkona tätä noin vuosi sitten kaverilta ostamaani valkopohjaista maatuskahuivia. Muistelisin että lapsuudessa minulla oli mustapohjainen, niitä kirppiksiltäkin löytyy eniten. Halusin kuitenkin vähän vaaleampaa sävymaailmaa, joten tämä valkopohjainen osui kohdalle juuri sopivalla hetkellä. Törmäsin parisen vuotta sitten kirppisellä upean väriseen vihreään, mutta se oli hintaansa nähden niin täynnä koinsyömiä reikiä, että jätin ostamatta. Näillä huiveilla on muuten ihan oikea nimikin (Tyylibloggarien ihmeellinen verkosto tämän minulle informeerasi! Käy toki lukemassa Natalian blogia, josta tämän tiedon bongasin.). Venäjällä niitä kutsutaan nimellä platok. Aito platok on aina valmistettu villasta, hienoimmat pehmeästä merinovillasta. Jos kaapistasi löytyy tekokuituinen versio, se on ikävä kyllä halpakopio. Tunnetuin venäläinen platok-tehdas Pavlovo Posad on valmistanut huiveja jo 1790-luvulta lähtien. Alunperin ne valmistettiin täysin käsityönä jolloin yhden huivin tekemiseen saattoi kulua aikaa jopa 18 kuukautta.

PS. Tänään alkaa balettikausi ja keskiviikkona ensimmäiset kärkitossutreenit. Jännittää ja pelottaa.

inenglish

Beginning of the Winter has been unusually mild. Even so mild, I haven’t even got my winter coat out yet. That’s confusing. I have managed till Christmas with my midseason coat, lighter scarf and leather gloves. Usually those have been moved to storage to wait for the Spring long before that. I didn’t even get my winter dresses out of the storage untill after Christmas. Winter shoes however have been in use atleast couple months. My winter boots are couple years old and the faux fur lining has gone pretty flat by now. They don’t really warm much in freezing weather, not even with wool socks, but they are just right for semi-winter weather. So buying new winter shoes is soon ahead. That will be difficult since I’m really picky. Atleast the weather got cold enough before Christmas, I had to start using my new wool undies. I bought wool pants from recycling center during the heatwave last summer. Best stuff in freezing weather!

Thankfully we got to the proper winter weather now. Nothing is prettier than frosty windows and snowy trees. I could finally start using my winter dresses and wool scarfs. Soon I have to go and get my winter coat from the storage. I have been wearing over a week this 30’s wool dress I bought from Elina. It is way to warm and thick to be worn in Summer, so I only use it in Winter. I love the decorative details: lace bodice, fabric covered buttons and light pink silk crepe under the lace.

After the freezing weather arrived, I have been using this Russian platok scarf, which I bought from a friend. I remember having similar black scarf when I was a kid. Most often you can find black ones from flea markets. I, however, wanted now something a bit lighter in colour, so this white scarf was just perfect find from friends stash. Couple years ago I saw beautiful green platok at flea market, but it was so full of moth holes, it just wasn’t worth it. In Finland we call these scarfs matryoshka scarfs or nesting doll scarfs for obvious reasons, but platok is the actual name for them. (I learned this via the blogosphere, from Natalia’s lovely blog, go and check that out!) Authentic platok is always made of wool, finest of them are merino wool. If  you have one made of artificial materials, unfortunately it is a cheap knockoff. Most famous Russian factory Pavlovo Posad, has been making platoks since 1790’s. Originally they were made completely by hand and to make one scarf could take up to 18 months.

PS. The ballet season starts today and Wednesday is the first pointe class. Exciting and scary!

talvimekko1

talvimekko2

talvimekko3

4 people like this post.

Vanhimmat vermeesi / Your oldest garments

Toveribloggari Hopeapeilistä postasi muutama päivä sitten vaatekaappinsa vanhimmista yksilöistä. Elina kysyi myös miten vanhoja vaatekappaleita meidän muiden kaapeista löytyy. Innostuin asiasta sen verran että päätin tehdä aiheesta ihan oman postauksen. Kiitos Elinalle inspiraatiosta.

Ihan absoluuttisesti vanhimpia vaatekappaleita omassa kaapissani ovat 20-luvun kesämekko ja silkkisukat. Muita yhtä vanhoja yksilöitä löytyy asusterintamalta. 20-luvun käsilaukkuja löytyy parikin jotka molemmat on esitelty blogissa aiemmin, samoin kengät. Lisäksi on vielä yksi käsilaukku joka on mahdollisesti jopa näitä kahta vanhempi, mutta saattaa yhtä hyvin olla myös 20-luvulta. Tyylillisesti se kuitenkin saattaisi ehkä sopia paremmin 1910- tai 1900-luvuille. Asusteissa problemaattista on se, että joskus niiden ajoittaminen on tosi vaikeaa, jos niissä ei ole mitään tietylle aikakaudelle tyypillistä yksityiskohtaa.

Korulaatikossa kuitenkin majailee esine, joka on vielä näitäkin vanhempi, nimittäin 1800-luvun lopun sururintakoru. Joidenkin arvioiden mukaan se saattaisi olla jopa 1860-luvulta, mutta varmuutta tarkasta iästä ei tietenkään ole. Kun ostin korun se oli rikki ja sain sen siksi varsin halvalla, mutta onnistuin itse korjaamaan sen käyttökuntoon. Korukokoelmasta löytyy myös vihrein kivin varustettu näyttävä kaulakoru joka tarinan mukaan olisi peräti 20-luvulta, mutta varmuutta asiaan ei ole saatu. Mustat sormettomat käsineet saattavat myös olla sururintakorun kanssa samaa ikäluokkaa, mutta tästäkään ei ole mitään parempia todisteita. Sormettomat käsineet olivat erityisesti muodissa Viktoriaanisella ajalla.

Mutta jos tarkastellaan asiaa siltä kannalta, että mikä vaate on ollut minun omistuksessani kaikkein kauimmin niin voiton vie ehdottomasti tekoturkki. Se on nimittäin kulkenut mukanani 80-luvulta lähtien. Ompelin tekoturkin ihan itse seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla. En enää jaksa muistaa kummalla luokalla, mutta siinä 80-luvun puolivälissä se oli. Ja uskokaa tai älkää, se jopa mahtuu minulle edelleen, tuon hämmästyttävän 80-luvun lörttömuodin ansiosta. Kaikista muista 80-luvun vaatteistani olenkin kasvanut ulos tai pistänyt ne muuten eteenpäin. En kylläkään ole käyttänyt turkkia vuosiin, mutta tallessa kuitenkin on.

Seuraavaksi pisimpään vaatekaapissani ovat asuneet harmaat 30-luvun liituraitahousut jotka ovat edelleen aktiivisesti käytössä. Isännänkin päällä ne on joskus bongattu. Ostin ne kirpputorilta joskus 90-luvulla. Olen käyttänyt niitä viimevuosina aika paljon ja ne alkavat valitettavasti olla haaroista aika ohuet, mutta eiköhän niiden ikää vielä muutamalla vuodella voi pidentää pistämällä pari paikkaa. Hyvin ovat palvelleet.

Kertokaa ihmeessä mitkä ovat teidän vanhimpia vaatteitanne. Se on kiinnostavaa!

inenglish

Fellow blogger in Hopeapeili blog posted couple days ago about her oldest clothes. Elina was also asking which items are the oldest in her readers wardrobes. I got so excited about this I decided to make my own post about it. Thank you, Elina, for inspiration.

Absolutely oldest garments I have are 20’s summer dress and silk stockings. Other old items in my wardrobe are pair of 20’s shoes and couple 20’s handbags which have all seen in the blog before. I also have one more handbag which might even be older than 20’s, but might aswell be from 20’s. Style could go better for 1910’s or even 1900 too. Sometimes it’s difficult to time accessories if they don’t have very distinctive characteristics.

However in my jewelry box lives item which is even oldern than that. It’s late 1800’s mourning brooch. According to some estimates, it could even be as early as 1860’s, but ofcourse there is no certainty. When I bought the brooch it was broken, so I managed to get it cheap. Thankfully I was able to repair it for use. I also have a necklace in my jewelry collection which, according to the story, is from 1920’s, however there is no certainty about this. Black fingerless mitts might also be from same era than mourning brooch, but there is no proof of that either. Fingerless mitts were especially popular in Victorian times.

If considering the aspect of which garment have I own the longest, the absolute winner is faux fur coat. That has been in my wardorbe since 80’s. I have made it myself on either seventh or eight grade. I can’t remember which one, but that happened in the mid 80’s. And believe it or not, because of the amazingly loose style of 80’s, it still fits me. I have either grown out or otherwise got rid of all my other 80’s clothes. I haven’t really worn the coat for years, but it’s still there.

Second place on the list goes to my gray 30’s pinstripe trousers, which are still in active use. Even hubby has worn them during these years. I thrifted them in 90’s. I have been using them a lot in recent years and they are now unfortunately quite worn out on the crotch. I think I can add couple more years to their age by mending them a bit. They have served me well.

Please do tell me about your oldest clothes. It’s interesting!

tekoturkki

Kauimmin omistamani vaate, 80-luvulla itse tekemäni tekoturkki. /
Garment I have owned longest, faux fur coat I made myself in the 80’s.

gangsterihousut2

Toiseksi kauimmin omistamani vaate, 30-lukuiset miesten liituraitahousut. /
Garment I have own second longest time, pinstripe men’s trousers from 30’s. 

mourningbrooch

Vanhin asusteeni, 1800-luvun lopun surukoru, seurassaan
oletettavasti 20-luvun 
vihreäkivinen kaulakoru. /
My oldest accessory, late 1800’s mourning brooch,
with necklace assumably from 20’s. 

vintagepurse

Pienin petit point pistoin kirjailtu käsilaukku, arviolta 1900-1920.
Lukon alapuolella on pieni lenkki jossa on ehkä joskus roikkunut jotakin. /

Petit point embroidered purse, estimated 1900-1920’s.
There’s tiny loop under the clasp, perhaps there was something hanging.

7 people like this post.
←Older