Kesäinen neule-tuunaus / Summery knit revamp

Olen yrittänyt 20-lukuistaa vaatekaappiani viimeaikoina. Omistan yhden aidon 20-luvun kesämekon, mutta se on nykyisessä tilassaan liian hauras käytettäväksi, ainakin kun kyseessä on tämmöinen rähämäkäpälä kuin minä. Siispä revamppasin pari juttua. Löysin talvella Uffin alepäiviltä puuvillaisen neuleen jonka ostin alunperin miehustaan ommellun puuvillapitsin vuoksi. Ratkoin pitsin toista projektia varten, mutta neule alkoi miellyttää minua niin paljon että päätin tuunata sen 20-luvun tyyliseksi kesäpuseroksi.

Suurin ongelma oli keksiä millaisen pitsin virkkaisin pääntielle. Loppu kävikin ruutuvirkkauksella nopsasti muutamassa tunnissa. Jännästi kerällä lanka näytti saman väriselle, virkattuna ei enää niinkään, mutta oikeastaan se näyttää ihan hauskalle näin.

inenglish

I have tried to push my wardrobe more towards 1920’s recently. I own one authentic 20’s summer dress, but at the current state it is too fragile for using. Atleast for silly clumsy me (I would rip it in a flash). So instead I revamped couple things. Last winter I found cotton knit from local charity shop. Originally I bought it because I wanted to repurpose the lace it had on the bodice. But then I started liking the actual knit top, so I decided to revamp it into 20’s style summer blouse.

My biggest problem was to decide what kind of lace I should choose. But after that it was only several hours job. Funny enough, the yarn looked pretty correct colour when on the ball, but when it was crocheted it wasn’t the case anymore. I still like it as it is, even though it doesn’t match.

  knitbefore

knitafter1

knitafter2

2 people like this post.

Vintage beauty tips: Radiumvesi ja muita säteileviä ihmeitä / Radium water and other radiating miracles

Nykypäivänä on vaikea uskoa että radioaktiivisuus on ollut joskus muotia. Kun tiedetään mitä se aiheuttaa kutakuinkin kaikelle elävälle, tuntuu jokseenkin karmealta ajatella että radioaktiivisia aineita on käytetty mm. juomavedessä ja kosmetiikassa. Etenkin 1910-30-luvuilla radioaktiivisuus oli oikein erityisen siisti juttu, koska se oli niin uusi asia eikä vaaroista vielä tiedetty. Radiumvesi oli suosittu terveysjuoma, joskin vaikutukset olivat päinvastaiset. Muistanette kun jokin aika sitten kirjoitin Sparklets sooda sifonista. Englannissa myytiin 20- ja 30-luvuilla erityisiä sifoneihin sopivia radon-patruunoita joilla saattoi itse valmistaa radioaktiivista “terveys”vettä. Suomessakin radiumvettä valmisti ainakin Ab Radium-vesi Oy Pirkkalassa.  Muutama vuosi sitten näin tällaisen radium-vesipullon korkin Oksalan maatalousmuseossa ja kuvittelin että ei se voinut oikeasti sisältää radiumia. No olin väärässä. Lisäksi ainakin Loviisassa toimi 1920-luvulla kylpylä joka mainosti radium-kylpyjä.

Kuluttajatuotteisiin käytetyt radioaktiiviset aineet olivat uraani, torium ja radium. Kosmetiikassa radiumia tuupattiin kaikkeen mahdolliseen kasvovoiteista, huulipunaan ja hammastahnaan. Itsevalaiseva aine kun sai aikaan upean hehkun sekä hampaisiin että iholle. Radiumilla kyllästetyillä vaatteilla tai kääreillä hoidettiin reumatismia ja sitä määrättiin tabletteina huonoista hermoista kärsiville. Se oli ihmeaine jonka uskottiin auttavan kaikkeen.  Toki se pieninä määrinä tehosikin, sen avulla pystyttiin esimerkiksi tappamaan syöpäsoluja. Onneksi suurin osa tuotteista oli sen verran kalliita aikanaan että altistuneiden uhrien määrä oli ainakin Suomessa vähäinen. Ihan kaikki radiumin suosiolla ratsastaneet tuotteet eivät sisältäneet radiumia, onneksi.

Amerikkaa kohahdutti 20- ja 30-luvuilla tapaus, jonka päähenkilöitä kutsuttiin nimellä Radium-tytöt. US. Radium Corporation valmisti Ensimmäisen maailmansodan aikana armeijan käyttöön itsevalaisevia kelloja ja palkkasi niitä maalaamaan joukon nuoria naisia. Uusi itsevalaiseva maali valmistettiin radiumista, mutta työntekijöille kerrottiin että maali on täysin vaaratonta. Työntekijät saivat palkan sen mukaan miten paljon kellotauluja he ehtivät maalaamaan. Saadakseen aikaan tarkkaa jälkeä nopeasti naisia ohjeistettiin nuolaisemaan maalisiveltimiä, jotta siveltimen kärki pysyisi terävänä. Siinä samalla he tulivat nielleeksi radioaktiivista maalia ja alkoivat vähitellen sairastua. Tapaus aiheutti suuren skandaalin ja oikeusjutun. Radium-tytöt voittivat jutun, mutta vain kaksi vuotta sen jälkeen viimeinenkin heistä oli jo kuollut radium-myrkytykseen. Tämä ikävä tapaus kuitenkin auttoi kehittämään työsuojelua ja turvavarusteita. Vaikka yritys jatkoi radioaktiivisen maalin käyttöä, ei tämän jälkeen yksikään työntekijä sairastunut radioaktiivisuudesta.

Samoihin aikoihin Radium-tyttöjen tapauksen kanssa sattui toinenkin radiumiin liittyvä kuolemantapaus. Tunnettu amerikkalainen naistenmies ja amatöörigolfari Eben Byers alkoi nauttia Radithor-vettä lääkärinsä suosituksesta, pienen tapaturman aiheuttamien kipujen hoitoon. Hän nautti sitä 2-3 pulloa päivässä noin viiden vuoden ajan, kunnes kuoli vuonna 1932 vakavaan radium-myrkytykseen. En nyt tässä lähde kuvailemaan millaisista oireista Byers kärsi kuollessaan, mutta se ei ollut kaunista katsottavaa. Nämä paljon uutisoidut tapaukset kuitenkin auttoivat yleisöä saamaan tietoa radiumin ja muiden radioaktiivisten aineiden vaarallisuudesta.

Radioaktiivisuus – ionisoivan säteilyn tyyppi, ihmisille ja eläimille haitallista, aiheuttaa syöpää ja muita sairauksia. Radioaktiivinen säteily löydettiin 1896 ja ensin sitä pidettiin ihmiselle vaarattomana ja suorastaan jopa hyödyllisenä ja terveellisenä. Vaarat opittiin tuntemaan varsin pian tiedeyhteisön keskuudessa, mutta silti sitä valheellisesti markkinoitiin yleisölle hyvää tekevänä, lääkinnällisenä asiana.
Radium – radioaktiivinen alkuaine jonka löysivät Marie & Pierre Curie 1898, hopeanvalkoinen pehmeä metalli jota käytettiin mm. itsevalaisevan maalin valmistukseen, hajoaa edelleen radoniksi. Pian löytämisen jälkeen radium oli suosittu “lisä”aine kosmetiikassa ja jopa ruuassa. Erityisen haitalliseksi ihmiselle sen tekee “sukulaisuus” kalsiumille sillä kalsiumin tavoin se voi kulkeutua ja kerääntyä luustoon.
Torium – radioaktiivinen alkuaine jonka löysi ruotsalainen kemisti Berzelius, joka nimesin sen ukkosenjumala Thorin mukaan
Uraani – radioaktiivinen alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka löytäjänä pidetään saksalaista apteekkaria ja kemistiä Martin Klaprothia, uraanin radioaktiivisuuden havaitsi Henri Becquerel vuonna 1896. Uraani hajoaa edelleen radiumiksi.

Vaikka mulle on kertynyt jo aika nivaska vanhoja lehtiä niin en etsinnästä huolimatta löytänyt yhtään radioaktiivisten tuotteiden mainosta. Siksi käytän nyt poikkeuksellisesti tämän jutun yhteydessä muualta napattuja kuvia. Voit lukea lisää Radium-tytöistä englanninkielisestä artikkelista Messy Nessyssä. Sattumoisin myös Yle julkaisi ihan juuri jutun radium-vedestä, sen voi lukea täällä.

inenglish

In modern days it’s hard to believe that radioactivity was fashionable thing in the past. When we know what it does to most living things, it feels quite horrid to think that radioactive material was used in drinking water, cosmetics etc. Especially in 1910-30 it was most fashionable thing to use radioactive products, it was such new thing and people didn’t know about the danger. Radium water was popular health drink, even though long term affects were quite the opposite. You might remember that I wrote about our Sparklets soda siphon recently. In England they used to sell special Radon cartridges in the 20’s and 30’s for the Sparklets siphons. So people could make their own radioactive “health” water. There was also atleast one company in Finland manufacturing radium water, located quite close to our current neighbourhood. And a spa in Loviisa was marketing radium baths. Couple years ago I saw porcelain cap for radium water bottle at Oksala farm, but I just thought it couldn’t have contained real radium. Well, I was wrong.

Radioactive materials used in consumer products were uranium, thorium and radium. In cosmetics there was radium in pretty much everything from face creams to lipstick and toothpaste. Self-illuminating substance created lovely glow on the skin and teeth. Clothes and wraps, treated with radium, were used to “cure” rheumatism. Radium tablets were prescribed for those with bad nerves. It was assumably miracle cure for everything. And in some cases it was, for example in small doses it could kill cancer cells. Thankfully most of those products were so expensive that atleast here in Finland the casualties of radiation poisoning were quite low. And not all products which used radium as marketing ploy actually had anything radioactive in them, thankfully.

America was shocked in the 20’s and 30’s about a case with women know as Radium girls. US. Radium Corporation was the manufacturer of self-luminous clocks for soldiers in WW1. To supply for the demand, they hired quite a bunch of young women. New self-luminous paint was made of radium, but workers were told it was totally harmless. Workers got paid by the amount of clock dials they painted per day, and they were told to lick the brush to keep it pointy and sharp for best results. While doing that they consumed some amounts of radium every day. Several years later they got sick. It was a big scandal and caused law suite. In the end Radium girls won, but only two years after the last of them was already dead of radium poisoning. This unfortunate case however, helped to develop better work protection and safety gear. Even though company continued using radioactive paint, after this none of the workers got sick from radiation.

Around the same time than the Radium girs case, there was another radium-related death. Well-known American ladies man and amateur golfer Eben Byers started drinking Radithor-water according to his doctors recommendation, for pain treatment after small injury. He drank about 2-3 bottles per day for about five years, untill his death of sever radium poisoning in 1932. I won’t describe what kind of symptoms he had, but it was not pretty. These two events were widely reported in the news and that helped audience to receive more information of the dangers of radium and radiation.

Radioactivity – type of ionizing radiation, harmfull to most living things, causes cancer and other ilnesses. Radiactive radiation was found in 1896 and at first it was considered harmless and even usefull and healthy. Scientists learned the dangers pretty soon, but it was still falsely advertised good and even medicinal thing.
Radium – radioactive element, found by  Marie & Pierre Curie in 1898, silvery white soft meta, which was used for example to self-luminous paint. It decays into radon. Soon after the discovery radium became popular “additive” to cosmetics and even food. It’s especially harmfull to humans because it’s “relative” to calsium and can accumulate in bones.
Thorium – radioactive element, found by Swedish chemist Berzelius, who named it after God of thunder, Thor.
Uranium – radioactive element and toxic heavy metal. German pharmacist and chemist Martin Klaproth is considered the finder, in the 1780’s. Henri Becquerel realized it was radioactive in 1896. Uranium decays into radium.

Even though I have been collecting old magazines, I wasn’t able to find any ads for radioactive products. That’s why I’m exceptionally using borrowed pictures on this article. You can read more about Radium girls in Messy Nessy.

thorad

Pic from Messy nessy

lipstickradium

Pic from Messy nessy

18n4hn8fv1okcjpg

Pic from io9

radiumvitalizer

Pic from Orau.org

1 person likes this post.

Laatu-sarja / Quality series

Pikainen ohjelmasuositus silvuuplee. Kaveri vinkkasi että Yle Areenassa on kiinnostava ruotsalainen dokumenttisarja vaatteiden laadusta. Tällä kertaa ei keskitytä pelkästään ketjuliikkeiden massamuotiin vaan käsitellään aihetta vähän laajemmin, materiaalien, käsityöläisten, vintagen, korjausompelun ja yksittäisen kuluttajan kautta. Jaksot ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Ruotsalainen suunnittelija Camilla Thulin tutustuu erilaisiin ihmisiin ja keskutelee heidän kanssaan vaatteiden laadusta.

Ohjelma sisältää inserttejä erilaisista materiaaliesittelyistä ja vaateteollisuuden laajasta kirjosta, tuotteiden käyttöturvallisuuteen jne. Vaikka sarja ei varsinaisesti kaivaudukaan vaatteiden laadun pohjamutiin asti, antaa se hyviä näkökulmia aiheeseen ja on hauskalla tavalla tehty. Samalla se muistuttaa millaisia vaikutuksia massiivisella modernilla tekstiiliteollisuudella on, sekä meille että luonnolle.

Laatu-sarjan kahdeksan jaksoa on näytetty jo viimevuoden puolella (kas kun en aiemmin ole sitä hoksannut) mutta sitä voi katsoa Areenassa vielä reilun kuukauden verran. Sarja on ruotsinkielinen mutta siinä on suomenkielinen tekstitys. Pääset katsomaan sarjaa klikkaamalla tästä.

inenglish

Quick tv recommendation for my readers who live in Finland. My friend tipped me that there is good documentary series on Yle Areena online streaming service about clothing quality. This time it’s not concentrating just on mass production fashion, but picks subjects a bit wider around fashion, materials, hand crafters, vintage, mending and individual consumers point of view. Episodes are short but to the point. Swedish designer Camilla Thulin meets different kind of people and talks with them about cloths and quality.

Program includes inserts about materials and wide variety of fashion industry. Even though the series doesn’t dig to the bottom of the clothing quality, it still gives good point of views and is made in a fun way. At the same time program reminds us what kind of affects the massive fashion industry has, for us and to the nature.

Finnish tv did broadcast all eight episodes of Quality last year (how did I miss it?), but you can still view it for over a month in Areena (only available in Finland). My Swedish readers can find it online locally with the name Kvalitet, since it’s UR and SVT production. Hopefully it will be later available for other countries too.

Kvalitet_rsp640

Photo from urskola.se

1 person likes this post.

Kasapäin kierrätysaarteita / Piles and piles of treasures

Mun kesä pikkuisen latistui kun on ollut niin märkää jatkuvasti. No toisaalta en valita, koska ei ainakaan tarvitse mennä nestehukan ja pahan migreenin takia kolkuttelemaan ensiavun portteja. Mutta on sääli roikottaa kaikkia kivoja kesämekkoja vaan kaapissa! Sade onneksi hellitti sen verran, että pääsimme käymään Restaurantapäivillä silmäilemässä keräilyaarteita. Tällä kertaa mitään hirveän ihmeellistä ei tarttunut haaviin, vain vanhoja neppareita ja Chaplin-mallinen kävelykeppi. Isäntä löysi pitkään etsimänsä taskukellon vitjat ja pippurimyllyn.

Nyt kun olen vihdoin päässyt siihen onnelliseen mielentilaan, että minun ei enää tarvitse omistaa itse kaikkea vaan voin ihan vaan katsella ja ihailla kaikkea jännittävää ja kaunista, minua on alkanut vähän pänniä yksi juttu. Nimittäin se että esim tällaisissa keräilytapahtumissa ei voi edes katsoa esinettä (ottamatta sitä edes käteen) ilman, että myyjä tulee tyrkyttämään sitä ja pahimmassa tapauksessa kysymään, että millä hinnalla olisin sen valmis ostamaan. Jos olen kiinnostunut jostakin esineestä, se ei tarkoita että haluan automaattisesti ostaa sen.

Tiedän toki että myyjät yrittävät vain tienata elantonsa, mutta joku raja se on tyrkkyydelläkin. On jokseenkin epämukavaa kun katselet jotain esinettä ja myyjä väkisin yrittää myydä ja sitten siinä tuskastuneena toteat, että on oman budjettisi ulkopuolella, johon myyjä toki toteaa että no paljon sitten maksaisit. Usein olen jopa joutunut kieltäytymään tekemästä vastatarjousta, koska tiedän esineen realistisen hinnan olevan niin kaukana omasta budjetistani että olisi suorastaan loukkaus tarjota summa johon minulla olisi varaa. Se on epämiellyttävää ja hiukan pelottavaakin.

Ja sitten vähän kuvia. Jos meillä olisi enemmän tilaa, olisin halunnut tuollaiset kastilaatikot. Ja kemisti-setin. Ja jos olisi tilan lisäksi myöskin mukavasti kääshiä niin olisin ostanut tuon kunnostetun grammarin, siinä oli älyttömän upea ääni.

inenglish

My Summer went a bit flat because it’s been so wet lately. On the other hand, I don’t complain because atleast I don’t have to go to the ER due to dehydration and migrain. But it’s such a pitty to hang all my lovely Summer dresses in the closet! Thankfully there was a short gap on the rain so we were able to visit the Restauranta swap meet and browse some of their lovely collectibles. This time we didn’t find much though. I got some vintage snap buttons and Chaplin-type walking cane. Hubby got the fob watch chain and pepper mill he’s been looking for quite some time.

Now when I finally am at the lucky mental state that I don’t have to buy everything anymore, I can just admire and browse stuff without buying, one thing has started to bug me. In these swap meets and antique fairs I can’t even look at an item (without holding it even) without the shopkeeper trying to sell it to me. Sometimes in quite pushy manners. If I want to look at something it doesn’t automatically mean I need or want to buy it.

I do know that they are just trying to make a living, but there is a limit to the pushiness too. I find it very uncomfortable when I’m just browsing stuff and then they are forcefully trying to sell. Then I get slight anxiety about the situation and blurb out that it’s out of my budget. They return with a question how much I would be willing to pay. Quite many times I had to refuse to make an counter offer, because I knew the realistic price would be so much out of my budget that it would practically be an insult to offer the money I could actually offer. So yeah, it’s a bit intimidating.

And then some photos. If we would have more space at home, I would have wanted those typeset trays. And the chemistry set. And if I would have also nice stash of cash, I would have bought that lovely gramophone, it had such a beautiful sound.

RR16_1

RR16_2

RR16_3

RR16_4

Kemistin setti / Chemistry set

RR16_5

RR16_6

Pullojen puiset korkit / Wood caps on bottles

RR16_7

RR16_8

RR16_9

RR16_10

Fonograafin äänisylintereitä /
Sound cylinders for phonographs

RR16_11

Onks nämä nyt jotenkin muotia, kun näitä oli useammalla myyjällä/
Are these in fashion right now, so many stalls had these. 

RR16_12

RR16_13

Music from Restauranta 2016. #swapmeet #vintage #gramophone #music #oldmusic

A video posted by Rhia Evildressmaker (@rhia_evildressmaker) on

2 people like this post.

Toiset palazzot / Another pair of palazzo

Olen koko talven odottanut että joko-joko-joko ne kelit lämpenee että saan laittaa leveälahkeiset palazzohousut jalkaan. No, kesä tuli. Ensin oli niin lämmintä että piti hypätä suoraan hellemekkoihin. Nyt on sitten ollut niin sateista että valkoiset, maata laahaavat lahkeet eivät ole ihan se kaikkein fiksuin valinta. Pestyjen pellavahousujen silittäminen kun ei ole sitä kivointa hommaa. Pellava pitäisi silittää hiukan kosteana jotta se siliää parhaiten.

Niin ihanat kuin valkoiset palazzot ovatkin, en jaksa noita pellavahousuja kovin montaa kertaa kesässä pestä ja silittää, joten oli pakko keksiä joku toinen ratkaisu. Niinpä sitten tein mustasta paksummasta trikoosta tuommoiset kasuaalimmat palazzohousut. Käytin aivan samaa kaavaa kuin pellavahousuihinkin, mutta otin vyötäröltä ja lantiolta pikkuisen sisään. Housuissa ei ole vetoketjua eikä napitusta. Ne vain kiskaistaan jalkaan lantion yli, napakka trikoo kyllä joustaa sen verran. Lisäsin vyötärökaitaleen sivusaumoihin tuollaiset leveät nauhat jotka solmitaan vyötärön ympäri. Trikoo oletettavasti käytössä jonkin verran nyppyyntyy, kuten tekokuitusekoitteilla on tapana. Sitten kun niin käy, nämä voi siirtää casual-vaatteista kotivaatteiksi. Nämä kun ovat todella mukavat myös kotona rötväilyyn.

inenglish

I have waited whole Winter when-when-when is the weather warm enough for me to wear my palazzo pants. Well, now it’s Summer. First it was too warm for pants. Now it’s so rainy that white, full-length pants are not the most clever idea. Ironing washed linen trousers is not the nicest job either. Linen should be ironed damp, to get the best result.

As lovely as the white palazzo’s are, I just can’t be bothered to wash and iron the linen pants too many times per Summer, so I had to come up with another solution. I made another pair, of black thick jersey. A bit more casual style. I used same pattern than for the linen pants, but I made waist and hips slightly narrower. There is no zip nor buttons, I just pull them on. Thick jersey stretches enough for that. I also added tie-belts on side seams. Jersey assumably gets some pilling in time, like mixed fabrics usually do. When that happens, I can move these from my casual-wardrobe to my homewear-wardrobe. After all, they are really comfy for lounging too.

blackpalazzo

Raitapaidan pöllin Evil Dressmakerin kaupasta omaan kaappiin. 
Koska se nyt vaan sattuu sopimaan näiden housujen kanssa.
Raidalliset espadrillokset ovat viimekesän kirppislöytö. /

I snatched this stripey top from Evil Dressmaker shop to my own
wardrobe. Because it just happens to go lovely with the pants.
Striped espadrilles were thrift find from last Summer. 

whitepalazzo

Sekä palazzot että raidallinen kietaisupusero valmistuivat jo viitisen vuotta 
sitten hellekesän pelastajiksi. 30-luvun muoti on inspiroinut minua jo pitkään.
Pusero ei itseasiassa ole punavalkoinen, vaaleammat raidat ovat beiget. /
I made both palazzo and wrap top already five years ago to save me 
on hot Summer weather. 30’s fashion has inspired me for quite some
time now. Wrap top is not actually red and white, stripes in lighter
colour are in fact, beige. 

2 people like this post.

Kesäjuomaa Downton Abbeystä / Summer drink from Downton Abbey

Toissajouluna sain lahjaksi Downton Abbey-kirjan, jossa on mukana englantilaisia reseptejä. Reseptien testaaminen on vähän unohtunut kaikenlaisen muun kiireen alla. Osa resepteistä on omaan makuuni jokseenkin monimutkaisen tuntuisia, mutta tämä kesäinen juoma on helppo ja nopea valmistaa. Kirjan mukaan sitä on perinteisesti tarjottu naisille aina aterian jälkeen. Erityisen hyvin se sopii mielestäni kesällä tarjoiltavaksi vaikkapa puutarhajuhlissa tai talkoiden janojuomana. Minä tarjosin sitä limsan sijaan kuorotreeneissä.

Sitruunainen ohrajuoma
1,5 dl ohraryynejä
reilu litra vettä
2 sitruunan mehu
4-6 tl hienosokeria

Huuhtele ohraryynit siivilässä juoksevalla vedellä, kunnes siivilästä valuva vesi on kirkasta. Kaada ryynit ja vesi kattilaan ja kiehauta. Anna hautua noin 20 minuuttia. Siivilöi neste kannuun ja lisää sitruunamehu ja sokeri. Anna jäähtyä huoneenlämmössä ja laita sitten jääkaappiin viilenemään kunnes juoma tarjoillaan. Sitruunan ja sokerin määrää voi vaihdella oman maun mukaan.

Minä tein tupla-annoksen josta riittää lasilliset noin kymmenelle hengelle. Keitetyt ryynit voi käyttää ruuan lisäkkeeksi tai salaattiin. Minä tein niistä uunipuuroa: kaada keitetyt ryynit isohkoon uunivuokaan ja lisää noin 1-1,3 litraa maitoa sekä noin tl suolaa. Paista uunin alatasolla 200 asteessa reilu tunti. Ohraryynipaketin kyljessä olevasta ohjeesta vähensin sekä nestettä että kypsennysaikaa hiukan koska ryynejä oli jo keitetty sen 20 minuuttia.

inenglish

In 2014 I got Downton Abbey book for Christmas. It’s the last book of three with some interesting recipes. I keep meaning to try the recipes, but there’s been other things to do so it’s not going very well. Some of the recipes are quite complicated to my taste, but this summery drink is easy and quick to make. According to the book, it’s traditionally served for ladies after a meal. I think it goes especially nicely as beverage for garden parties or summer fairs or such. I served it in our choir practice, instead of fizzy drinks.

Lemon barley drink
1,5 dl of barley grains
over a liter of water
juice of two lemons
4-6 tea spoons of fine sugar

Rinse barley with running water, until water runs clear through sieve. Pour rinsed barley and water into the pan and bring to boil. Allow to simmer about 20 minutes. Pour liquid into a jug and add juice from the lemons and sugar. Allow to cool down in room temperature, and then store in fridge until served. You can adjust amount of lemon and sugar to your liking. 

I made double portion which serves one glass for about ten people. You can use the boiled barley grains for side dish or salad. I used them for oven porridge: pour boiled barley into a high medium size oven pan. Add about 1 to 1,3 liters of milk and about 1 tea spoon of salt. Bake in oven in 200 Celcius for about an hour. Barley porridge is lovely with raspberry soup or with sugar, cinnamon and cold milk.

barleydrink

Kannun pohjalle jää jonkin verran sakkaa. Sen voi 
halutessaan siivilöidä pois siiviläkankaalla tai suodatinpussilla. /
There will be some sediment on the bottom of the jug. You
can pour the barley drink through fine clean fabric or coffee filter
to get rid of that. 

3 people like this post.

Kiireinen kesäkuu / Busy June

Kesäkuu, tuli, meni ja hauskaa oli niin kauan kuin sitä kesti. L’Amusetten 1700-luvun piknik peruuntui huonon sään vuoksi, mutta kaikkea muuta on kyllä sitten ehditty puuhaamaan. On käyty museossa ja vintagelöytöjä penkomassa. On ollut kuoro- ja burleskikeikkaa. Ihailtu kesäistä luontoa, juhlittu Kuningatar Elizabethin 90-vuotis syntymäpäiviä, syöty hyvin ja tehty hommia. Uusiin silmälaseihinkin alkaa jo vähitellen tottua. Ja hei! Neuleasu valmistui, parasta ehkä koko kesäkuussa.

Baletti on kesätauolla ja suoraan sanoen olen ollut niin laiska, etten ole edes kotitreeniä tehnyt sitten toukokuun. Lukuunottamatta satunnaisia nilkan venytyksiä tv:tä katsoessa ja releveitä kaupan kassajonossa. Pitänee ottaa itseä niskasta kiinni ennenkuin syyskausi alkaa ja ainakin vahvistaa nilkkoja vähän ja treenata tasapainoa. Heinäkuussa on vielä kaikenlaista tekemistä tulossa. Pitäisi aloittaa uusi 1700-luvun asu (kankaat on jo hankittu), tehdä pari kirppisreisua, pistää Fintage ry:n pillit pussiin ja jatkaa ylimääräisen roinan karsimisprojektia. Se onkin vaatteiden osalta aika hyvällä mallilla. Kirppiskasaan jo aiemmin päätyneet vaatteet ovat vähentyneet aika tavalla. Olen kantanut Uffin laatikkoon aika monta kassia. Vielä pitäisi vaatekaapista perata jonkin verran tavaraa pois.

inenglish

June, it came, it went and it was fun as long as it lasted. L’Amusette 1700’s picnic was postponed due to bad weather, but there’s been all sort of other things to do instead. We have visited museum and done some vintage finds. There’s been choir and burlesque gigs. We’ve admired the summer nature, celebrated Queen Elizabeth’s 90th birthday, eaten well and done some work. I’m also slowly getting used to my new glasses. And hey! The two piece knit dress was finally finished, perhaps the best thing in June.

Ballet is on summer break and quite frankly I have been so lazy I haven’t done any home exercise since May. Besides some random ankle stretches while watching tv and releves at the grocery shopping queue. I have to kick my arse and do atleast some ankle strength and balance exercise before Autumn season starts. There is also loads of other stuff coming in July. I should start sewing new 1700’s outfit (I already have the fabric), do some thrifting with friends and continue the everlasting project of getting rid of junk. Atleast I’m doing much better clothingwise. Fleamarket pile has gone quite a bit smaller since I have donated quite a lot of stuff to Uff charity shop. But I still need to clear up more space in my wardrobe.

juneinsta

KESÄKUU / JUNE
1. Viimeinen balettitunti / 2. Ihania syreenejä

3. Hyvää ruokaa, ite tein / 4. Kuorokeikan pöljäilyä
5. Ruususiirappia / 6. Juhannus maalla

1. Last ballet class / 2. Lovely lilacs
3. Good food, I made it / 4. Goofying at choir gig
5. Rose syrup / 6. Midsummer at the countryside

2 people like this post.

Nyt väsyttää! / I’m very tired now

Huh mikä viikonloppu! Suvi-vintage vei mehut aika tehokkaasti. Nyt istun kotona alushameessani ja vedän kulhosta jäätelöä isolla lusikalla. Perehdytään kesäkuun instagrammeihin jahka olen taas tolkuissani. Mutta sitä ennen pikainen katsaus Suvi-vintagen sunnuntain asuun. Tämä vaaleansininen mekko on ostettu itseasiassa samalta kaverilta kuin eilinenkin. Minulla on itseasiassa kaapissani aika monta häneltä ostettua pukua. Tämä on tosin nähty blogissa aiemminki, joskaan ei ihan viimeaikoina sillä en ole käyttänyt sitä viimeaikoina. Tänään oli sen verran vilpoisempi keli että tämä tuntui ajoittain jopa turhan ohuelta valinnalta. Onneksi älysin kuitenkin ottaa jakun mukaan aamulla lähtiessä.

Tallipihalta kirmasin hätsynpikaa Yliopistolla piipahtamaan Finnconissa ja vetämässä yhden nopean laulukeikan Pixel Sistersien riveissä. Kuorolla on toistaiseksi vain muutamia biisejä esityslistalla, joten keikkamme ovat aina aika lyhyitä ja ytimekkäitä, mutta sitäkin jännempiä. Ainakin meistä laulajista. Toimimme sähkökanteleen lämppärinä ja vetäisimme mm. Tuomas Holopaisen Last Sledin (jonka saimme viimevuonna esittää itse ankka-piirtäjä Don Rosalle) ja Game of Thrones tunnarin. IHarmittavasti en ehtinyt perehtyä yhtään muuhun Finnconin tarjontaan kun piti jo rientää takaisin Tallipihan vintage-tunnelmaa. Mutta ensi vuonna on tilaisuus uusi, tosin silloin coni järjestetään jossain muualla kuin Tampereella.

Samettisen kukkahatun olen ostanut kirppikseltä jo useampia vuosia sitten ja sekin on taidettu nähdä blogissa ainakin vilaukselta jos en ihan väärin muista. Siihen oli tosin lisätty outoja vaaleanpunaisia modernimpia kukkahiuskoristeita pienine muovikampoineen päivineen. Irrotin ne koska olivat niin selvästi eri tyyliä kuin muut kukat ja muovikammat nyt eivät missään nimessä hattuun kuuluneet. Hattu saattaa olla 40-lukua tai peräti 30-lukua.  Valmistajan nimeä siitä ei löydy, toisin kuten monista vanhoistakin hatuista usein löytyy. Sateenvarjo on myös useamman vuoden takaa kirppislöytö ja mahdollisesti 60-lukuinen, hauskasti liukuvärinen. Jakku tuli minulle isomman vintagevaate-erän mukana vuosi sitten. Samasta erästä on blogissa nähty jo muitakin vaatteita kuten vihreä neuletakki ja valkokauluksellinen musta mekko.

inenglish

What a weekend! Suvi-vintage sucked the juices out of me quite efficiently. Now I’m sitting at home, in my slip and eat icecream with big spoon. I will post the June Instagram when I’m back to my senses. But before that quick look to my Sunday Suvi-vintage outfit. I got this forget-me-not-blue dress from same friend than yesterday’s outfit. I actually have quite many dresses from her. This dress has been seen in the blog before, not recently though. Today it was a bit cooler weather so even this dress felt slightly too thin at times. Thankfully I had atleast my jacket with me.

From Tallipiha I rushed to University to quickly pop in Finncon scifi convention and to perform with our Pixel Sisters geek choir. So far we got only couple songs rehearsed, so our gigs are always quite short. They are even more exciting though. Atleast to us singers. Today we were doing the warm up for electric kantele concert (metal style music with traditional folk instrument). We sung for example Last sled from Tuomas Holopainen (last year we got to perform this to the duck artist himself, Don Rosa) and Game of Thrones theme. Unfortunately I didn’t have time to check the other program of the convention, because I had to rush back to Tallipiha for the vintage fair again to tend my stall. But next year there’s another opportunity, allthough then the convention will be held in another city.

This velvet floral hat I bought some years ago from flea market and if I remember correctly it’s seen in the blog before. Previous owner had added some odd floral hair combs to it, with combs and all. I removed them, because they were quite visibly totally different style and combs didn’t belong to the hat anyway. Hat might be 40’s or even 30’s. Unlike even many vintage hats, it doesn’t have makers label. Umbrella is also thrift find couple years back and possibly from 60’s. I like the gradient colour on it. I got the jacket with a big loot of vintage garments about a year ago. I have already shown you other garments from that same lot, like the green cardigan and black dress with white collar.

sininenkesämekko1

En itseasiassa tänäänkään käyttänyt näitä kenkiä koska jalat olivat
eilisestä aika väsyneet, mutta ne  sopivat asun kanssa niin täydellisesti
että laitoin ne kuvaan. Oikeasti jalassa olivat keltaiset Clarksit. /
I didn’t actually wear these shoes today either, because my feet
were quite tired from standing yesterday, but they matched the oufit
so perfectly I wanted to wear them for the photo. I wore the yellow Clarks. 

sininenkesämekko2

Tyypilliset 40-luvun pukukorut pääntietä koristamassa.
Tässä tosin eriparisina koska en omista vielä yhtä kokonaista paria. /
Typical 40’s costume jewelry on the neckline. Allthough I had
to wear unmatching pair, since I don’t have complete pair yet. 

sininenkesämekko3

sininenkesämekko4

Ja se perinteinen pöllöilykuva. Tulkintani Indiana Jonesin isästä./
And the traditional goofy photo. My interpretation of Indiana Jones’ dad. 

vintageshopping

Tällä kertaa vintage-tapahtumasta löytyi vain puolikuun muotoinen
hiussolki ja erikoinen metallinen hattuneula. /
This time I found from the vintage fair this half moon hair clip
and unusual all-metal hat pin. 

2 people like this post.

Kesäinen mekko osa 583 / Summer dress vol. 583

Ensimmäinen päivä tämän vuoden Suvi-vintagea on takana. Keli oli kuin morsio, tosin raidallisia kukkakärpäsiä tuntuu olevan tänä vuonna aivan riesaksi asti. Hellekelin kunniaksi puin päälle tämän erittäin herkullisen vintagelöydön jonka ostin muistaakseni parisen vuotta sitten kaverilta. Muistaakseni sitä ei ole blogissakaan ennen nähty. Puvun malli viittaa tuonne jonnekin 30- ja 40-lukujen taitteeseen. Puku on aivan hämmästyttävässä kunnossa ollakseen niinkin vanha. Se on ohutta, vilpoisaa viskoosia ja siinä on söpöiset röyhelöt hihoissa ja pääntiellä. Minä olen lisännyt metallisoljen ja kimaltavan napin jälkeenpäin koska vyö ei ylettynyt kunnolla solmuun. Helma on minulle ihan aavistuksen lyhyt, mutta menee näin kesähelteellä aivan hyvin.

Tämä pieni olkihattu on yksi suosikeistani. Taisin ostaa sen viimekesänä Satakunnankadun Pelastusarmeijalta (jota ei enää ole). Sattuman oikusta kaveri oli löytänyt tänään tapahtumasta täsmälleen samanlaisen hatun, ainoastaan eri värisen. Samoin raidalliset espadrillokset ovat viimekesäinen kirppislöytö. Mulla oli mukana myös jokin aika sitten esittelemäni 40-luvun kenkäaarteet, mutta nämä espadrillokset olivat niin mukavat jalkaan etten sitten koskaan tullut vaihtaneeksi niitä toisia.

PS. Vinkki-viitonen: helteellä parasta ovat lahkeelliset mummokalsarit. Eipä hankaa reidet yhteen ja ovat mukavan väljät ja vilpoiset mekon alla.

inenglish

First day of this year’s Suvi Vintage is done. Weather was absolutely gorgeous, allthough there is loads of little stripey flower flies this year. It is so warm I had to wear a cool dress, so I chose this delicious vintage find I got from my friend couple years back, if I remember correctly. I don’t think it’s been in the blog before. Based on the style I would say it’s from around late 30’s or early 40’s. It is in amazing condition to be so old. It’s fine and cool viscose with cute little ruffles on sleeves and neckline. I have added the buckle and shiny button myself. Belt wasn’t long enough to tie properly. Skirt is just a tad too short for me, but doesn’t really bother me that much.

This cute little straw hat is one of my favourites. I think I bought it last Summer from Salvation Army. By a weird coincident, my friend bought exactly identical hat today, just different colour. Stripey espadrilles are also thrift find from last Summer. I also had my latest find, 40’s slingback shoes with me, but these espadrilles were so comfy I didn’t want to change.

PS. Tip for vintage lovers: when heat wave arrives, your best cure for rubbing thighs are granny pants. No more skin sores on your inner thighs and they are nice and breezy under your favourite vintage dress.

suvivintage2

suvivintage1

Nuo hiuslaskokset ovat ihan liian söpöt! /
Those pin tucks are way too cute!

suvivintage3

2 people like this post.

Suvi-Vintage & Finncon

OMG! Olen melkein unohtanut kertoa teille että tulevana viikonloppuna voi taas tehdä ihania vintage- ja repro-ostoksia Tampereen Tallipihalla. Suvi-vintage täyttää pihan ja tallin vintagemyyjistä 2-3.7.2016. Evil Dressmakerilla ja Cherisellä on tuttuun tapaan yhteinen myyntipöytä. Kaikki tuotteet on käsin valmistettu Tampereella. Ostamalla Evil Dressmaker-tuotteita, tuet paikallista yritystä! Meillä käy käteinen ja sirukortti. Tervetuloa! Toki tyrkyllä on myös kaikenlaista ohjelmaa musiikista tanssiin ja muotinäytökseen, tunnelmaa siis riittää ja Tallipihan ravintolat palvelevat koko viikonlopun.

Eikä siinä vielä kaikki. Jos vähän nörtimpi meno kiinnostaa enemmän niin samana viikonloppuna Yliopistolla voi fiilistellä oikein kunnon scifi-hommia. Siellä on nimittäin Finncon 2016, scifi-tapahtuma jossa myöskin nörttikuoro Pixel Sisters töräyttää sunnuntaina klo 15.00 menemään elokuvallisia ja muita nörttiteemaisia kappaleita. Minäkin livahdan vintagen parista sen verran piipahtamaan että ehdin laulaa luikauttaa yhden keikan.

inenglish

OMG! I have almost forgotten to tell you that on following weekend you can again do lovely vintage and repro shopping in Tallipiha, Tampere. Suvi vintage is filling the yard and stables with vintage shops on 2-3.7. Evil Dressmaker and Cherise have again joined stall. All products are handmade in Tampere. Buying Evil Dressmaker-products you support local entrepreneur! We accept cash and cards. Welcome! There is also all sort vintage themed program, like music and dance, fashion show etc. So it will be a hoot as always!

But that’s not all. If you are interested in more geeky stuff, you should visit the University of Tampere. Finncon 2016, the Finnish scifi convention brings you all things geeky and scifi. Our geek choir Pixel Sisters performs on Sunday at 15.00. I’m also able to sneak out of vintage event just for that. Come and listen, it’s free entry.

ed_new2016

Nämä ja monta muuta herkkua Suvi-vintagessa! /
These and many more delicious treats at Suvi-vintage!

suvivintage2016_FBcover

1 person likes this post.
←Older