HSM16 – 5: Reiät / Holes

Muistatteko vielä kun aloin neuloa 30-luvun kaksiosaista asua? Minä muistan. Yläosa valmistui jo 2014, mutta hame on antanut odotuttaa itseään sitten ihan pidemmän kaavan mukaan. Kaivoin sen taas pitkästä aikaa esiin ja uskokaa tai älkää, kolmessa viikossa neuloin kaikki mahdolliset ajat. Ja tadaa! Tässä se nyt sitten on. Se saa samalla toimittaa tosi myöhästynyttä Historical Sew Monthlyn Reikä-haasteen virkaa.

Haaste: Reiät
Kangas: ei kangasta, vaan 100% merseroimaton puuvillalanka
Kaava: neuleohje Picture yourself in hand knits-lehdestä 
Vuosi: 1935
Tarvikkeet: kuminauhaa
Kuinka historiallisesti tarkka se on? Ohje on 30-luvun lehdestä ja lanka on niin vintagea kuin voi olla (ehkä jostakin 70-luvulta) joten sanoisin että 90%. 
Käytetty aika: Lukematon määrä iltoja ja tunteja alkaen vuodesta 2014
Käytetty ensi kerran: Juhannuksena
Kustannukset: 0 € (lanka saatu äidiltä ja kuminauha omasta varastosta)

inenglish

Do you still remember when I started to knit 30’s two-piece lace dress? I do. Top was finished already back in 2014, but the skirt has been pain in the arse to make. I dug it out again after long break and believe it or knot, I have been knitting it pretty much every time I had some free time on my hands. And tadah! Here it finally is. It is going to be my very late HSM Hole challenge entry.

The Challenge: Holes
Fabric: not fabric, but 100% non-mercerised cotton yarn
Pattern: knitting pattern from the Picture yourself in hand knits magazine
Year: 1935
Notions: elasticated ribbon
How historically accurate is it? Pattern is from the 1930’s magazine and yarn is as vintage as it can be (from around 70’s) so I would say about 90%
Hours to Complete: Numerous evenings and hours since 2014
First worn: Midsummer Eve
Total Cost: 0 € (yarn from my mum and elastic ribbon from my stash)

knitskirt

Olen visuaalinen hahmottaja joten tekstimuodossa oleva ohje oli
helpompi käsittää kun piirsin siitä kuvallisen ohjeen. /
I am visual person, so text instructions were much easier
to grasp when I draw stitch map.

knitskirt2

knitskirt1

En vieläkään oikein käsitä että tämä koko asu on ihan itse neulomani. 
Olen aika hidas neuloja ja tällaisen asun tekeminen oli todella työlästä,
mutta nyt kun se on valmis niin voin kyllä onnitella itseäni hyvästä työstä. /
I still can’t believe that this whole outfit is knit by me. I’m quite
slow knitter and making something this big was very time consuming, 
but now when it’s finished, I can congratulate myself for the job welldone. 

knitskirt3

knitskirt4

knitskirt5

Bonuskuva / Bonus photo

5 people like this post.

Vintage-tuuria / Vintage luck

Joskus tulee eteen sellaisia tilaisuuksia ettei niitä voi jättää käyttämättä. Kuten nyt vaikka mahdollisuus penkoa kokonaista asunnollista vintageaarteita. Sellainen säkä kävi tässä ihan hiljattain kun vintageharrastajaporukassa kuulimme että Helsingissä on myynnissä pukusuunnittelijan jäämistöä jossa paljon vintagea aivan 1800-luvun lopulta alkaen. En edes jaksa alkaa luettelemaan mitä kaikkia herkkuja piti jättää vielä sinne. Osa vintagesta ei ollut edes myynnissä (tietenkin just ne jotka kaikki olisi halunneet ostaa) vaan ovelasti houkuttimena esillä. Hienoja löytöjä kuitenkin tuli tehtyä. Hinnat eivät mitään kirppistasoa tietenkään olleet, mutta ihan kohtuullisia kuitenkin.

Tänään kaksi löydöistä pääsi jo käyttöön. Vintage-aluspaidat ovat ihania, eikä niitä voi olla koskaan liikaa. Materiaali on yleensä viskoosineulosta, ihanan vilpoista ja miellyttävää päällä. Paidat ovat myös riittävän pitkiä jotta eivät nouse ylös hameen tai housujen vyötärön alta. Tämä brodeerattu vaaleansininen aluspaita maksoi vain muutaman euron. Asukuvassa se ei tietenkään puseron alta näy. Sininen pusero sen sijaan on pöytäliinoista tuttua ripsiä jossa kiiltävät ja mattapintaiset langat muodostavat ruutukuvioita. Pöytäliinoista poiketen kangas on ihanan ohutta ja pehmeää. Pään- ja kädentiet on huoliteltu hennon vaaleankeltaisella puuvillapopliinilla. Pusero on huolellista käsityötä mutta sen tarkkaa ikää on vaikea määrittää. Se voi olla mitä tahansa 1920-luvun alusta 50-60-lukujen taitteeseen. Arvelisin kuitenkin että totuus on ehkä lähempänä 20- ja 30-lukuja. Tosin jäämistössä oli myös teatteriasuja, joten kyseessä voi olla myös laadukas repro, joskin ihmettelen onko teatterissa ollut aikaa ja viitseliäisyyttä ommella pussisaumoja.

Antiikki- ja vintagepuseroiden ainoa ongelma on että ne ovat yleensä hirveän lyhyitä. Niin on laita tämänkin puseron. Korkeavyötäröisen hameen tai housujen kanssa se kuitenkin menee, ja tällaisten normihameiden kanssa juuri ja juuri, jos alla on aluspaita. Itse en tykkää paljastaa tuota vyötärön aluetta muualla kuin uimarannalla. Nuorempana käytin kyllä ihan napapaitojakin, mutta enää en koe niitä kovin mukaviksi. Etenkään sen jälkeen kun poltin töissä vatsanahkani silitysraudan kuumalla höyryllä.

Näiden vintagelöytöjen lisäksi löysin viikko sitten tuollaiset aika söpöt huopatohvelit joissa on kiva tassutella kotosalla. On siis ollut viimeaikoina aika täydellinen kirppislöytö-onni. Kaiken lisäksi sain valmiiksi erään käsityön joka on ollut työn alla jo to-del-la kauan. Siitä lisää lähipäivinä. Nyt toivotan kaikille leppoisaa Mittumaaria. Me siirrymme maaseudun rauhaan ainakin aatoksi, nauttimaan saunasta ja grilliherkuista.

inenglish

Sometimes you encounter opportunities you just can’t pass. Like an opportunity to dig through whole apartment of vintage treasure. That kind of chance came along very recently when me and my vintage buddies heard about guy who was selling his clothing designer mother’s belongings, with loads of vintage treasures starting from late 1800’s. I can’t even list all the treats we had to leave behind. Some of the items weren’t not even for sale (of course all the pieces we were coveting to buy) but they were just cleverly on display. I still made some really lovely finds. Prices weren’t very cheap, of course, but still quite reasonable.

Today I had the chance to use couple of my new finds. Vintage chemises are lovely and you just can’t have too many of them. Material is usually rayon jersey, cool and smooth on skin. They are also long enough to stay tucked under the skirt or trouser waist. This embroidered light blue chemise cost only couple euros. Obviously you can’t see it on the outfit photos. The blouse itself is similar weave than some vintage table cloths are, with shiny and matte yarns, creating delicate rectangular patterns on the fabric. But unlike some table cloths, this is very thin and soft fabric. Neckline and armholes are trimmed with light yellow cotton. Blouse is handmade but it’s difficult to determine the exact age of it. It can be anything from 1920’s to late 50’s. Most likely being closer to 20’s or 30’s.

Only problem with antique and vintage blouses is that they are always very short. And so is this blouse too. It works with high-waisted skirts and trousers and also with regular skirts, like mine, especially if wearing chemise underneath. I don’t really like to show my midriff outside swimming beaches. When I was younger I didn’t mind really, but I don’t find it comfortable anymore. Especially not after I burned my belly at work with hot steam from the iron.

Short after these vintage finds, I also thrifted very cute pair of felt slippers. They are nice to wear at home. So I’ve had pretty much perfect luck thrifting recently. I also finisned one handcraft project which have been in the making re-al-ly long time. More of that coming within couple days. Now I wish you all merry Midsummer fest. Me and hubby are going to the country side to spend the Midsummer Eve with sauna and grilled food.

vintagelöydöt4

Taku tarkistaa vintagelöydöt: 1900-luvun alkuvuosikymmenten päällystakki, 
40-luvun kesäkengät, 30-luvun hattu, 20-luvun käsityölehti ja toppi ja aluspaita. /
Taku the cat inspecting my vintage finds: early 1900’s over coat, 40’s shoes,
30’s hat, 20’s handcraft mag and top and chemise.

vintagelöydöt1

flowers1

vintagelöydöt2

flowers2

vintagelöydöt3

Nämä arviolta 30-lukuiset kävelykengät ovat jo reilun vuoden
takainen löytö 
facebookin kirppisryhmästä. Nämä tänään jalassa ulkona. /
These, assumably 30’s vintage walking shoes I found over year
ago from 
facebook thriftfind group. I wore these with the outfit today. 

flowers3

4 people like this post.

Let there be bubbles!

Löysimme viime syksynä isännän kanssa kirppikseltä pitkän etsinnän jälkeen kohtuuhintaisen soodasifonin. Olen himoinnut sifonia siitä asti kun keksin että ruususiirapista voi tehdä ruusulimonaadia. Tiedätte varmaan, sellainen vähän termarin näköinen pullo jonka korkissa on epämääräisiä ulokkeita. Vanhoissa elokuvissa tarjoilija kaataa sellaisesta drinkkilasiin soodavettä. Niihin törmää aina satunnaisesti kirppiksillä. Soodasifonin moderni versio on SodaStream. Itse kuitenkin pidän jotenkin enemmän tästä vanhasta mallista, jonka voi vaikka tuupata jääkaappiin jos ei heti juo kaikkea kuplavettä. Sifonissa veden pitäisi pysyä hiilihapotettuna pidempään kuin tavallisessa pullossa, sillä juoma tulee sifonista ulos paineella.

Onnistuimme viimein löytämään paikallisen yrityksen joka myy soodasifoneihin sopivia painepatruunoita. Niitä saa niinkin yllättävästä paikasta kuin Ideaparkin Teknik Magazinet’ista. Selvyyden vuoksi todettakoon, että samat patruunat eivät käy kermasifoniin (mutta gourmet sifoniin ilmeisesti käyvät molemmat?). Nämä soodasifonin patruunat sisältävät hiilidioksiidia, kun taas kermasifoniin käyvät vain di-typpioksidi-patruunat. Onneksi älysimme perehtyä asiaan ennenkuin ryntäsimme patruunaostoksille ostamaan vääriä.

Vanhoja sifoneita pitäisi käsittääkseni voida käyttää ihan huoletta. Tosin tiivisteet ovat saattaneet mennä huonoksi, jolloin pullon paine pihisee ulos omia aikojaan ja vesi lakkaa kuplimasta.  Onneksi joihinkin malleihin saa edelleen varaosia. Tämä oma pullomme on englantilainen Sparklets Hostmaster Mk3, joka on suurinpiirtein 70-luvulta. Sparkletseja on valmistettu jo 1890-luvulta asti ja ovat kuulemma ihan keräilytavaraa, malleihin voi perehtyä täällä. Ainakin täällä Suomessa tuo Hostmaster Mk3 on se mihin tavallisimmin törmää. Erään löytämäni artikkelin mukaan jotkut pistävät makusiirappia tuonne sifonin sisään, mutta itse ehkä pitäydyn turvallisemmassa vaihtoehdossa ja kaadan kuplaveden lasiin siirapin päälle. Pitää vain osata löytää se sopiva tekniikka koska vesi tosiaan tulee pullosta ulos aikamoisella paineella vaikka sitäkin voi vähän säätää korkissa olevasta nupista. Koekäytön perusteella vaikuttaa sille että joudumme kyllä uusimaan tiivisteen ennenkuin pullo pääsee aktiivisempaan käyttöön.

Oletko sinä kokeillut soodasifonia? 

inenglish

Last Autumn me and hubby finally found affordable soda syphon from flea market. I have been coveting one since I figured out how to make rose syrup and home made rose lemonade. You know, it looks little bit like thermos flask, but has odd pointy bits on the top. In old movies the waiter pours club soda from those. You occasionally bump into them at thrift stores and flea markets. Modern version of soda syphon is of course SodaStream. I however prefer the oldfashioned model. You can even shove it in the fridge if you don’t drink all bubbly water at once. In syphon the water should stay carbonated longer than in a bottle, because it is gastight.

We also finally managed to find local shop that stocks the CO2 cartridges. Same cartridges don’t work on now popular cream syphons. Soda syphon uses carbon-dioxide and cream syphon uses nitrous-oxide (however gourmet syphon supposedly can use both?). Thankfully we checked first before running to the shop and buying wrong ones.

As far as I know, you should be able to use old syphons without any worries. Allthough rubber seals might have gone hard and damaged. In that case the gas slowly comes out and leaves the water flat. Thankfully it’s still possible to buy spare parts for some models. Our syphon is English Sparklets Hostmaster Mk3, which is from around 70’s. Sparklets have been manufactured since 1890’s, and they are apparently collectibles, you can find out more here. Atleast here in Finland Hostmaster Mk3 is the most common model you see. According to one article I found, some people put the favoured syrup directly inside the syphon, but I’d rather go for safer option and pour the water ontop syrup in the glass. Just have to find the correct technique, because the water comes out with quite a pressure, even though that should be also adjustable with the screw on the cork.Based on test use, it seems we have to buy new seal, before we can properly start using the syphon.

Have you ever tried soda syphon?

sifoni1

sifoni2

Patruuna asetetaan telineeseensä (ei kuvassa) ja sitten koko hökötys
ruuvataan metallikorkin alla olevaan venttiiliin. 
Metallisesta
kahvasta painamalla vesi tulee ulos pullosta drinkkilasiisi. /

Cartridge is placed on a holder (no in the photo), which is then screwed
on the 
valve under metal cap. Pressing the silver handle sprays the water
out of the syphon, into your drink glass. 

6 people like this post.

Ekat Conssit / My first Converse

Olen ollut tässä viimepäivät hiukan jännittyneessä tilassa. Sain nimittäin taas uudet lasit. En ollut edellisiin, vuosi sitten hankkimiini laseihin oikein missään vaiheessa tyytyväinen (vaikka pokat olikin kivat). Tuntui että en tahtonut millään nähdä lähelle riittävän hyvin. Kun palasin optikkoliikkeeseen pari päivää lasien saamisen jälkeen kertomaan, että en oikein näe lähelle kunnolla ja joudun työssäni ottamaan lasit päästä nähdäkseni, minulle vain tokaistiin että no sitten sun täytyy varmaan vaan ottaa lasit pois. Vuodessa näköni on huonontunut sen verran, että viimeaikoina istuinkin työpaikalla usein ilman laseja nähdäkseni mitä olen tekemässä. Yrittäkääpä ommella mustaa kangasta huonolla näöllä, tai erottaa kumpi puoli on kankaan oikea puoli. Oli siis ihan pakko raahautua uudestaan optikolle.

Siellä kävikin sitten erittäin selväksi, että meikäläinen on keski-ikäistymään päin. Sain elämäni ensimmäiset moniteholinssit. Samalla ne ovat elämäni ensimmäiset Converset. Niin klassikko-merkki kuin se onkin, en ole koskaan omistanut Conversen tennareita. En vain jostain syystä pidä niistä. Nämä Conversen pokat sen sijaan tuntuvat päässä ihanan kevyiltä. Sovitin kaikki mahdolliset hiukkaakaan vintagea muotoilultaan henkivät muovisankaiset mallit ja monitehoille riittävän laakeat pokat läpi ja näihin sitten päädyin vaikka oranssi väri hiukan arvelutti. Vaatekaapistanikaan ei löydy terrakotan punaisen lisäksi mitään muuta oranssia. Kirkas oranssi vain ei ole minun värini sitten yhtään. Mutta se ei haittaa yhtään sillä näytän nämä päässä aika erehdyttävästi kirjastonhoitajalta.

Nyt pitää vain totutella monitehoon. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että optikoiden hinnoittelu moniteholinssien ollessa kyseessä on jokseenkin pielessä. Edullisimpien moniteholinssien lukualueet ovat niin kapeat että ihmettelen kuka oikeasti pärjää sellaisella? Mitä leveämmän (ja siis mukavamman) lukualueen haluaa, sitä enemmän se maksaa. Itse valitsin työni vaatimasta tarkkuudesta johtuen toiseksi leveimmän lukualueen, ja sekin tuntuu olevan vielä hirvittävän kapea. Joudun pinnistelemään löytääkseni linssistä sopivan kohdan nähdäkseni. Silmien liikuttamisen sijaan nyt pitää opetella liikuttamaan päätä. Vanhojen kaksiteholinssien sijaan monitehoissahan ei ole mitään selkeitä rajoja missä lukualueen reunat kulkevat vaan ne pitää vain löytää päätä liikuttamalla. Lisäksi linssien reunoilla on sumeammat alueet joilla ei näe tarkasti sen paremmin lähelle kuin kauas. Toivottavasti tämä helpottuu tästä ajan myötä, optikolta kertoivat että siihen voi mennä parikin viikkoa.

Millaiset kokemukset teillä on monitehoista, jos teillä sellaisia on käytössä?

inenglish

I have been recently a bit anxious. I got new glasses, again. I never was particularly happy with my previous glasses (even though the frames were quite nice), which I got only about a year ago. It felt that I never really saw properly close with them. When I returned couple days later to the optician to tell them that I don’t see well to close and I have to take my glasses of to be able to work on precise stuff, they just told me to take my glasses off at work. That’s it. Within a year my eyesight has gone worse so much, that recently I have been sitting at work quite a lot without glasses to be able to see anything. Try to sew black materials with poor eyesight, or find out which side of the material is right side. So it was pretty clear I had to renew my glasses again.

After the eye sight check it was pretty clear I’m becoming middle aged woman. I got my first pair of multi-focal glasses. At the same time they are my very first Converse’. As classic brand as Converse is, I have never had Converse shoes. I just don’t like them for some reason. These Converse frames however are quite light on the head. I tried pretty much all vintag-y style plastic frames with large enough lenses for multi-focals. I ended up taking these, even though I’m not so sure about the orange colour. I don’t really have anything orange in my wardrobe, except the terracotta red. Bright orange just isn’t my thing. But that doesn’t really matter much, because wearing these I look pretty much like librarian.

Now I just have to adjust to new way of seeing things. Personally I think the pricing system for multi-focals is rediculous. Cheapest multi-focal lenses have very narrow reading earea. So narrow that I have to wonder if anyone is able to cope with that at all.  The wider (and more comfortable) you want the reading area to be, the more you have to pay. I chose the second to largest, reading area, because my work requires quite a lot of precision, and even that feels quite narrow. I have to struggle a bit to find the correct area to see through the lens.  Instead of moving my eyes, I now have to start moving my head. Unlike in the old bi-focal lenses, there is no clear borders on the reading area, you just have to find it by moving your head. There is also quite large blurry areas on both edges of the lens. You can’t see clearly neither close nor far with those areas. Hopefully it get’s easier when time goes by. They told me at the optician it might take anything up to two weeks.

If you are wearing multi-focal lenses, what kind of experiences you have on them?

librarianglasses2

librarrianglasses1

Kirjastonhoitaja tässä moi! /
Hi, I’m the librarian!

librarianglasses3

Tarjouksella sain moniteho-aurinkolasit kaupan päälle. Niistä sattui
löytymään lähes saman malliset kehykset kuin itse laseissakin on. /
Optician had offer for sunglasses so I got one pair of them too. By coincident
there was almost identical frames on sunglasses too. 

librarianglasses4

Mitäpä kirjastonhoitaja tekisi ilman kirjoja, nämä ovat
tällä hetkellä 
lukupinossa: 
Sami Karilainen – The thirteenth generation 
Katariina Suuren muistelmat
Jane Austen & “eräs toinen nainen” – Sanditon
Eoin Colfer – Vielä yksi juttu 

What would librarian do without books, these are in
my reading pile 
right now:
Sami Karilainen – The thirteenth generation
Memoirs of Catherine the Great
Jane Austen & “another Lady” – Sanditon
Eoin Colfer – One more thing

5 people like this post.

Museo Kukkilintu / Museum Kukkilintu

Suomi on pienien kotimuseoiden maa. Lähes paikkakunnalta kuin paikkakunnalta löytyy museota monenmoista, joissa esineistön kerääminen on pitkälti yksityisen museota ylläpitävän henkilön varassa. Pälkäneeltä löytyy Oksalan tilalta maatalousmuseo josta löytyy monenmoista vanhaa ja uudempaa maatalouskonetta ja -laitetta. Esineistöä on kerätty jo 30-luvulta lähtien.

Pälkäneeltä löytyy toinenkin pikkuruinen museo, nimittäin Daniel Medelplanin museo. Pälkäneen papisto tilasi vuonna 1719  kirjanpainaja Daniel Medelplanilta 28-sivuisen suomenkielisen aapisen. Museo sijaitsee Medelplanin kotimökissä.

Kangasalan lepokodissa toimii nykyisin museo joka esittelee siellä asuneiden taiteilijoiden historiaa ja elämää. Opas kertoo elävästi anekdootein millaisia lepokodin asukkaat olivat. Lepokoti toimii myös tilausravintolana ja juhlapaikkana.

Mutta museo josta oikeastaan halusin kertoa teille tänään on pieni karjalainen kotimuseo, Museo Kukkilintu. Museo sijaitsee Harjavallassa, sen ylläpitäjä Marja Siuran kotona. Entisen pankin alakerta on pyhitetty kokonaan museoesineistölle. Suurin osa esineistöstä on tullut Karjalasta, vain muutamia päiviä ennen lopullista lähtöä. Marjan äidin isoisä Walfrid Ollila aavisti, että evakkoonlähtö on tulossa ja lähetti etukäteen paljon esineistöä turvaan sukulaisille muualle Suomeen. Siksi suvulla on säilynyt tallessa paljon enemmän muistoesineitä Karjalasta kuin evakkoon lähteneillä noin yleensä. Museossa on huonekaluja, astioita, käsitöitä, taidetta ja muuta esineistöä. Oman osastonsa muodostaa Siuran äidin tekemät posliininmaalaustyöt ja ikonit, sekä Siuran isän, Lennoston komentajan työhön ja sota-aikaan liittyvät esineet. Vanhimmat esineet ovat jo 1800-luvun puolelta, suvussa pitkään kulkeneita.

Museo on auki vain sopimuksen mukaan touko-elokuussa, mutta käynti kannattaa sillä herttainen sukunsa aarteistosta huolehtiva Marja kertoo mielellään ja vuolaasti esineiden historiasta ja sukunsa vaiheista. Jos pyydätte kauniisti niin hän saattaa näyttää myös äitinsä teettämiä edustuspukuja 40-luvulta 70-luvulle. Kannattaa kuitenkin pitää kiirettä sillä Marja kertoi harkinneensa jo museonhoitajan toimesta eläkkeelle jäämistä. Museon lopullinen kohtalo on vielä avoinna, mutta on selvää että päivät ovat rajalliset, vaikka rouva onkin vielä ikäisekseen hyvässä kunnossa.

Museo Kukkilintu
marja.siura@gmail.com
050-348 5988

inenglish

Finland is the land of small privately owned museums. Almost every town and village has atleast one museum. Themes are various and collecting the museum items are mostly down to the person who is responsible on maintaining the museum. In Pälkäne there is Oksala Agricultural museum, which locates on a private farm. There’s displays of old farming and agriculture tools and machinery. Museum has been collecting items since 1930’s.

There’s also another small museum in Pälkäne. That is Daniel Medelplan museum (only in finnish, sorry). Clergymen of Pälkäne ordered finnish abc-book from printer Daniel Medelplan. He made 28-paged abc-book by carving the printing plates on wood in blackletter type. Museum is located in his home cottage.

Kangasala Rest home used to be boarding house for artists, but now it’s a museum and venue for celebrations. Guided tours give you a small glimpse of what the life of the boarding artists were in the old times. Find out their favourite foods or what peculiar habbits they had.

However the museum I actually wanted to tell you about today is small Carelian home museum Museum Kukkilintu (kukkilintu is the good luck bird of Carelian region). Museum is located in Harjavalta, at the home of the owner and caretaker Marja Siura. First floor of the house, which used to be a bank, is completely dedicated to the museum. Most of the items have come from the Carelia which was lost to Russia during the WWII. They were sent to relatives in other towns by Marja Siura’s great grandfather Walfrid Ollila, who realized they had to flea their homes very soon. Most families who were permanently evacuated from their homes in Carelia to other parts of Finland could only bring what ever they were able to carry themselves. If they had horse sled, they might have been able to pack some stuff to that, but mostly it was just clothes they were wearing and bagfull of small items. It’s a really sad story, but that’s for another time. However Marja’s museum include loads of furnitures, dishes, handcrafts, art and other objects. Museum also has own small sections for Marja’s mother’s porcellain paintings and orthodox icons and her father’s, the Fleet commander’s work and war related items. Oldest items are from 1800’s and have belonged to the family from the beginning.

Museum is open on request in May-August, but it’s definitely worth visiting because Marja is very sweet old lady and is happy to tell loads of anecdotes and history of the items and her family. If you ask nicely she might even show her mother’s party dresses from 40’s to the 70’s. However don’t wait for too long, Marja told that she has been thinking of retiring and finding the museum items another homes. Final fate of the museum is yet to be dedided, but it is clear that days are numbered, even though she is in very good health for her age.

Museo Kukkilintu
marja.siura@gmail.com
050-348 5988
(she speaks little bit of english too)

museokukki1

museokukki2

Walfrid Ollila vaimoineen seisoo oikealla. Hattupäinen neiti äärioikealla on
käsityönopettaja Aino Ollila joka kirjoitti myöhemmin useita käsityökirjoja ja
oli kehittämässä kotimaista käsityönopetusta. Hattupäinen tyttö kärryissä on
Marja Siuran isoäiti. /

Walfrid Ollila and his wife are standing on the right. Lady wearing a hat on
far right is handcraft teacher Aino Ollila, who later wrote many books about
handcrafts and 
has been influential developer of Finnish handcraft teaching.
Girl wearing a hat, sitting on the cart is Marja Siura’s grandmother. 

museokukki3

Seinällä roikkuva silkkinen tilkkutäkki on, mikäli muistan oikein, Aino Ollilan ompelema,
1800-luvun lopulta ja se tuli Karjalasta muiden tavaroiden mukana. Täkki on esiintynyt
mm. Glorian Antiikki- lehdessä koska malli on aikakauteen ja tekijän maantieteelliseen
sijaintiin nähden harvinainen. /
If I remember correctly, quilt on the wall is made by Aino Ollila. It’s made in late 1800’s
and it arrived with other stuff just before fleeing from Carelia. Quilt has been 
featured in Gloria’s Antique magazine, because it is unusual design considering
the era and location of the maker. 

museokukki4

museokukki5

Aino Ollilan käsitöitä ja kuvia Karjalasta. / Handcrafts made by Aino Ollila and
photos from lost Carelia. 

museokukki6

Evakkomatkalle Aino otti mukaan Karjalassa keräämiensä käspaikkojen koristeelliset
päät sillä kaikki käspaikat eivät kokonaisina mahtuneet mukaan. /
When the time came to leave Carelia, Aino took these towel ends with her. She
could not bring all of them, so she just cut the decorative ends and left the towels. 

museokukki7
Käspaikkoja jotka Aino keräsi Karjalassa. / 
Decorative long hand towels, which Aino collected in Carelia. 

museokukki8

 Kankaanpainolaatta / Fabric printing plate

museokukki9

Lähes ompelulanganohuesta langasta tehtyä käpypitsiä ja koristeellinen käpy. /
Fine frivolite lace made with almost sewing thread fine yarn.

museokukki10

Tyllille aplikoituja lintuja. Ainon käsityötaidot ja
sorminäppäryys hakevat vertaistaan. /

Bird applique made on tulle netting. There is no match for
Aino’s handcrafting skills.

museokukki11

museokukki12

museokukki13

museokukki14

30-luvun asuni istui miljööseen täydellisesti. /
My 30’s outfit suited the place perfectly.

museokukki15
Museossa on pieni osasto Lotta- ja sota-esineistölle. /
There is small section for Lotta and war items in the museum. 

3 people like this post.

Kesähattu 1700-luvulle / 1700’s Summer hat

1700-luvun vaatekaappini on toistaiseksi vielä kovin vaatimaton. Parin viikon päästä olisi tiedossa L’Amusetten 1700-luvun piknik (18.6 klo 14.00, Arboretumissa, jos sää sallii, tervetuloa mukaan!), joten ajattelin lisätä varusteita kesäisellä, auringolta suojaavalla hatulla. Omien varsin pintapuolisten tutkimusteni perusteella bergére-hattu eli ns. paimentytönhattu oli silloin kovin suosittu. Tässä olkihatussa on leveä lieri ja erittäin matala kupu. Se voi olla ihan pelkistetty ilman koristeita mutta toisaalta siinä voi olla hyvinkin runsaasti koristeita: nauhoja, rusetteja ja tekokukkia. Joskus ne olivat jopa kankaalla päällystettyjä. Tavan mukaan hatun alla käytettiin vielä lisäksi valkoista myssyä.

1700-luvun hattupohjia on jokseenkin hankala löytää valmiina, joten minäpä sitten nappasin kirppikseltä mukaan modernin olkisen kesähatun ajatuksena silpoa se 1700-luvun malliin. Ja näin se tapahtuu:

Tarvikkeet:
Moderni olkihattu
vinokanttia
kankaasta täysvinoon leikattuja suikaleita
kukkia, rusetteja, pitsiä yms koristeita

inenglish

My 1700’s wardrobe is still rather modest and small. There will be L’Amusette 1700’s picnic in two weeks (at Arboretum on 18.6. 14.00 o’clock, if weather stays good, you are welcome to join in!), so I thought I should make some Summer accessories, like wide brimmed hat for sun protection. According my own, very shallow investigations, bergére hat, aka so called shepherdess hat was very popular at the time. This hat has wide brim and very shallow crown. It can be plain, without any decorations, but on the other hand it can be also loaded with decorations: ribbons, bows and flowers. Sometimes they were even covered with fabric. As it was common at the time, hats were usually worn over white cap.

It’s very difficult to find proper 1700’s hat bases in Finland, so I grabbed this plain modern straw hat from flea market. I decided to cut it into proper shape. Here it goes:

You need:
Modern straw hat
bias ribbon trim
bias cut fabric strips
flowers, bows, lace or other decorations

bergere

bergere1

bergere2

1. Kostuta hatun kupu kauttaaltaan ja anna sen vettyä jonkin aikaa jotta olki
pehmenee. 
Leikkaa sitten kupu irti noin sentin päästä lieristä. Leikkaa kupua
matalammaksi reunoilta. 
Kuvun korkeus vaihtelee, mutta pääasiassa se on
aika matala, omani on noin 4 senttiä korkea. Kuivan oljen käsittely
voi murtaa olkia. /

1. Soak the hat crown completely and let it get softer. Then cut the crown
off about 1 cm away from the brim. Cut crown lower on the edges.
Height varies, but usually it is very low, mine is about 4 cm high.
Handling dry straw might cause breaking. 

bergere3

2. Kun olki on kunnolla pehmennyt, ompele kumpaankin leikattuun reunaan
vinokantti estämään olkipunoksen purkautumista. /
2. When straw is soft, sew bias trim on both cut edges, to prevent
weave from raveling. 

bergere4

bergere5

3. Jos kupu on muotoiltu kostuta ja pehmitä se vielä huolellisesti ja aseta
painon alle suoristumaan. Aseta kuvun sisään tasapohjainen kuvun kokoinen
kulho tai kansi joka pitää kuvun tasaisena ja laita sen päälle vielä jotain
painavaa painamaan kupua tasaisesti. Myös lieri on mahdollista muotoilla takaa
nousemaan ylöspäin, mutta suorakin lieri käy oikein hyvin. Jos muotoilet lieriä, sekin
pitää kuivumisen ajaksi tukea huolellisesti ettei löpsähdä kuivumisen aikana. /
3. If crown is pressed into odd shape, soak it again and make sure it’s soft.
Then place it under weights to straighten. Place flat bottom bowl or lid inside
the crown and put weights on it untill it dries on new shape. You can also
reshape brim, but flat brim is ok too. If you reshape brim, you must support
that too, 
otherwise it will not dry to good shape. 

4. Kun kupu ja lieri ovat kuivuneet uuteen muotoonsa, ompele
ne tukevasti yhteen käsin. /
4. When crown and brim are dry, sew then together by hand. 

bergere6

5. Uusi saumakohta jää näkyviin mutta se peitetään koristenauhalla. Itse
käytin täysvinoon leikattua taftia jonka ompelin pienille puhveille. Omassa
hatussani oli jo sattumalta valmiiksi reiät solmimisnauhoille, mutta
ne voi myös kiinnittää hatun kuvun sisäpuolen reunoihin, hikinauhaan. /

5. Seam will be visible, but it will be covered with decorative ribbon.
I used bias cut taffeta which I turned into puffy decoration ribbon.
My hat already had holes for  ties, but you can also attach them inside
the crown on the sweat band. 

bergere7

6. Tämän jälkeen voit lisätä koristeita oman makusi mukaan. Halusin tällä
kertaa varsin pelkistetyn värisen hatun, jotta se sopisi myöhemmin myös muun
värisiin 
asuihin, joten nauhan ja kukkien väreiksi valikoituivat tällaiset
hempeän vaaleat. Yleisömielipiteiden perusteella lisäsin vielä ison
rusetin epäsymmetrisesti hatun lierin takaosaan. 

6. After this you can add decor of your liking. I wanted to create rather
neutrally coloured hat, so it would fit various outfits. That’s why
my ribbons and flowers are very bland. According to friends opinions,
I also added big bow asymmetrically at the back. 

bergere8

6 people like this post.

Toukokuun kuvat / May Instagram

Olin aikonut postata Toukokuun Instagram-kuvat jo eilen, mutta meillä oli netti poikki alueellisen vian vuoksi. Jäi siis postaamatta. Toukokuu on ollutkin varsin kuvarikas kuukausi sillä kuvia on melkein yksi per päivä. Toukokuussa oli muutenkin kaikenlaista puuhaa, ensimmäisenä tietysti vapun perus-juhlallisuudet. Yleensä jätän ne väliin, mutta tänä vuonna kävin pitkästä aikaa tuulettamassa tupsulakkia vapputorilla ja katsomassa teekkarikastetta. Työrintamalla oli aika paljon tango-asuhommia.

Kuun puolivälissä kävimme ikuistettavana vanhantyylisessä valokuvaamossa josta jo kerroinkin blogissa. Se oli ehkä kaikkein kiinnostavin ja jännin toukokuun tapahtumista. Lisäksi olen ehtinyt hankkimaan ihka ensimmäiset 1900-luvun alun nyörisaappaani sekä uudet tanssikengät, tuunaamaan steampunk-asuun monsterinmetsästysasetta, pitämään siivouspäivän kirppiksen ja maistamaan kesän ensimmäisen Minettijäätelön.

Baletin kärkitossutekniikan intensiivikurssi ei ollut ollenkaan niin pelottava kuin ennalta jännitin. Kurssilla oli onneksi monen tasoisia harrastajia joten vasta-alkajatkaan eivät jääneet jalkoihin ja missä tahansa vaiheessa saattoi vaihtaa kärkkärit takaisin pehmeisiin tossuihin. Ohjaaja painotti hiukan enemmän tekniseen puoleen ja liikkeiden oikeisiin asentoihin kuin vakituinen balettiohjaajani. Tämä oli mielestäni oikein hyvä asia, mutta henkilökohtaisia korjauksia hän teki aika vähän. Yksi tunti kesti aina 1,5 tuntia kerrallaan josta puoli tuntia oli kehonhuoltoa ja venyttelyä. Kaikki sarjat mentiin siis läpi todella hurjaa vauhtia ja olinkin monen oudomman sarjan kohdalla vähän pihalla kun en muistanut mihin suuntaan jalka menee ja mikä oli se rytmi tässä jne. Mutta muuten kurssi oli oikein hyvä jatko talven peruskurssille ja kärkitekniikan petraamiseen. Parasta ehkä oli että ohjaaja neuvoi hyvän harjoituksen spagaatin venyttämiseen. Huh, mikä kuukausi!

Kesäkuussa onkin sitten luvassa enimmäkseen töitä ja vähän kuorojuttuja. Ja toivon mukaan vähän burleskia ja historian elävöitystä piknikin muodossa. Historical Sew Monthlyssä olen jäänyt vähän jälkeen aikataulusta. Toivon mukaan saan huhti- ja toukokuun haasteet valmiiksi kesäkuun aikana. Huhtikuun teema oli sukupuolen vaihto ja toukokuun taas reiät. Jätän luultavasti kesäkuun haasteen, joka on matkustus, väliin. Ellen nyt sitten saa jotain älyttömän upeaa ja helppoa ideaa.

inenglish

I was going to post May Instagram photos yesterday, but we didn’t have any internet due to areal service problems. So I have to do it today. May has been very busy on my Instagram, almost one photo per day. There was also lots of other stuff to do, first of all of course was the traditional May Day festivities. Usually I skip those, but this year I finally decided to take my tassel hat out for a spin. There was the annual May Day market and dunking the polytechnic students into the river (local tradition). Work included quite a lot of tango outfits this month.

In the middle of May we went for old style photo shoot with hubby, which I already told you about. It was probably the most interesting thing in May for me. I also managed to acquire my first ever pair of early 1900’s lace-up boots and new dance shoes, did some revamping for my steampunk monster-hunting weapon, arranged Cleaning day flea market and tasted the first Minetti ice cream of the summer.

Ballet pointe shoe intensive course wasn’t as intimidating as I first thought. Thankfully there was lots of dancers from different levels so even beginners were quite ok with the exercises. At any point everyone were allowed to swap back to soft slippers if they felt like it. Our teacher was focusing a bit more on the correct technique than our regular teacher. This was good, but she didn’t give that much individual corrections. One class was 1,5 hours and 30 minutes was stretching and muscle strength. So we went through the series very fast and I was a bit out of my element when I didn’t knew the series in advance like some of her old students. Otherwise I think it was pretty good extension to the basic course and to improve my pointe technique. Perhaps the best thing was that we got a good tip how to improve our splits. Wow, what a month!

In June there will be mostly work and some choir stuff. And hopefully little bit of burlesque and some living history with picnic. I have fallen behind on Historical Sew Monthly. Hopefully I’m able to finish April and May challenges during June. April is Gender bender and May is holes. I’m probably going to skip the June challenge, which is Travelling. Unless I will get suddenly very easy awesome idea.

toukoinsta

TOUKOKUU / MAY
1. Tupsulakki / 2. Suosikkikengät ja vintagemekko
3. Matkalla balettiin / 4. Matkalla kuvaukseen
5. Tangoasuhommia / 6. Kirsikka-colajäätelöä

1. Tassel hat / 2. Favourite shoes and vintage dress
3. On my way to ballet / 4. On our way to photo shoot
5. Tango outfit stuff / 6. Cherry-cola ice cream

toukoinsta2

TOUKOKUU OSA 2 / MAY VOL. 2 
1. Taku poseeraa / 2. Uudet saapikkaat
3. Ihania pihlajankukkia / 4. Vähän maalia pintaan
5. Minipullokokoelma / 6. Tanssikengät

1. Taku the cat posing / 2. New boots
3. Lovely rowan flowers / 4. Just little paint
5. Miniature bottle collection / 6. Dancing shoes

2 people like this post.

Pakolliset kesävarusteet / Mandatory Summer gear

Niinhän se kesä sitten saapui ja helle sen mukana. Taidan vinkua tästä joka kevät, mutta minkä sille mahtaa että kroppani ei ole helleyhteensopiva (sitäpaitsi vinkuminen on kivaa). Tänä keväänä olen ehtinyt jo saamaan migreenin istuttuani 5 minuttia auringon kuumentamassa autossa (I kid you not!). On aina hirmu jännää olla migreenipotilas koska se keksii alati uusia tapoja ärsyttääkseen. Uusin feature näyttäisi olevan salamamigreenit, eli migreeni joka ilmaantuu salamannopeasti jos teen jotain “väärää”, esim istun koko päivän auringonpaisteessa käristyneeseen autoon. Ja kestää sitten vaihtoehtoisesti koko loppupäivän, tai koko loppupäivän JA seuraavan päivän.

Välttyäkseni migreeneiltä, lämpimien kelien saavuttua mukana kulkevan kaman määrä kasvaa melkein exponentiaalisesti. Normaalisti kassissa on mukana sekalaista päivittäin vaihtuvaa tavaraa kuten nuottikansio, aurinkolasit (jotka kulkee mukana ympäri vuoden), balettikamat, kalenteri ja muistilehtiö, kyniä, työhuoneen kassakukkaro, maksukorttipääte jne jne mitä nyt viikottain saatan tarvita. Kesällä mukaan pitää pakata ihan oman mukavuuden vuoksi lisäksi vielä vesipullo (täytettynä vedellä, kivennäisvedellä tai vedellä laimennetulla mehulla), viuhka, aurinkorasva, hyttyssuihke (tämä tosin mukana vain jos tiedän meneväni paikkoihin jossa sitä voisi tarvita) ja puhdistuspyyhkeet (omassa tapauksessani nämä ovat vauvan pyllypyyhkeitä koska ne nyt sattuvat olemaan halvimpia puhdistuspyyhekeitä). Lisäksi kuljetan mukana hattua ja aurinkovarjoa. Hattu tietysti on useinmiten päässä ja varjo kädessä, mutta yhtä kaikki lisää mukana kulkevaa tavaraa. Moisen tavaramäärän kanssa saatan vaikuttaa lähes työjuhdalta. Vaikka kesä onkin kiva niin siitä selviäminen on vähän raskasta.

inenglish

And so the Summer arrived and heatwave with it. I probably whine about this every Spring, but what can I do, my body just isn’t compatible with hot weather (besides, whining is fun). This Spring I already managed to get migrain just by sitting 5 minutes in hot car (I kid you not!). It’s always exciting to be migrain patient, because it constantly invents new ways to annoy me. Latest feature seems to be lightning migrains, a migrain that starts lightning fast if I do something “wrong”, like sit in a car that has been roasting whole day under the sun. And then the migrain lasts whole day, or optionally whole day AND next day.

To avoid migrains, I have to carry much more stuff with me when the warm weather arrives. Usually I have changing miscellaneous stuff with me like music scores, sunglasses (which I carry with me around the year), ballet stuff, diary and notebook, pens, change for work, pay card machine, etc. etc, which ever I happen to need. At Summer I also have to pack with me water bottle (filled with water, mineral water or juice mixed with water), fan, sun block lotion, mosquito spray (only if I know I will be going somewhere with mosquitos) and cleaning wipes (which in my case are baby wipes, because they just happen to be the cheapest cleaning wipes). I also carry with me sun hat and parasol. Hat is usually on my head of course and parasol on my hand. But they are extra stuff to carry never the less. I must look like little loaded donkey with all the stuff I carry. Even though Summer is lovely, it is rather tough to get through it.

firstofsummer1

Isännällä oli tänään syntymäpäivä joten tälläydyin vähän
parempaan klänninkiin. /
Hubby had a birthday today so I wore a bit fancier dress. 

firstofsummer2

Pakolliset kesävarusteet / My mandatory Summer equipment

2 people like this post.

Siivouspäivä / Cleaning day

Se on kevätsiivouksen aika! Siksipä tässä ihan ex tempore päätin kolleegani kanssa järjestää ateljessa siivouspäivän kirppiksen. Myyntiin tulee käytettyä vaatetavaraa, joitakin vintage-aarteita, ompelutarvikkeita ja kankaita sekä kaikenlaista sekalaa rompetta ja roinaa. Jonkinlainen ilmaiskori ateljeen nurkkaan myös pykätään. Hinnat tulevat olemaan erittäinkin kohtuulliset. Käteinen on kunkku!

Tervetuloa siis penkomaan lauantaina 28.5.2016 klo 10-14 Evil Dressmakerin ja Cherise Designin kirppistavarat osoitteessa Lähteenkatu 11, ovi N katutasossa. Klikkaa linkkiä nähdäksesi paikan Siivouspäivän kartalla. Saa toki tulla muutenkin morjestamaan.

inenglish

It’s Spring cleaning time! That’s why me and my colleague decided to arrange Cleaning Day Flea market at our studio. There will be second hand clothes, some vintage treasures, haberdashery and fabrics, plus all sorts of miscellaneous junk. There will be also some sort of freebie-basket in the corner somewhere. Prices will be more than affordable. Cash is the king!

Welcome and and bring your friends too on Saturday 28.5.2016 at 10-14  to dig into Evil Dressmaker and Cherise Design flea market at Lähteenkatu 11, door N ground floor. Click the link to see location on Cleaning Day map. You are also welcome to just to chat.

siivouspaiva_logo_vaaka

cleaningday_logo_horizontal

 

1 person likes this post.

Tyyli-ikoni Frida / Style icon Frida

Joskus on kiva ottaa pukeutumisideoita julkkiksilta (vaikka henkilökohtaisesti usein pidänkin enemmän ihan tavallisten ihmisten pukeutumistyyleistä). Suurin osa omista tyyli-ikoneistani on valitettavasti siirtynyt jo ajasta iäisyyteen, mutta onneksi netti on kuvia pullollaan. Sieltä voi helposti etsiä omat suosikit olipa se mielikuvitushahmo tai oikea ihminen, oli henkilö elossa tai ei. Yksi omista idoleistani monessakin suhteessa on meksikolainen taidemaalari Frida Kahlo. Frida tunnetaan hyvin mm. yhteenkasvaneista kulmakarvoista ja viiksistä joita hän kieltäytyi nyppimästä pois. Omakuvamaalauksissaan hän vielä tykkäsi usein korostaa molempia. Frida piti myös paljon värikkäistä Tehuantepecin alueen naisten kansallisasuista,  näyttävistä kukkapannoista ja palmikkokampauksista. Näistä erittäin helposti tunnistettavista yksityiskohdista tuli Fridan tavaramerkkejä, ja jälkeenpäin myöskin erittäin kopioituja sekä katumuodissa että catwalkeilla.

Tein jo useampi vuosi sitten näyttävän punaisen kukkapannan Halloween-bileiden meksikolaista sokerikallo-asua varten ja se on ollut käyttämättä kutakuinkin siitä asti. Siksipä päätinkin tänään ottaa esikuvakseni Fridan. Oma versioni on vähän vaatimattomampi sekä palmikon että värien suhteen. Omat hiukseni ovat sen verran lyhyet että nämä eivät riitä koko pään kiertävään palmikkoon (menivät hädin tuskin ristiin niskassa).  Jaa hiukset keskijakauksella kahteen osaan niskaan tai korvallisille, vähän kuin olisit tekemässä saparot. Palmikoi kumpikin puoli omaksi palmikokseen ja kiedo niskan kautta pään ympäri niin pitkälle kuin palmikot riittävät. Kiinnitä palmikot pinnein paikoilleen. Lisää panta ja omatekoinen Frida-look on valmis.  Jos hiukset ovat riittävän pitkät voi kokeilla autenttisempaakin Frida-kampausta. Vaikka suosinkin yleensä vähemmän näyttäviä hiusjuttuja arkisin niin tämä on oikein kiva. Ehkä rohkenen jatkossa käyttää kukkapantaa useamminkin. Palmikko on myös helppo vaihtoehto silloin kun on huono hiuspäivä.

inenglish

Sometimes it’s nice to get outfit ideas from celebrities (even though I personally most of the time prefer the styles from ordinary people). Most of my favourite style icons have passed on long time ago, but thankfully internet is full of pictures. You can easily find your own favourites, no matter if it’s fictional character, real person, alive or dead. One of my own idols, on many levels is Mexican painter Frida Kahlo. She is mostly known of because of her uni-brow and moustache, which she refused to shave off. In her paintings she often even exaggerated them. She also loved colourful outfits of Tehuantepec area women, large floral headbands and braided hair. These became very noticeable part of her style so they are also for that reason very much copied and idolized by street fashion and catwalk designers.

Several years ago I made large red head band for my Halloween party Mexican sugar skull costume. I don’t think I have worn it since then. That’s why I decided today to take Frida as my outfit inspiration. My version is a bit more modest on the colours and braids. My hair is so short that my braids won’t go around the head. They barely cross each other at my neck. Divide your hair into two sections at the back or near your ears, like making pigtails. Braid each side as individual braids, so then you get two braids. Cross them at the neck and twist around head as far as they reach. Use pins to secure them on place. Add floral headband and your homemade Frida look is finished. If you got long enough hair you can also try more authentic Frida hairdo. Even though I usually wear a bit more modest hairstyles I like this very much. Perhaps from now on I dare to wear this more often. Braid is also easy option if you happen to have bad hair day.

fridastyle1

Brodyyripusero – äidiltä saatu, itse muokattu
Meripihka-korvikset – Riikan tuliaiset
Hame, neuletakki, aurinkovarjo ja käsilaukku – kirppis
Broque-kengät – Clarks, Englanti /

Peasant blouse – from mum, altered by me
Amber earrings – Riga souvenir
Skirt, cardigan, parasol & handbag – thrifted
Broque shoes – Clarks, England

fridastyle3

Edestä / Front

fridastyle2

Ja takaa / And back

goofy1

Laitetaan tähän nyt vielä nämä ensimmäiset versiot.  Pyysin isäntää
ottamaan lähikuvan edestä joten siitä tuli tämmönen 
leuan alta
kuvattu otos. Sanoin että eiii kun ylempää. /

Ok, let’s have a look at these photos I got first. I said to hubby: can you
please take a photo of me so he took it under my chin. So I said noooo,
take it higher. 

goofy2

Joten hän sitten otti kuvan ylempää….. miehet! /
So he took a photo higher…. men!

7 people like this post.
←Older