8/12 Polkupyöräkuva vol 3 / Bike photo vol 3

Kuukauden pyöräkuva on ollut tauolla, koska en ole ehtinyt skannaamaan kuvia. Joulukalenterin kunniaksi se tekee paluun. Tällä kertaa kuvaksi valikoitui randomisti tämä nuori neiti kesämekossaan. Sen verran on neitosella ja pyörällä kokoeroa että ei taida olla ihan omasta pyörästä kyse. Tosin niinhän sitä ennen tehtiin, ajeltiin isosiskojen ja -veljien pyörillä tai vanhempien.

Kuvan takaa löytyy valokuvaliikkeen leima, Filmi-Aitta, Rauma. Mahtaneeko tämä talokin löytyä Raumalta? Oikein kun tarkkaan katsoo niin neidillä näyttäisi olevan kumikärkiset tennarit jalassa. Ehkäpä Nokialaiset? Niiden ja mekon mallin perusteella arvelen kuvaa 60-lukuiseksi. Ajan tavan mukaan pyörän takarenkaan suojana on ns. hameverkko, joka estää helman menemistä pinnojen väliin.

inenglish

Monthly bike photo has been on the break, because I haven’t had the time to scan any photos. However it is making a return now, just in time for Christmas calendar. This time I randomly chose a photo of young lady in her summer dress. There’s somewhat size difference between the girl and the bike, I doubt it’s her own. But that was the time, kids borrowed bikes from their siblings and parents.

Behind the photo is the photo company hallmark, Filmi-Aitta, Rauma. I wonder if the house is in Rauma too? When looking very  closely, we can see that girl is wearing tennis shoes with rubber tips. Perhaps Nokia tennis shoes? They were the thing in the 60’s. That and her dress makes me think this photo was taken sometime in the 60’s. According to the habbit of that time, there is skirt guard on the back wheel. It’s supposed to prevent skirt from going between the pins.

 

bikephotovol3

Be the first to like.

7/12 DIY: Jouluiset tammenterhot / Christmas acorns

Bongasin viimevuonna hienon idean söpöihin tammenterho-joulukoristeisiin. Valitettavasti vain siinä vaiheessa tammenterhoja ei ollut enää saatavilla (tosin olen kuullut että ulkomailla näitä ihan myydään kaupoissa koristetarkoituksiin). Tänä vuonna olin kaukaa viisas ja kävin keräämässä niitä hyvissä ajoin ennen pakkasten ja lumen tuloa (kiitos vain Aïdalle muistutuksesta). Niistä voi askarrella monenmoista, mutta itse innostuin eniten näistä kimaltavista versioista. Niitä voi käyttää koristeena vaikka asetelmassa, tai lahjapakettien koristeluun.

Tarvikkeet
tammenterhoja kantoineen
askarteluliimaa
kimalletta
kuumaliimapistooli ja liimapuikkoja
(vaihtoehtoisesti voit käyttää vaikka metallinhohtoista askartelumaalia)

Puhdista ja kuivaa terhot. Kuivaaminen (ja niiden sisällä mahdollisesti asuvista ötököistä eroon hankkiutuminen) tapahtuu uunissa. Levitä terhot ja kannat foliolla vuoratulle pellille tasaiseksi kerrokseksi. Kuumenna niitä uunissa 100 asteessa 2-3 tuntia. Tarkista ja kääntele terhoja välillä että ne eivät pala.

Anna terhojen jäähtyä kunnolla ennen kuin käsittelet niitä. Kannat ja terhot irtoavat toisistaan viimeistään uunissa. Levitä liimaa joko terhoon tai kantaan ja kasta se sitten kimalteeseen. Voit myös levittää kimalteen liimaan siveltimellä. Anna kuivua. Tämä on aika sottaista puuhaa, suojaa työtaso etukäteen. Kimalteen sijaan voit maalata terhot esim kultamaalilla.

Kun kimalle/maali on kuivunut, liimaa terhot takaisin kantoihin kuumaliimalla (tai jos et muuton jäljiltä löydä kuumaliimapistooliasi, voit käyttää askarteluliimaa, mutta se kuivuu hitaammin). Jos haluat ripustettavia terhoja, kiinnitä kantaan ripustuslanka joko ennen tai jälkeen terhon liimaamisen.

inenglish

Last year I saw fabulous idea for cute Christmas acorns. Unfortunately at that point there were now acorns available anymore (although I have heard that in some places they actually sell acorns in shop, for decorations). So this year I started my preparation a bit earlier and went to pick acorns way before freezing weather and snow (thank you Aïda for reminding me). You can make all sorts of decorative stuff with acorns, but my favourite is this glittery version. You can use them as interior decor or for your Christmas packages.

You need
acorns with caps
hobby glue
glitter
hotgluegun with glue
(optionally you can use metallic hobby paint)

Clean and dry acorns. Drying (and getting rid of little bugs possibly living inside the acorn) is done in the oven. Spread acorns and caps for even thin layer on oven pan, covered with foil. Heat them in the oven in 100 degrees of Celsius for 2-3 hours. Check them and turn them every now and then to prevent them from burning.

Allow them to cool down properly before handling. Caps come of, if not before, probably in the oven at the latest. Spread glue either on the acorn or on the cap and then dip it into the glitter. You can also spread the glitter with brush. Allow to dry. This is pretty messy job, so cover your work space. Instead of glitter you can use metallic paints.

When glitter/paint is dry, hot glue acorns back to the caps (or if you can’t find your hot glue gun after moving, you can use hobby craft glue instead, it just dries much slower). If you want to hang them, attach string on the cap, either before or after hotgluing acorns back to the caps.

acorns1

Terhojen kuivaaminen uunissa. /
Drying acorns in the oven. 

acorns2

Tarvikkeet / This is what you need

acorns3

Levitä liima. Terhot ovat liukkaita joten tämä on vähän kinkkistä. /
Spread the glue. Acorns are a bit slippy so this is tricky. 

acorns4

Dippaa glitteriin. / Dip in glitter.

acorns5

Välttääkseni karmeaa sotkua ja glitternäppejä glitteröin terhot osa kerrallaan. /
To avoid horrible mess and glitter fingers I covered acorns small area at the time. 

acorns6

Lopuksi liimasin terhot takaisin kantoihin askarteluliimalla
koska en löytänyt kuumaliimaa. /

And finally I glued the acorns back to the bases because
I could not find the hotglue.

acorns7

Maalattuja terhoja. / Painted acorns. 

acorns9

3 people like this post.

6/12 Itsenäisyyspäivä / Independence Day

Olen monena vuonna postannut itsenäisyyspäivänä vanhoja valokuvia, mutta tänä vuonna päätin poikketa tavasta ja kertoa teille kansallispuvustani. Olen perinyt puvun mummultani joka on itse ommellut sen, joskus 80-luvun alussa, mikäli muistan oikein. Alkuperäinen tarvikepakettikin on vielä tallessa, joka onkin kätevää jos myöhemmin tarvitsee esim korjata jotain. Olen jo aiemmin hyödyntänytkin tarvikepaketin jämiä, sillä olen mummuani pidempi joten pusero tahtoi käytössä nousta ylös hameen alta. Pidensin sitä noin 10 sentillä ja nyt se toimii paljon paremmin.

Puku on Kaukolan malli ja se on tosiaan mummuni ompelema. Se on ainoa Suomen kymmenistä erilaisista kansallispuvuista, jossa liivin koristelu on epäsymmetrinen. Kaukolan puku on alunperin koottu ja julkaistu U.T. Sireliuksen Suomen kansallispukuja-vihossa vuonna 1921. Malli on tarkistettu vuonna 1986, mutta en ole ihan varma onko tämä puku tehty ennen vai jälkeen tarkistuksen, luulen kuitenkin että kyseessä on tarkistamaton malli.

Kansallispukuihin kuuluu perinteisesti jokinlainen päähine. Nuorilla tytöillä se on yleensä säppäli, eli nauha joka kiedotaan pään ympäri. Aikuisilla naisilla päähine on yleensä peittävämpi myssy, tanu tai huntu. Kaukolan pukuun kuuluu aikuiselle naiselle laskostettu huntu joka kiinnitetään eräänlaisen donitsimaisen sykerön päälle (omista hiuksista tehdyn jos niissä on riittävästi pituutta). Omassa puvussani hieman virheellisesti on mukana säppäli. Epäilen että mummu on jättänyt hunnun tilaamatta hinnan vuoksi, säppäli on varmasti ollut edullisempi vaihtoehto. Tosin Facebookin Kansallispuku-ryhmässä joku tiesi kertoa, että 80-luvulla huntujen ohjeita ei ollut oikein saatavillakaan. Olen suunnitellut itse tekeväni pukuun hunnun, vaikka se vaatiikin vähän vaivaa laskostuksen vuoksi.

Olen blogissakin usein kirjoittanut siitä, että en oikeastaan pidä tummansinisestä väristä, siksi tämäkään kansallispuku ei omaan silmääni ole ihan niitä kaikkein kauneimpia. Mutta täytyyhän sitä kuitenkin käyttää kun sellainen kerran on. Jos saisin valita ihan vapaasti minkä tahansa kansallispuvun, hinnasta viis niin valitsisin jonkun muun kuin sinisen. Pidän kovasti mm. Lopen puvusta joka muistuttaa hyvin pitkälle historiallisia empire-pukuja. Muita suosikkejani ovat Haapajärvi & Reisjärvi, Jokioinen, Suur-Ii,  Valkeala ja Puulavesi. En tunne hirveästi yhteenkuuluvuutta minkään tietyn paikkakunnan pukuun, vaan menen enemmän esteettisten mieltymysten mukaan, mutta myös uuden kotipaikkakunnan Mouhijärven puku on oikein sievä. Kaikista kansallispuvuista ei ole edes kuvia saatavilla vaan niitä pitää tutkia Kansallispukukeskuksessa. Kansallispuvuista kiinnostuneille suosittelen iltalukemistoksi Suomalaiset kansallispuvut-sivustoa sekä kansallispukuja keräävän tuttavani Kansallispuvussa-blogia. Hänellä on niitä jo yli 30!

inenglish

On many Independence Day before I have posted old photos, but this year I decided to break that habbit and tell you about my national costume. In Finland we got lots of them. They vary depending on the location and it’s also very serious business, so some of the dresses are inspected styles and some are older, not so official styles. All still very wearable, when ever you feel like wearing one. My national costume or folk costume if you prefer, is inherited from my Grandmother, who made it herself. I still have the original package for the materials, which is helpfull if I need to repair the blouse of embroidery etc. I have already made the blouse longer because I am taller than my Granny, so shirt was a bit short and was lifting up.

Dress style is from Kaukola area. It is the only national costume of all dozens and dozens with asymmetrical decoration on the vest. It was first put together and published in 1921 by U. T. Sirelius in the Finnish National Costumes-booklet. Style has been re-checked in 1986, when they made slight alterations to the style, according to the museum pieces. I’m not sure if this dress was made before or after re-checking, but I think might be done before the re-check.

Traditionally women wear some sort of headdress with the national costume. Girls usually have ribbons tied around the head, called säppäli. Adult women have more covering headdresses like embroidered caps, lace decorations or veils. Kaukolan puku should have pleated veil, which is attached on donut-shaped hair bun (or faux bun if own hair is too short) ontop of the head. On my dress there is no veil but the ribbons for young girl. I think my Granny might have ordered the dress without veil, because it’s more expensive than ribbons. Allthough, someone in the FB group for Finnish national costumes mentioned that in the 80’s there wasn’t really patterns or instructions for making veils for this dress. I am planning on making a veil for it though, hopefully during next year. It is a bit tricky because it is going to be linen and need pleating every time after a wash.

I have often written in the blog about my dislike of dark blue colour. That’s why this costume is not the pretties one in my opinion. But since I have it, I am going to wear it. If I could choose which ever costume from all of them (and there is loads!) I would choose something not so blue. I like a lot of Loppi dress, it reminds a lot of Regency dress. My other favourites are Haapajärvi and Reisjärvi, Jokioinen, Suur-Ii, Valkeala and Puulavesi. I don’t really feel connected to any specific location, I’d rather choose based on my aesthetic preferances, but also the dress from our new home, Mouhijärvi, looks quite pretty. There is so many national costumes that there isn’t even photos of them all, one would have to contact National Costume Center to investigate them all. But if you are interested, you can find out more in Suomalaiset kansallispuvut-page (unfortunately only in finnish) and from the blog Kansallispuvussa, which is written by my friend who collects national costumes. She already has over 30 of them!

kaukolanpuku1

En löytänyt valkoisia sukkiani mistään muuton jäljiltä
joten tällä kertaa sitten mustilla sukilla. /
White socks should be worn with this costume, but I could not
find my white socks from anywhere, hiding after the moving I suppose. 

kaukolanpuku3

Pienet liivin tupsut. / Little pompoms on the vest.

kaukolanpuku2

kaukolanpuku4

Esiliinan pitsille pujoteltua kirjontaa. /
Embroidery on lace on the apron. 

kaukolanpuku5

kaukolanpuku6

Puseron hihojen koristepitsiä. /
Decorative lace on sleeves. 

kaukolanpuku7

Helman reunapalmikko. /
Decorative hem. 

kaukolanpuku8

Puvun tinanastakoristeinen säppäli on tekokuitunauhasta tehty. Nykyisin
suositellaan verkaista nauhaa josta roikkuvat silkkinauhat. Omaan
käyttööni aion tehdä sen pliseeratun pellavahunnun. /

Säppäli-ribbons that came with the dress are polyamide ribbons. Now
the recommendation is that ribbons would be wool in the middle (where
the tin decorations are) and silk ribbons on both ends. For my own
use (instead of these ribbons) I’m going to make pleated linen veil. 

3 people like this post.

5/12 Kermainen riisipuuro / Creamy rice porridge

En tiedä voiko tätä edes enää kutsua reseptiksi. Tämä on niin älyttömän herkullinen kikkakolmonen, että on pakko jakaa näin ihan erillisen postauksen voimin, vaikka samalla vähän ehkä nolottaa tämän helppous (lupaan että joulukalenterin taso nousee loppua kohti!). Riisipuuro on ollut minun jouluperinteitäni jo useita vuosia. Ensimmäiset keittelen jo näin joulukuun alkupuolella ja syön sitä aamupuurona melkeimpä uuteen vuoteen saakka. Riisipuuro on parasta tietysti luumusopan kanssa.

Kermainen riisipuuro
Keitä riisipuuro pakkauksen ohjeen mukaan. Siinä menee se tunti, tai reilu. Anna puuron jäähtyä mutta ei täysin kylmäksi. Vatkaa puoli purkillista kermaa vaahdoksi. Voit halutessasi lisätä vähän sokeria vaahtoon, mutta vain vähän. Sekoita kermavaahto puuron sekaan nopeasti käännellen. Ja sitten lautaselle ja ääntä kohti. Tästä ei riisipuuro parane. Jos haluat voit pistää joukkoon sen perinteisen mantelin jonka löytäjää kohtaa tulevana vuonna onni.

inenglish

Rice porridge is traditional Finnish Christmas food. It is served as breakfast, but also as a meal everywhere around the country at Christmas fairs, restaurants and Christmas parties. Traditionally it’s served with plum and raisin soup. I prefer plum soup without raisins. This recipe is almost too easy so I don’t know if it should even be called a recipe at all. I’m almost embarrassed about the easyness (I promise the quality of posts will improve towards the Christmas!). Here in Finland you get the traditional rice porridge recipe with the package when you buy porridge rice, which is different to long grain rice. Grains are small and round and very sticky. I don’t know availability in other countries. I suppose sushi rice would be rather similar.

Creamy rice porridge (basic recipe from the package)
2 dl of water
2 dl of round porridge rice
1 liter of milk, preferably semi-skimmed or non-skimmed
1/2 teaspoon of salt
1 dl of whipping cream

Use preferably teflon pan, if not available, use pan with as thick bottom as possible, otherwise milk will burn. Boil water and pour rice into boiling water. Allow to boil until all water has been sucked by rice. Add all milk and allow to simmer slowly about an hour or so. Stir often to minimize the milk sticking to the bottom of the pan. When mixture looks quite even and has thickened (this takes about an hour, perhaps even longer) add salt and allow to cool awhile. Don’t let it go completely cold though. Up till here is just regular recipe from the package and now comes the best part. Whip about 1 dl of whipping cream (add little bit of sugar if you like). Mix it with the porridge.

Then just eat, with your favourite fruit soup. Some people don’t like soup but rather sprinkle sugar and cinnamon powder on top instead. Tradition is to put one almond in the porridge. That person who finds the almond on their plate will get good luck and fortune next year. I don’t bother with the almond but I eat this porridge every Christmas. First time I make it beginning of December and continue eating it as a breakfast almost up till New Year. Do you have similar foods in your country?

riceporridge

Savikulhon ostin kesällä Isokyrön markkinoilta. Sen on
valmistanut 
Sepän Galleria Hankasalmella, joka on tehnyt näitä
jo 70-luvulta lähtien. /

This is traditional style red clay bowl, like it would have been in the old days.
This is however modern, made by  
Sepän Galleria, from Hankasalmi.
They have been making  these since 1970’s, but the style
is much older. I bought it last summer from Isokyrö 1700’s market. 

2 people like this post.

4/12 DIY: Tupsumyssy / Pompom beret

Tupsulliset baskerimalliset myssyt ovat miellyttäneet silmää jo pidempään. Niissä on jotain söpöä ja samalla vanhanaikaista. Olimme tutkimassa isännän kanssa uuden kotiseutumme kirppiksiä ja törmäsin sattumoisin hauskasti kuvioituun myssyyn. Samalla kirppiksellä olisi ollut skottiruutuinen hame, jossa oli aika samat värit kuin myssyssä, mutta ikävä kyllä se oli liian pieni. Lähempi tarkastelu osoitti myssyn kiinatrikoo-kamaksi, mutta se oli edullinen, juuri sopivan kokoinen ja vaikutti lämpimältä joten ostin sen. Kotona kaivoin esiin valkoista villalankaa, joka on odottanut käyttöä jo useamman vuoden. Siitä syntyi perinteisellä menetelmällä pullea pampula jonka kiinnitin myssyn keskelle. Vielä kun löytyisi baskeriin mätsäävät huivi ja käsineet.

Tarvikkeet
Pahvia (tai tupsutyökalu)
Lankaa
Sakset
Neula
Myssy

inenglish

I have been admiring berets with pompom for awhile now. There’s something very cute and old fashioned about them at the same time. Me and hubby were investigating the flea markets of our new neighbourhood and by coincident I found this cute beret. There was also tartan skirt with same colours at the same flea market, but unfortunately it was too small. Beret however was cheap, just perfect size and seemed warm, so I bought it. At home I dug white wool yarn from my stash of yarns. It’s been waiting for use several years now. I made fluffy pompom and attached it on the beret. Now I would like to find matching scarf and gloves.

You need
Card (or pompom tool)
Yarn
Scissors
Needle
Beret or other hat

pompom1

1. Leikkaa pahvista kaksi ympyrää joiden keskellä on reikä,
tee ympyrän sivulle viilto.  Mitä suurempi ympyrä, sitä isompi tupsu./

1. Cut two circles of the card, with a hole in the middle.
Make little slit on one edge. The bigger the circle, the larger the pompom.

pompom2

2. Aseta renkaat vastakkain ja kieputa niiden ympäri lankaa tasaisesti koko matkalle.
Älä kieputa viillon yli vaan palaa viillon reunasta takaisin päin. Kieputa kunnes
keskimmäinen reikä on melkein ummessa. Leikkaa sitten varovasti langat poikki
renkaiden ulkosyrjää pitkin. Ota pätkä lankaa ja taita se kaksinkerroin.
Kiepauta se tupsun ympäri pahvirenkaiden välistä ja solmi tiukasti.  Älä
katko solmimislankoja. /

2. Place circles next to each other and spin the yarn around the circles evenly
though 
the whole circle. Don’t go over the slit, but return to the other direction.
Spin 
untill hole in the middle is almost closed. Then carefully cut the yarns
along 
the outer edge. Take some yarn and fold it in half. Tie it around the pompom
between two card circles and make a tight knot to hold the pompom together.  Do
not cut the yarns you tied it together with. 

pompom3

3. Vedä varovasti pahviympyrät pois tupsun ympäriltä.  Tupsu on valmis.
Ompele tupsu hattuun solmimislankojen päillä. Jos tupsuun jää ylipitkiä
hapsuja, voit tasoittaa ne yhtä pitkiksi kuin muutkin langat. /

3. Carefully pull the card circles off and there you got finished pompom.
Now you 
just have to sew it to the hat with the yarn tied around it (long ends).
If there is longer yarns on the pompom, you can shorten them to the same
length than others. 

pompom4

4. Siinä se sitten on! /
4. And there you have it!

3 people like this post.

3/12 Rivitaloasumisen riemuja / Joys of living in bungalow

Huomioita rivitaloasumisesta maalla.

– Posti pitää hakea jostain kaukaa, kuten toiselta puolen tietä. Ja se on usein kosteaa. (Mental note: osta uusi postilaatikko.)
– Sähkölämmitystä ei voi huudattaa täysillä. Tai voi jos on pätäkkää ja palonkestävät verhot.
– Villasukat, neuletakit ja tohvelit. Niitä pitää olla paljon.
– Myös torkkupeittoja. Paljon torkkupeittoja.
– Ihan sama millainen matto tuulikaapissa on, lumi ja sora tulee kengissä sisään enivei.
– Käytä niitä verhoja kun sulla kerran ne on. Ellet halua että naapurin vanha rouva näkee sut nakkisillaan kävellessään ikkunan ohi postilaatikolle.
– Biojäte, mitä se on?
– Kartonkijätesäiliölle pitää mennä autolla. Jos siis haluaa kierrättää kartonkia.
– Lähikauppa ei ole kolmen minuutin kävelymatkan päässä, eikä sieltä saa punaista maitojuomaa.
– Sienestysmaastot ovat lähellä. Olisipa sienestyskausi.
– Hämähäkit, niillä on jossain lähellä pesä.
– Kun kolmikerroksinen autohalli muuttuu autokatokseksi, auton suojapeite on hyvä idea. (Mental note: osta auton suojapeite.)
– Kuuma vesi. Se on ylellisyys ja se VOI loppua kesken (onneksi ei ole vielä loppunut emmekä harrasta pitkiä suihkujakaan joten phew!).
– Talviöisin on pimeää. Siis oikeasti pimeää. Niin pimeää että et näe missä on sängyn jalka tai vessan ovi.
– Kesällä pitää leikata nurmikkoa. Onneksi ei ole kesä.
– Talvella pitää lapioida lunta. Damn it!

inenglish

Notes about living in a bungalow in a countryside in Finland.

– You have to fetch the post far away, like from the other side of the road. And often it’s moist. (Mental note: buy new post box.)
– You can’t adjust electric heating on full. Or you can if you got the money and fire proof curtains.
– Wool socks, cardigans and slippers. You need loads of them.
– Also blankets. Lots of blankets.
– It doesn’t really matter what kind of carpeting you have in the porch, snow and gravel come inside anyway.
– Use the curtains since you got them. Unless you want neighbours old lady to see you but naked while she walks past your window to the post box.
– Bio bin, what is that?
– You have to take your car to the nearest cardboard recycle bin. If you want to save nature and recycle cardboard, that is.
– Nearest shop is not just three minute walk away anyamore and they don’t stock your favourite no-lactose milk.
– Good mushrooming grounds are just a stonethrow away. Wish it would be mushrooming season.
– Spiders, they got a nest somewhere nearby!
– When parking hall with three floors changes into car bay with just roof and three walls, it’s a good idea to have car cover. (Mental note: buy car cover.)
– Hot water. It’s a luxury and CAN run out (allthough it hasn’t done that yet and we don’t do long showers anyway so phew!).
– It is really dark on Winter nights. I mean, really truly dark. So dark you can’t see where bed corner or toilet door is.
– At Summer mowing the lawn is essential. Thankfully it’s not Summer.
– At Winter shoveling the snow is essential. Damn it!

muutto2

Muutto on rankkaa. Onneksi voi lepuuttaa jalkoja sarkofagilla. /
Moving is rough. Thankfully I can rest my feet on sarcophagus.

muutto1

Uusi tilavampi koti. Öhömm, mahtuuko tuolla kävelemään? /
New bigger home. Ahem, is there any room for walking?

5 people like this post.

2/12 Balettia koko rahalla / Ballet for all senses (almost)

Uskokaa tai älkää, mutta ihmiseksi joka on monta vuotta harrastanut balettia en ole nähnyt yhtäkään balettia livenä. Ennen marraskuuta 2016. Keväällä Riikassa kävimme äidin kanssa balettinäytöksessä, mutta siellä esitettiin vain soolovariaatioita tai pas de deux-koreografioita, ei kokonaisia baletteja. Isäntä ei ole ihan hirveästi innostunut baletti-jutuista, eikä yksin ole kovin hauska mennä. Nyt onnistuin vihdoin löytämään kaverin joka lähtee mukaan erittäin mielellään.

Ja mikäpä sitten parempi aloitus baletti-katselmuksille kuin jouluinen koko perheen baletti Pähkinänsärkijä. Koska Tampereella ei ole omaa balettia, tällaiset ovat harvinaista herkkua ja yleensä vierailevien seurueiden kiertueita kotimaisin vahvistuksin. Pähkinänsärkijä oli tällä kertaa Brnon kansallisbaletin tuotantoa, vahvistettuna paikallisilla nuorilla tanssijoilla. Lavasteet olivat todella lähes henkeäsalpaavan kauniit ja musiikista nyt ei erikseen kannattane mainitakaan. Pähkinänsärkijän musiikki on kaikille tuttua esim mainoksista. Nautin esityksestä todella paljon ja tulevaisuudessa varmasti tulee käytyä baletissa useamminkin. Tosin se saattaa kyllä vaatia reisuja Helsinkiin, Kansallisbalettiin. Mutta nälkä kasvaa syödessä.

Muutakin balettiasiaa on marraskuulle osunut. Kävi nimittäin niin että juuri syyskauden viime metreillä kärkitossuni päättivät irtisanoa työsopimuksensa. Ulkoisesti tossut ovat vielä oikein hyväkuntoiset, mutta jalassa tuntuvat aika karmeilta. Boksi on vihdoin, lähes vuoden käytön jälkeen (“Nyt jo!” sanoi isäntä. “Oho miten pitkään!” totesi tossumyyjä) pehmennyt sen verran että antaa periksi leveyssuunnassa ja päästää jalkaterän valumaan aivan kärkeen asti. Ja sekös sattuu isovarpaaseen. Tätä ehkäistäkseni ja saadakseni kuolevaa joutsenta imitoivista (haa, huomasitteko mitä tein, pieni balettivitsi) tossuistani kaiken irti ostin setin varpaiden erottimia. Ne ovat siis tuollaiset silikoniset, erittäin pehmeät varpaiden väleihin laitettavat pehmusteet. Niiden avulla olen voinut vielä treenata vanhoillakin tossuilla oikein hyvin. Ja samalla ne auttavat estämään liikavarpaan muodostumista.

Kävin kuitenkin ostamassa uudet tossut. Vaikka olin Grishkon 2007 tossuihin erittäin tyytyväinen, on alusta saakka niissä ollut yksi ongelma. Nimittäin ne ovat niin kovat että en tahdo päästä niillä demi-pointeen (puolivarpaille). Sain selvitettyä, että tämä todennäköisesti johtuu siitä että venäläisissä Grishkon tossuissa kotelo (se osuus jonka sisässä päkiä ja varpaat ovat) on edestä niin korkea ja kova että se voi lyhytvarpaisella haitata liikeratoja. Ikävä kyllä Grishko ei kuulemma valmista tossuja lainkaan matalammalla kotelolla, joten piti keksiä jotakin muuta (tosin olen kuullut että erikoistilauksesta tekevät myös pieniä muutoksia tossuihin). Uusiksi tossuiksi sitten valikoitui australialaisen Blochin Suprima, jossa on myyjän mukaan lähes samanlainen kotelo, mutta matalampi. Myyjän mukaan mallin valmistus tosin on lopetettu, eli niiden jälkeen pitää taas etsiä uusi malli. Niillä ehdin käymään tällä viikolla vielä kahdet treenit ennenkuin tunnit menivät joulutauolle. Ihan hirveän hyvää tuntumaa en tossuihin vielä ehtinyt saamaan. Pitänee vielä joulunaikaan kotona kokeilla.

inenglish

Believe it or not, for a person who has done years of recreational ballet, I have never seen real live ballet. Not untill November 2016. Last Spring in Riga me and my mum went to see international ballet show, but they only performed solo variations or pas de deux dances from various ballets, not a whole ballet. Hubby is not very interested on ballet and it’s not much fun to go alone. But now I finally managed to find a friend who loves ballet.

And what better ballet to start than family friendly, christmassy Nutcracker. We don’t have our own ballet here in Tampere so all big ballet shows are visiting productions. This time it was from Brno National ballet, with additions from local dance school. Stage set was almost breathtakingly pretty and the music obviously was great. After all,  music from Nutcracker is familiar to us all, for example from ads. I enjoyed it a lot and hopefully in the future I can go more often. Although that probably requires trips to Helsinki, to the Nationalballet. Hunger grows while eating, as we say.

There’s been other ballet issues at hand in November too. Just when the ballet class season is coming to an end, my pointe shoes have decided to come to the end of their term. On the outside they still look almost as good as new, but they feel horrible to wear. Finally, after almost whole year of use (“Already!” said the hubby. “Wow, that’s long!” said the pointe shoe stockist.) , the box has started to give in and allows my feet to sink in right to the end of the tip. And that really hurts my big toes. To prevent this, and to draw everything out of the shoes imitating the dying swan (ha, see what I did there), I bought set of spacers. They are very soft and squishy silicone paddings to put between your toes. With those I have been able to take the pointe class without any trouble. And they also prevent bunions.

I also bought new pointe shoes. Even though I have been very happy on my Grishko 2007, there’s been one problem with them since the beginning. They are so hard I have trouble going on demi-pointe. I found out that this is probably due to the fact that Russian Grishko has very long and hard vamp (front of the box where ball of foot and toes are in). For short toes like mine, this can restrict movement. As I have been told, unfortunately Grishko doesn’t make pointe shoes with shorter vamp, so I had to think of another solution (although I have also heard they do make small changes on request for individual shoes). Finally I chose Australian Bloch Suprima, which according to my pointe shoe stockist, has very similar box to Grishko, only with shorter vamp. Allthough the stockist told me that it’s already discontinued model, so after those I have to look for another model again. I had just enough time to try them on two classes this week before the Christmas break. I didn’t get that good feeling on them yet, but I hopefully have time to try them out at home during the break.

baletti1

Alkukohtauksen verho antaa vain kalpean aavistuksen siitä
mitä varsinaiset lavasteet olivat. /
Screen from the first act is giving just faint glimpse of 
what the actual stage set was. 

baletti3

Varpaiden erottimet in action. /
Space pack in action. 

baletti2

Sain tossujen kaupanpäällisinä balettikalenterin. /
I got this ballet calender as a gift when I bought new 
pointe shoes. 

baletti4

Vanhat tossut vasemmalla, uudet oikealla. Kuten huomaatte, 
vanhat ovat päällisin puolin vielä erittäin siistit, harmittaa siis 
vähän että käyttömukavuus ei ole enää kovin hyvä.  Kotelon etuosan
korkeuserokin näkyy tässä selvästi. /

Old on the left, new on the right. As you can see, old shoes are
looking still pretty tidy, I’m a bit annoyed they are not very
comfortable to wear anymore. The difference on the vamp
length is also very visible here. 

2 people like this post.

1/12 Joulukalenterin uusi tuleminen / Christmast calendar is here

Iik, mihin se Marraskuu meni!? Eiku mä tiedän. Se meni muuttoon. Ihan kirjaimellisesti. Aloimme roudata kamoja uuteen kämppään joskus 3. tai 4. päivä ja muutimme asumaan 21. päivä. Viimeiset tavarat tulivat eilen. Vähintään autokuorma päivässä. Melko stressivapaata hommaa, mutta puuduttavaa ajelua. Mutta no, nyt se on vihdoin saatu päätökseen ja nyt alkaa sitten uuden asunnon järjestely ja sisustaminen. Yhtä hidasta hommaa, mutta paljon mukavampaa. Uuteen kotiin sopeutumisesta kirjoittelen toisella kertaa tarkemmin.

Koska koko viime kuu meni muuttoasioiden hoitamiseen en juuri ehtinyt etukäteen tekemään joulukalenteripostauksia varastoon. Aloitetaan siis perinteisellä kuun ekan päivän postauksella instagramkuvineen. Lupaan että joulukalenteriin on tulossa myös jotain askartelujuttuja sekä jotain ompeluohjettakin, mutta tämä alkukuu on ehkä vähän tylsempää sisältöä, sattuneesta syystä. Ompeluohjeita ei muutenkaan blogissa kamalasti viimeaikoina ole ollut kun en vaan ole yksinkertaisesti ehtinyt. Niiden tekeminen kun on, olkoonkin hauskaa, paljon hitaampaa kuin ns. tavallisten postausten.

Olen minä sentään jotain muutakin ehtinyt tekemään kuin muuttamaan. Kävin peruskouluaikaisen kaverin kanssa kahvilla pitkästä aikaa. Olemme totuttaneet Taku-kissaa ulkoilemaan valjaissa, uutta takapihaa silmällä pitäen. Kävin elämäni ensimmäisessä baletissa, siitä kerron teille myöhemmin lisää. Työhuoneelle yritettiin taas murtautua, tällä kertaa tosin eivät päässeet sisään asti. Onko joulunajassa jotakin joka erityisesti innoittaa murtohenkilöitä? Nimittäin Sampolassa käytiin myös parisen päivää sitten balettituntien aikana ryöväämässä pukuhuoneen lukollisista kaapeista kaikki lompakoista, käsineisiin,  huulipuniin ja kotiavaimiin. Itse en ollut silloin treenaamassa, mutta monen muun omaisuutta lähti pitkäkyntisten matkaan. Tosi kurjaa!

inenglish

Yikes! Where did the November go? I know, it went for moving. Literally. We started moving stuff around 3rd or 4th of November, and moved to the new place at 21st. Last items were brought over yesterday. Atleast one carload per day. Quite stress free, but very tedious to drive back and forth. But now it’s done, finally. We can start putting things on their places and do some interior decoration too. Almost as slow, but much nicer task. I will write more about settling in the new home later.

Because my whole last month was scheduled for moving, I didn’t have time to write any Christmas calendar posts in advance. So let’s start with the traditional First of the month-post with instagram photos. I promise there will be also some crafting and sewing posts later, but the beginning of the calendar is a bit more boring content, for mentioned reason. There hasn’t really been much sewing instructions in the blog recently anyways, I just haven’t had the time. Making those is, even though fun, much more time-consuming than ordinary posts.

I have had little bit time to do other than just moving. I met my old school mate for coffee. Haven’t seen her for long time. Me and hubby have been trying to get Taku the cat settled for using leash, for our new back yard. I went first time in my life to see ballet. I will tell you more about that later. Someone tried to break in to my work room again. This time they didn’t get in though. Is there something about Christmas time which makes burglars more active? The school where we have our ballet classes had one just couple days ago. Someone broke in to locked cupboards in the dressing room. Purses, lipsticks, cream samples, home keys, leather gloves, anything was worth stealing apparently. I wasn’t at the ballet class at that time, but many other lost their belongings. Really unfortunate!

novinsta2016

MARRASKUU / NOVEMBER
1. Kauniita jouluvaloja / 2. Pakkaushommia
3. Taku ulkoilee valjaissa / 4. Vesisade yllätti
5. Murtomiehen jäljet / 6. Uusilla kotikulmilla

1. Pretty Christmas lights / 2. Packing stuff
3. Taku having an outing / 4. Caught by rain
5. Burglars mark / 6. New neighbourhood

2 people like this post.

Muutama sana keittiöistä / Couple words about kitchens

Pardon my french, mutta mikä vaivaa sisustusarkkitehtejä? Siis niitä tyyppejä jotka suunnittelevat (vuokra-)asuntojen keittiöt (oletan että he ovat sisustusarkkitehtejä, mutta korjatkaa jos olen väärässä). Nykyisen asuntomme keittiö on yksi iso (pieni) murheenkryyni. Työtasoja on kolmella seinällä ja kun itse keittiö (tai avokeittiö, miksi tuota nyt haluaa kutsua) on varsin kapea, on kahden ihmisen työskentely keittiössä lähes mahdottomuus. Jos toinen kumartuu ottamaan uunista jotakin, joutuu työtason ääressä työskentelevä väistämään. Tai jos esim kaataa perunankeittoveden viemäriin, joutuu astumaan keittiön toiselta laidalta toiselle, jolloin muut keittiössä työskentelevät ovat vaaravyöhykkeessä.

Mutta ei se epäkäytännöllisyys siihen pääty. Tarkistellaampa valaistusta. Keittiössä on ikkuna joka on sijoitettu ison työtason yläpuolelle. Ikkuna on pieni ja ylhäällä, joten siitä saatava valon määräkin on aika pieni. Käytännössä se valaisee lähinnä työtason äärellä seisovan naamaa. Lisäksi ikkuna antaa suoraan rappukäytävään. Kyllä, luit oikein. Ikkunan ohi kulkevat naapurit, joten voitte arvata, että kaihtimet ovat pääasiassa suljettuna. Luonnonvalon määrä keittiössä on siis minimaalinen, ja kun Suomessa ollaan niin se aika kun luonnonvaloa on edes tarjolla on varsin rajallinen. Sitä luulisi että työtason päällä olisi valo. Vaan kun ei ole. Keittiön lamput ovat tiskialtaan ja hellan päällä, eli ikkunallisen työtason molemmin puolin. Nämä eivät valaise työtasoa. Keittiössä on toki kattovalo, joka on keskellä keittiötä, työtason ääressä työskentelevän selän takana. Näin ollen pääasiassa käytettävä työtaso jää AINA varjoon vaikka kaikki asunnon valot olisivat päällä. Mistä tulee tämä ajatus että keittiössä ei tarvita valoa? Tai kunnollisia ikkunoita?

Bonuksena keittiössä on hieno ja trendikäs pyörillä liikuteltava lisätaso jossa on vetolaatikoita. Sen paikka on tiskialtaan alla, siinä mihin tiskikone tulee. Jos siis sattuu olemaan tiskikone (kuten lähes kaikilla nykyään on), tämä hieno lisäsäilytystila ja -pöytätaso pitää roudata kellariin, koska muuten kämpässä ei ole tilaa ruokapöydälle. Way to go, sisustusarkkitehti! Onneksi uuden kotimme keittiö on vähän järkevämpi. Se on saman muotoinen mutta siellä hella ja tiskiallas ovat vierekkäin, kaappitilaa on enemmän, pöytätasoja on enemmän ja isoimman työtason edessä on suuri ikkuna.

inenglish

Pardon my french, but what is wrong with the interior architects (or is decorator the correct translation?)? I mean those people who design the kitchens for (rental) flats (I assume they are interior architects, but correct me if I’m wrong). The kitchen in our current apartment is just one big (small) mess. There are counters on three walls. The kitchen (open kitchen plan) is very narrow, so two people working in the kitchen is almost impossible. If one bends down to take something out of the oven, the person working by the counter must move. Or if you want to pour the boiling water to the sink, the other person in the kitchen must get out of the way, otherwise there might be collision.

But that’s not all. Let’s have a look at the lighting. There is window in the kitchen. It is above the biggest counter. It is quite small and rather high, so not much light coming in. Basically it only allows light on persons face. Also the window opens directly to the hallway. Yes, you read correctly. Our neighbours walk past the window every single day, so you can guess that kitchen blinds are most of the time closed. So no natural light in the kitchen. And here in Finland the season for proper natural light is very limited. You would think there is light above the counter. But no there isn’t. Lamps are above sink and stove, so on each side of the big counter. Not enough light coming from them. Ceiling lamp in the kitchen is in the middle, so when you stand by the counter, light is behind you and your own shadow is cast over what ever you are doing. Where does this idea that no proper light is needed comes from? Nor proper windows?

As a bonus this kitchen has modern and trendy extra work space with drawers, on wheels. It is supposed to be under the sink, where the dish washer goes. So if you have dish washer (like most people do these days), this fancy drawer on wheels needs to go to the storage space. If you don’t want to live without dining table, that is. Way to go interior architect! Thankfully kitchen in our new bungalow is slightly better. Same shape, but sink and stove are next to each other, there is more cupboards, more counters and larger window infront of the large work surface.

kitchen

Ihailkaa tässä samalla taidokasta photoshop-piirustustani. Vanhan
keittiön 
pohjapiirros. Vasemman reunan pyörylät ovat hella ja sen
alla salama 
on jääkaappi, oikean reunan isot pyörylät ovat tiskiallas.
Keltaiset 
läiskät ovat valonlähteet. Yläosan iso suorakaide on työtaso. /
Example of my photoshop drawing, the floor plan of our old kitchen.
Rings on left is the stove, lightning under it is the fridge, large rings
on right is the sink. Yellow spots are lights and window. Large
rectangular on top is the work space. 

blouse1

Tässä vanhassa kuvassa näkyy takana työtaso ja ikkuna. Heti kuvan
ulkopuolella oikealla on tiskiallas ja hellasta noin 30 senttiä vasemmalle
sijaitsee jääkaappi. Työtaso vaikuttaa näennäisesti valoisalta, mutta
olemme käyttäneet sen yläpuolella spottivaloa joka ei kuvassa näy. /
This old photo shows the counter and window. Outside the photo on
the right is the sink. About 30 cm to the left of the stove is the fridge.
Counter seems here rather well lit, but it’s only because we have
been using spot light above it. That doesn’t show on the photo.

newflat1

Ja kuten jo edellisestä postauksestakin näitte, tässä uuden asunnon keittiö.
Sama muoto, mutta hieman järkevämpi sijoittelu ja enemmän tilaa.
Aika näyttää palaako  
täälläkin ruokien lisäksi pinna. /
And as you saw from the previous post, this is the kitchen on our new flat.
Same shape, little bit better arrangement on things and more space.
Time will tell 
if we lose our nerve with the impracticality or not. 

2 people like this post.

Muuton keskellä / In the middle of moving

Pakkaaminen on jokseenkin jännää puuhaa. Olen elämäni aikana kokeillut erilaisia metodeja ja voin kertoa noin 12 muuton kokemuksella, että pakkaaminen samalla kun muuttoapu kantaa laatikoita jo ulos ei ainakaan ole se fiksuin ja stressisäästeliäin tapa. Tällä kertaa valittiin 2 muovilaatikon, kolmen S-marketin kestokassin ja 3-4 matkalaukun metodi. Tuo on se määrä mikä suurinpiirtein mahtuu henkilöautoon kerralla. Illan aikana pakkaamme edellä mainitut täyteen tavaraa, seuraavana päivänä pakkaamme ne autoon ja puolisen tuntia myöhemmin tyhjennämme uuden asunnon kaappeihin, tai tässä tapauksessa pääasiassa lattialle (koska säilytyshuonekalumme ovat vielä vanhassa asunnossa). Ja illalla sama alkaa alusta. Tällä hetkellä on tehtynä reilu tusina matkoja kyseisin speksein ja voin kertoa, että vanhassa kodissa se näyttää lähinnä pintaraapaisulta. Kovin stressaavaa tämä ei ole, mutta edestakaisin ajelu ja pakkaaminen alkaa kyllästyttää aika äkkiä.

Muuton aikana olen tähän mennessä löytänyt noin tusinan kadottamiani lyijykyniä, heittänyt pois yhden taidekirjan joka oli ihan kirjaimellisesti homehtunut kirjahyllyssä (epäilen että on kastunut edellisen muuton yhteydessä, koska kirjaan ei ole koskettu sen jälkeen, en siis jää kaipaamaan), ihmetellyt minne on kadonnut yksi snapsilasi neljän lasin setistä ja pohtinut miten estän lumen tulon sisälle uuteen asuntoon muuttokengissä. Lisäksi on huomattu että keittiön pöytä on rikki ja vaatii hellävaraista käsittelyä ja pohdittu miten ihmeessä pakkaamme aurinkokuntamallin muuttoa varten. Haasteena näyttäisi olevan myös löytää muuttoapulaisia, joita huvittaa kanniskella painavia kalusteita, isännän leikattu olkapää kun ei sellaista kestä. Mutta kyllä tää tästä vähitellen.

inenglish

Packing is somewhat exciting thing to do. I have tried several different methods during my time and I can tell you with the experience of 12 moves, that packing while moving help carries boxes out is not the most clever and stress free way. This time we chose the method of 2 plastic boxes, three shopping totes and 3-4 suitcases. That is pretty much the amount our car can handle in one go. During the evening we pack everything full, next day we put them in the car and about half an hour later we unpack them in the new place. They go mostly on the floor because our shelving and cabinets are still in the old flat. And in the evening everything starts all over again. At this point we have made over dozen trips like that, and I can tell you that it looks only like a scratch in our old flat. It’s not very stressful, but driving back and forth and packing starts to feel old pretty quick.

During the packing I have so far found several pencils I lost, threw away an art book which literally got moldy on the self (I think it must have got wet during the previous move, since it hasn’t been touched ever since, so I won’t be missing it much), wondered what happened to one drink glass form the set of four and pondered how to prevent snow from going in the new flat with the shoes while moving. We have also noticed that our dining table has gone broken and needs delicate handling and tried to figure out how to pack our solar system. Another challenge seems to be finding moving help willing to carry heavy furniture. Hubby’s operated shoulder doesn’t really handle heavy lifting very well. But we will manage this.

newflat1

Ihanan ysäriä! / Nineties charms

newflat2

newflat3

6 people like this post.
←Older