Olen tässä puuhastellut tuolla parvekkeella nyt jonkin aikaa ja kyllä se varmasti sitten näyttää varsin kivalle kun kesäkin on kukkeimmillaan. Meillä oli tuollainen säiden runtelema puuarkku kaikenlaisen parvekekaman säilyttämistä varten. Vaikka pidänkin kaikesta kuluneesta niin tuo yksilö ei kyllä ollut millään muotoa edukseen. Keksin edullisen konstin vähän uudistaa arkkua joten eikun tuumasta toimeen.
IN ENGLISH
I’ve been fiddling in our balcony some time now and I’m sure it will look very nice quite in time when the summer is at it’s best aswell. We have this weather-beaten trunk to store all sorts of balcony stuff. Even though I love worn-out surfaces and shabby chic look this trunk didn’t do justice to itself, not in any way. So I figured out cheap way to spice up the look.
Ensin käsittelin kannen sävytetyllä antiikkivahalla. Se on helppo levittää
vaikka sienellä. Tumma osa on jo käsitelty. Annetaan kuivua ja
kiillotetaan liinalla tai harjalla.Käytin tähän kaapista löytynyttä Liberonin vahaa sävyssä Tumma Tammi.
First I spread coat of tinted antique wax on the lid. It’s easy to spread
for example with a kitchen sponge. Dark areas are done. Allow
to dry and then polish with clean cloth or brush. I used for this Liberon antique wax in shade Dark Oak, which I happened to find from my storage.
Sitten sommittelin itse keksityn tekstin arkun kylkeen ja jäljensin sen kalkeeripaperin avulla. Kansi erottuu tummempana koska on
käsitelty jo aiemmin.
Then I designed imaginary text logo and transferred it to the front of the trunk with carbon paper. Lid is clearly darker
because I did that already earlier.
Piirsin logon mustalla spriiliukoisella tussilla. Tämä osuus vaatii tarkkaa kättä. Tässä vielä hieman kesken. Kuivuttuaan harjasin tekstiä kevyesti teräsharjalla.
I drew logo with black permanen marker. This part requires quite steady hand. In this photo it’s still unfinished. When it was dry, I brushed it lightly with steel brush.
Lopuksi käsittelin koko arkun vahalla. Nyt arkku on kuivahtamassa. Kuivumisen jälkeen harjaan sen vielä teräsharjan kanssa läpi.
Lopputuloksen näette myöhemmin tulevassa Parvekkeen
tuunaus-postauksessa.
Finally I spread the wax all over the trunk. Now it must dry. After that I will brush it with steelbrush. Final result You will see on my upcoming Balcony revamp-post.
Noniin, se kevätflunssa sitten sai minutkin vaikka olen yrittänyt esilääkitä itseäni vitamiinipitoisilla viherpirtelöillä. Ei auttanut, joten yskin parhaillaan keuhkojani pihalle ja niistän kolmen minuutin välein. Mutta ei hätää, kävin juuri kaupassa täydentämässä nessu-varastojani joten niiden turvin pystyn esittelemään teille vihdoin tämän yhdenkin iisakin kirkon jota on ainakin suunniteltu kauan ja hartaasti.
Reipas vuosi sitten kyselin lukijoiltakin mielipiteitä siitä millaisen puseron tekisin, sillä en vain osannut päättää. Loppujen lopuksi päätin että malli oli parasta pitää mahdollisimman simppelinä koska kankaan kuosi on niin kirjava. Päädyin tähän 20-luvun henkiseen suoraan malliin jossa on terävät kauluset ja kangaspäällysteiset pallomaiset napit. Ikävä kyllä napit hieman hukkuvat kankaan kuvioihin, mutta kangaspäällysteisissä napeissa on jotain niin söpöä että halusin tähän ehdottomasti sellaiset.
Nyt menen tekemään itselleni vielä yhden viherpirtelön ja lukemaan Sookie Stackhousen seitsemättä osaa jonka isäntä ystävällisesti minulle osti muuten-vaan-lahjaksi. Ihanan höpsö.
IN ENGLISH
Well well, the spring flu finally got me, even though I have tried to pre-medicate myself with vitamin-saturated green smoothies. Didn’t help, so right now I’m coughing my lungs out and blowing my nose every three minutes. But not to worry, I just re-stacked my paper tissue supply so I’m able to finally show you one of my long-term projects. Well, atleast I have been planning it long and hard.
Over year ago I was asking your opinion about what kind of blouse I should make. I just could not decide. In the end I decided that with this print fabric it would be best to keep it simple. I ended up with this 20′s style number with sharp collar and fabric covered buttons. Unfortunately buttons disappear a bit to the print, but I just had to have them because they are rather cute.
And now I think I’m going to make myself one more green smoothie and go and read seventh Sookie Stackhouse-novel. My hubby got it for me as a present, just for the hell of it. Isn’t he cute!
Never mind ryppyiset hihat, olen flunssan takia hikoillut tänään kuin pieni porsas. / Never mind my wrinkly sleeves, because of the flu I have been sweating today like a little piglet.
Nyt olen pahemman kerran jäänyt koukkuun. Nimittäin merkkareihin. Kersana merkkarit olivat parasta mitä karkkiteollisuus saattoi karkinhimoiselle natiaiselle tuottaa. Niitä syötiin ain pareittain niin että suuhun levisi tasaisesti sekä salmiakin että hedelmän makua. Tottakai noita jättikokoisia hampaanmurskaajia piti tunkea suuhun niin paljon kuin vaan sinne suinkin mahtui ja sitten musta kuola suupielestä valuen niitä näljättiin kunnes ne olivat kokonaan sulaneet suussa. Onnistuin ainakin kahdesti rikkomaan hammasrautani merkkareilla.
Saatatte arvata että olin ekstaasissa kun kuulin että merkkarit on otettu uustuotantoon. Olen melko varma että Sininen suklaalevy itkee verta kun ohitan sen karkkihyllyssä edes vilkaisematta ja lähes juoksen merkkari-pussien luo. Ja edelleen merkkarit pitää syödä samalla tavalla, pareittain ja suu täyteen tunkien. Tiedän, olen tapojeni orja.
Kaivoin myös farkkutakin talvijemmasta. Tuntuupa ihanalta käyttää kevyttä takkia paksujen talvikamppeiden jälkeen.
IN ENGLISH
I’m hooked. On sweeties. When I was a kid, the best that sweets industry could provide to a kid was these special kind of sweets called pirate coins. They were large and hard coin shaped sweeties in strong licorice and fruit flavour. They were called tooth breakers for a reason, but they were oh so delicious! The only way to eat them was in pairs (both licorice and fruit together) and to stuff your mouth so full it was almost impossible to chew. I managed to break my dental braces atleast twice with them.
You might guess that when I heard they are starting to make these pirate coins again I was ecstatic. I’m pretty sure my favourite chocolate cries blood when I pass it by in the shops, just to run to the pirate coin-bags. And still I have to eat them the same way. I know, I’m the slave to my habbits.
I also dug out my jeans jacket from the winter storage. It’s so lovely to wear light jacket after heavy winter clothes.
Perhosseinä sai tänään uusia asukkaita. (Ja parvekekin alkaa päivän aherruksen jälkeen näyttää vihdoin parvekkeelta romuvaraston sijaan. Raporttia parvekkeen kasvojenkohotuksesta tulossa myöhemmin.)
IN ENGLISH Butterfly wall got some new tenants today. (And balcony is starting to look like a balcony again, after a day’s job. Report of the balcony face lift coming later.)
Päätimme tuossa isännän kanssa jokin aika sitten siirtyä kaupan maidosta käsittelemättömään maitoon. Yksi syy on meikäläisen ruokavalio-kokeilu, mutta yksi erittäin hyvä syy on että käsittelemätön maito maistuu paremmalta kuin kaupan maito. Isäntäkin tuntuu tykkäävän käsittelemättömästä maidosta enemmän kuin kaupan maidosta. Tampereella olemme siitä onnellisessa asemassa että käsittelemätöntä maitoa myy Ahlmanin opetusmaatilan Maitobaari edulliseen hintaan. Saimme äidiltä lainaan pienen emali-hinkin maidonhakua varten (Finel-keräilijät eat your heart out!). Tässähän tulee ihan lapsuus mieleen!
IN ENGLISH
Some time ago we decided to switch from processed milk into unprocessed fresh milk. One reason is my diet test, but one really good reason is that unprocessed milk tastes much better. Even my hubby seems to like it much better. In Tampere we are in the lucky position because we can buy fresh milk straight from Ahlman teaching farm’s Milk bar. We got small enamel milk churn from my mum for carrying the milk with (Finel enamel collectors eat your heart out!). This brings back the memories from childhood!
Maidonhaku-matkalla. Tänään oli iltapäivällä jo niin lämmintä että takki oli liikaa.
Returning from the Milk bar. Today it was already so warm in the afternoon, that coat was too much.
Nyt kun juuri ja juuri selvitty rumuusjärkytyksestä niin katsellaan jotain vähän nätimpää välillä. Ajattelin esitellä tässä väliprojektina yhden pienistä kokoelmistani joka käsittää pääasiassa kimaltavia pikkujuttuja.
Olette varmaan nähneet, ehkä kirppiksillä, tai ainakin netissä, sellaisia rintakorun näköisiä härpäkkeitä mutta niissä ei ole takapuolella neulaa vaan sellainen klipsi jossa on pienet piikit alapuolella. Myöhemmin, alkaen 50-luvulta ihan näihin päiviin samantyyppisiä juttuja käytettiin avokkaissa koristeena, mutta nämä nimenomaiset koristeelliset korut on tarkoitettu yleensä mekon tai puseron pääntielle, rintakorun tapaan käytettäväksi. En tiedä onko niille suomeksi mitään nimeä, mutta englanniksi niitä kutsutaan nimellä dress clips.
Nämä pukukorut olivat muodissa 20-luvun lopulta 40-luvun loppuun asti, mutta olivat erityisen suosittuja juuri 40-luvulla, etenkin pareittain käytettynä. Nykyisin kirppiksiltä tai vintageliikkeistä löytyvistä koruista harvoin parin toinen kappale on enää tallessa. Minullakin kokoelmissa on vain nämä parittomat yksilöt. Suosituimpia taisivat olla näyttävät strassikoristeiset iltakäyttöön ja bakeliittiset arkikäyttöön.
Jotkut valmistajat suunnittelivat omiin koruihinsa myös erillisen mekanismin johon molemmat klipsit voitiin kiinnittää niin että niitä voitiin vaihtoehtoisesti käyttää yhden rintakorun tapaan. Paitsi pääntiellä, tällaista klipsikorua voi käyttää myös kauluksessa tai taskunsuussa. Itse hieman pelkään näiden käyttämistä sillä jotkut klipsit ovat vähän iän myötä löystyneet ja koru saattaa pudota. Olen toisinaan sellainen tumpelo että en pitäisi tällaista skenaariota lainkaan mahdottomana.
IN ENGLISH
Now, I think we have survived the uglyness shock so let’s look at something prettier for change. I thought I could show you one of my small collections, which mainly consists of sparkly things.
I’m sure you have seen, perhaps on thrift shops, or atleast on the interwebs, broochlike items but instead of pin and clasp, they have little clip with tiny sharp teeth in them. Later on, starting from around 50′s all the way almost to this day, similar items have been used on womens shoes. These particular very decorative clips however, are meant to be used on necklines, like brooches. They are called dress clips and most commonly used as pairs.
Dress clips came to fashion in the late 20′s and continued till the end of 40′s, but were most popular especially in the 40′s. Nowadays if you find them in flea markets, thrift shops or vintage shops, they usually are missing the pair. My pieces are also pairless. I suppose most popular dress clips were rhinestones for evening and bakelite for day.
Some manufacturers also designed special mechanism to attach both clips. This way they could be used as one brooch. Except on the neckline, dress clips can be also used on collars or pocket edges. I’m a bit afraid to use these though. Some of the clips have become a bit loose over the years, so they might fall off. Sometimes I’m just so clumsy, that scenario like that is not impossible to occur.
Koristeellisin filigraani-klipsi on ensimmäinen hankkimani pukuklipsi. Toin sen Englannista 2009. Uusin löytö on eiliseltä, tuo pyöreä bakeliittinen.
Decorative filigree clip is my first dress clip. I brought it back with me from England in 2009. Newest find was made yesterday, that round bakelite one.
Jos näytän teille jotain kammottavan rumaa niin lupaatteko että ette kuole järkytyksestä? Tai vaihda blogia? Tämä on oikeasti aika noloa, mutta parvekkeemme on aika kammottavassa tilassa. Viimeaikoina se on toiminut lähinnä hyvin tuuletettuna askartelutilana ja romuvarastona. Talvella kun on aina pimeää ja kylmää se ei ole hirveästi haitannut. Päivien pidetessä olkkarista ja makkarista avautuva näkymä ei sen sijaan hirveästi houkuttele.
Parvekkeemme on aika iso, joten tilaa on. Lisäksi se on täysin lasitettu. Tosin katonrajassa, seinän vieressä on pieni kolo josta talon katolla oleilevat pikkulinnut pääsevät parvekkeelle myös lasien ollessa kiinni. Tästä syystä parvekkeemme näyttääkin rakennustyömaalta, pikkulinnut tykkäävät repiä lämpövillaa rakosista ja heittelevät sitä parvekkeelle. Kahteen otteeseen olen tänä keväänä joutunut hätistelemään pikkulintua ulos parvekkeelta. Naapurin parvekkeen katolla olevassa kolosessa on aiempina vuosina ollut mm. pulujen pesä.
Mutta palataanpa asiaan. Tänä kesänä haluaisin vihdoin saada parvekkeelle jotain tolkkua. Roinat pois ja tilalle jotain nättiä, ehkäpä vähän kasvustoa (ja ei, en tarkoita homekasvustoa, sitäkin on jo kokeiltu). Haluan tehdä siitä viihtyisän olkkarin jatkeen kesäksi jossa voisi ehkäpä nauttia aamukahvit tai viettää laiskaa sunnuntaita lueskellen. Ongelmani vain on se sama mikä aina, rahanpuute. Puoli-ilmaisia (tai ilmaisia) ideoita siis otetaan vastaan erittäin mielellään.
Toinen ongelma on se että onnistun lähes järjestelmällisesti tappamaan kaikki kasvit. Mutta aion silti yrittää jonkinlaista parvekepuutarhaa. Olen vuosia karsastanut pelargonioita. Ne roskaavat kukinnan päätyttyä eivätkä ole kukattomina kovin kauniita, mutta olen viimeaikoina alkanut vähän muuttaa mieltäni. Perlargoniat ovat perinteisiä suomalaisia huonekasveja. Niitä on alettu pitää huonekasveina jo 1800-luvun alussa, ja sitä ennen niitä on jo kasvatettu kasvihuoneissa kustavilaisena aikana 1700-luvun lopulla. Yksi lempikukkani on hortensia, perinteinen huonekasvi sekin, 1800-luvun puolivälistä. Erityisen suosittu hortensia oli 20- ja 30-luvuilla kun se levisi myös maaseudulle. Pelakuut ovat kuitenkin huomattavasti edullisempia hankkia kuin hortensia. Päädyn siis luultavasti pelakuihin sekä ehkä pienimuotoiseen hyötykasvivalikoimaan. Ehkäpä vähän salaattia ja minttua tai sitruunamelissaa.
Parvekkeen muun sisustuksen suhteen en ole vielä saanut varsinaista mestari-ajatusta. Ehkä se ajatus pulpahtaa sitten kun ensin saamme isännän kanssa raivattua nuo hävittämistä odottavat romut pois. Vai olisiko teillä ideoita?
IN ENGLISH
If I show you something horribly ugly, will you promise not to die from the shock? Or change blog? This is actually quite embarrassing, but our balcony is quite hideous. It has lately been mostly used as ventilated hobby craft corner and junk storage. In winter time when it is constantly dark and cold, it hasn’t really mattered so much. However when the days are getting longer, the view from our bedroom and livingroom windows hasn’t been exactly luring.
Our balcony is quite large and fully covered and glassed. Allthough, up at the rooftop next to the wall is tiny hole where birds can fit in, even when the glasses are closed. This is why our balcony looks like construction site. Little birds go in through the hole and love to pick the insulation material and throw it on our balcony. Twice this spring I’ve had to chase a bird out of our balcony. Above neighbours balcony is a hole big enough for pigeon nest.
But back to the actual issue. This summer I’d love to have a proper pretty balcony. Out with the junk and in with some prettiness. Perhaps even some greeneries (and no, I don’t mean mold, already tried that). I want to create cozy extention to our living room, place comfy enough to have breakfast or spend some time reading. My problem is the common one, no money. So any half-free (or free) ideas are most welcome!
My other problem is that I am most systematically able to kill all plants. I’m still going to try some sort of balcony garden. I have years and years hated geraniums. They make lots of rubbish when blooming is over and they don’t look very pretty without flowers either. Lately I have still started to change my mind. Geraniums are traditional housplants here in Finland. They’ve been grown in green houses as early as in 1700′s and as house plants early 1800′s. One of my favourite flower is hydrangea, another traditional house plant since mid 1800′s. Hydrangea was especially popular in Finland in 1920′s and 30′s when it made it to the countryside. However geraniums are much cheaper to get than hydrangea, here in Finland. So geraniums it probably is and perhaps some green stuff like lettuce and maybe mint or lemon balm.
I haven’t really got my master plan for the decoration of the balcony yet. Perhaps I get my idea when we actually manage to clear the junk out. Or do you have any ideas?
Junk yard balcony
Sahanpurua ja roskaa / Saw dust and rubbish
Pelakuut kesällä 2009 jossain päin Suomea / Geraniums in the Summer 2009 somewhere in Finland
Luulisin että aika pian voin esitellä teille erään työn alla olleen projektin josta fiilistelin jo reilu vuosi sitten. Se on nimittäin paria yksityiskohtaa vaille valmis. Mutta sitä ennen jatketaan vihreällä. Niinkuin aiemmin sanoin, vihreä kuuluu minun kevääseeni aina jossain muodossa. Vihreä on myös isännän lempiväri (etenkin British Racing Green) joten olen ehkä saanut lievää painostusta värin suhteen, mutta olen myös itse alkanut ihastua muihinkin vihreän sävyihin kuin keväänvihreään. Siksi ehkä nappasin kirppikseltä mukaan tämän vihreän neulospuseron. Tosin kirppiksen loisteputkivaloissa se näytti paljon kirkkaammalta kuin luonnonvalossa.
IN ENGLISH
I think rather soon I’m able to show you one project I’ve been working on lately. I started planning it over a year ago. Now it is finished, except couple little details I need to hand stitch. But before that, let’s continue with green. Like I said earlier, green is part of my Spring in one form or another. Green is also my hubby’s favourite colour (especially British Racing Green) so I might have had some pressure about green, but I have also genuinely started to like it myself, other than just spring green. Perhaps that’s the reason why I thrifted this green knit. Allthough, I have to say that the green looked much brighter in the fluorescent lights of the flea market than in natural light.
Keeping cool
…NOT!
Neule, pusero & laukku – kirppis Hame – itse tehty Kengät – Ellos Rintakoru – Beyond Retro, Tukholma
Knit, blouse & bag – thrifted Skirt – Evil Dressmaker aka me Shoes – Ellos Brooch – Beyond Retro, Stockholm
Ja lopuksi jotain ihan muuta, biisi joka saa minut aina hyvälle tuulelle: And finally something completely different, tune that always makes me smile:
Urhea nuoriso on jälleen upotettu koskeen joten voitaneen julistaa kesä alkaneeksi. Meillä juhlistettiin Vappua rauhallisissa merkeissä vain kotoväen ja yhden vieraan voimin. Vappusima saatiin tulille viimetipassa, sunnuntai-iltana. Isäntä leipoi aattona bravuurinsa, pekonipiirakan. Emäntä taas kokeili jotain mitä ei ole tehnyt sitten peruskoulun kotitaloustuntien: vappurosetteja.
Löysin viimesyksynä kirppikseltä rosettirauta-setin jota en ollut päässyt vielä testaamaan. Netistä löysin helpon reseptin rosettitaikinaan. Jaan sen teille tässä
2 munaa
1 rkl sokeria
ripaus suolaa
1 ½ dl kevytmaitoa
1 ½ dl vehnäjauhoja
paistamiseen: rypsiöljyä pinnalle: tomusokeria
Vatkaa munien rakenne rikki. Sekoita joukkoon muut aineet. Vatkaa taikina tasaiseksi. Kuumenna öljy n. 180 asteeseen. Minä käytin rasvakeitintä joka pitää lämpötilan tasaisena automaattisesti. Lämpötilan voi testata pudottamalla öljyyn pienen palan vaaleaa leipää. Rasva on riittävän kuumaa kun leipäpala ruskistuu kullanruskeaksi noin minuutissa.
Kuumenna rosettirauta ensin öljyssä (muuten taikina ei tartu siihen). Kasta sitten rauta taikinaan, mutta älä upota uppeluksiin. Raudan yläreunan on jäätävä taikinan yläpuolelle, muutoin rosetti paistuu koko raudan ympäri eikä irtoa raudasta ehjänä. Taikinadippauksen jälkeen rauta upotetaan kuumaan rasvaan paistumaan kullanruskeiksi. Osa roseteista irtosi raudasta jo paistuessaan, varaa siis viereen haarukka apuvälineeksi. Haarukan avulla voi irrottaa ne rosetit jotka eivät irtoa itsekseen. Valuta ensin suurimmat rasvat keittimen päällä ja nosta sen jälkeen talouspaperin päälle jäähtymään. Käyttämällä jotain muuta öljyä voi saada erilaisia makuvivahteita.Kun rosetit ovat jäähtyneet, ripottele pinnalle tomusokeria.
Taikinasta tulee noin 20-30 rosettia, varaa valmistamiseen reilusti aikaa sillä homma on hidasta kun voit valmistaa vain yhden rosetin kerrallaan. Tai no jos rautoja on useampia niin eihän mikään estä kokeilemasta useammalla paistajalla yhtä aikaa. Mutta olkaa varovaisia sillä kuuma öljy on todellakin, noh, kuumaa. Ja paikallaan lienee sekin varoitus että näihin tulee himo! Siman lisäksi toimivat myös valkoviinin kera.
IN ENGLISH
As the tradition goes here in Tampere, 1st of May, first year polytechnic students are being dunked into the cold stream of Tammerkoski. That means summer is here. We celebrated Mayday Eve peacefully at home with just one guest. We got our mayday mead brewing just in time, sunday evening. Hubby baked his fabulous bacon quiche. I decided to try something I haven’t done since the home economics class in school: mayday rosettes.
Last Autumn I found set of rosette irons from flea market, which I haven’t had the opportunity to try yet. I found easy recipe from the interwebs. I’m sharing it here for your pleasure
2 eggs 1 table spoon of sugar pinch of salt 1,5 dl of milk 1,5 dl of wheat flour for frying: deepfry oil(I used canola oil, commonly used in Finland) on top: icing sugar
Beat the eggs slightly to break the yolk. Mix with other incredients. Whisk to make smooth batter. Heat the oil in about 180 degrees of Celsius. I used dreepfryer which holds the temperature automatically. Test the heat of the oil by dropping in small piece of white bread. When temperature is right, bread cooks golden brown in about one minute.
Heat the rosette iron in the oil (otherwise the batter doesn’t stick on it). Then dip the iron in the batter, but not sink it completely. If batter goes on the top of the iron, rosette doesn’t come off the iron without breaking it. After dipping it in the batter, sink the iron into the oil and cook rosette until golden brown. Lift it up, allow excess oil to drip, then place on top of kitchen tissue to cool. Some rosettes came off the iron already while cooking, so keep a fork at hand. By using other oil you can get different flavours. When cooled down, sprinkle with icing sugar. Enjoy with traditional mayday mead or white wine.
Recipe makes about 20-30 so reserve some time for making these. It took me over an hour to finish. After all you can cook only one at the time. Well, if you have more than one iron you can ask friends to help, but be carefull because hot oil really is, well, hot. And I suppose I should also warn you that you can get addicted to these!
Keväisin kun luonto alkaa pukata vihreää jokapuolella, minullekin tulee himo vaaleanvihreään. Viimekeväänä fiilistelin vaaleanvihreän sifonkipuseron avulla, sitä edellisenä keväänä hankin vaaleanvihreää viherpirtelöiden ja lakanoiden muodossa. Tänä vuonna löysin makuuhuoneeseen vaaleanvihreät kukkaverhot. Ne mätsäävät hyvin yhteen joitakin vuosia sitten hankitun pöytälampun kanssa.
Alkuvuodesta onnistuimme myös vihdoin saamaan Tord Boontjen Garland-varjostimen ripustettua makuuhuoneen lamppuun. Varjostimia on kaksi kappaletta ja ne ovat odottaneet ripustamista jo reilun pari vuotta, edellisestä Englannin-matkastamme asti, jolloin hankimme ne Habitatista. Pakko todeta että ripustaminen olisi ollut paljon helpompaa jos lampussa olisi ollut edes jonkinlainen kehikko mihin Garlandin saa kiinnittymään. Ei ollut ihan piece of cake tämä operaatio. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, joskin hieman tekee mieli lisätä tuohon jotakin, ehkä vähän kristalleja…
IN ENGLISH
In Spring when Nature starts turning green everywhere, I also get the craving for spring green. Last year I got my annual dosage of green from light green blouse, previous year I got excited about green smoothies and light green bedlinen. This year I was able to find light green floral curtains for our bedroom. They match perfectly together with the table lamp I thrifted several years ago.
Earlier this year we also finally managed to hang our Tord Boontje’s Garland-lampshade on our bedroom lamp. We got two of these shades and they have been waiting to be hung over two years, since our last trip to England, when we got them from Habitat. I have to say that hanging them would have been much more easier if the lamp would have had some sort of frame. It wasn’t exactly piece of cake to do that. However now it’s finally done, all though I have to say that I still feel like adding something to the shade, perhaps some crystals…
Vaatetusompelija ja meikkaaja. Rakkautena 20-luku, vanhat valokuvat, korsetit, pitsit, hopeakorut, sci-fi, vintage-vaatteet, kengät, laukut, suklaa, rotat, kissat ja englantilainen avomies. ----------------------------------------------- Dressmaker and make up artist. Loving 20's, old photos, corsets, lace, silver jewellery, scifi, vintage clothing, shoes, bags, chocolate, rats, cats, aesthetics and of course my english boyfriend.
