Toveribloggari Hopeapeilistä postasi muutama päivä sitten vaatekaappinsa vanhimmista yksilöistä. Elina kysyi myös miten vanhoja vaatekappaleita meidän muiden kaapeista löytyy. Innostuin asiasta sen verran että päätin tehdä aiheesta ihan oman postauksen. Kiitos Elinalle inspiraatiosta.
Ihan absoluuttisesti vanhimpia vaatekappaleita omassa kaapissani ovat 20-luvun kesämekko ja silkkisukat. Muita yhtä vanhoja yksilöitä löytyy asusterintamalta. 20-luvun käsilaukkuja löytyy parikin jotka molemmat on esitelty blogissa aiemmin, samoin kengät. Lisäksi on vielä yksi käsilaukku joka on mahdollisesti jopa näitä kahta vanhempi, mutta saattaa yhtä hyvin olla myös 20-luvulta. Tyylillisesti se kuitenkin saattaisi ehkä sopia paremmin 1910- tai 1900-luvuille. Asusteissa problemaattista on se, että joskus niiden ajoittaminen on tosi vaikeaa, jos niissä ei ole mitään tietylle aikakaudelle tyypillistä yksityiskohtaa.
Korulaatikossa kuitenkin majailee esine, joka on vielä näitäkin vanhempi, nimittäin 1800-luvun lopun sururintakoru. Joidenkin arvioiden mukaan se saattaisi olla jopa 1860-luvulta, mutta varmuutta tarkasta iästä ei tietenkään ole. Kun ostin korun se oli rikki ja sain sen siksi varsin halvalla, mutta onnistuin itse korjaamaan sen käyttökuntoon. Korukokoelmasta löytyy myös vihrein kivin varustettu näyttävä kaulakoru joka tarinan mukaan olisi peräti 20-luvulta, mutta varmuutta asiaan ei ole saatu. Mustat sormettomat käsineet saattavat myös olla sururintakorun kanssa samaa ikäluokkaa, mutta tästäkään ei ole mitään parempia todisteita. Sormettomat käsineet olivat erityisesti muodissa Viktoriaanisella ajalla.
Mutta jos tarkastellaan asiaa siltä kannalta, että mikä vaate on ollut minun omistuksessani kaikkein kauimmin niin voiton vie ehdottomasti tekoturkki. Se on nimittäin kulkenut mukanani 80-luvulta lähtien. Ompelin tekoturkin ihan itse seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla. En enää jaksa muistaa kummalla luokalla, mutta siinä 80-luvun puolivälissä se oli. Ja uskokaa tai älkää, se jopa mahtuu minulle edelleen, tuon hämmästyttävän 80-luvun lörttömuodin ansiosta. Kaikista muista 80-luvun vaatteistani olenkin kasvanut ulos tai pistänyt ne muuten eteenpäin. En kylläkään ole käyttänyt turkkia vuosiin, mutta tallessa kuitenkin on.
Seuraavaksi pisimpään vaatekaapissani ovat asuneet harmaat 30-luvun liituraitahousut jotka ovat edelleen aktiivisesti käytössä. Isännänkin päällä ne on joskus bongattu. Ostin ne kirpputorilta joskus 90-luvulla. Olen käyttänyt niitä viimevuosina aika paljon ja ne alkavat valitettavasti olla haaroista aika ohuet, mutta eiköhän niiden ikää vielä muutamalla vuodella voi pidentää pistämällä pari paikkaa. Hyvin ovat palvelleet.
Kertokaa ihmeessä mitkä ovat teidän vanhimpia vaatteitanne. Se on kiinnostavaa!
Fellow blogger in Hopeapeili blog posted couple days ago about her oldest clothes. Elina was also asking which items are the oldest in her readers wardrobes. I got so excited about this I decided to make my own post about it. Thank you, Elina, for inspiration.
Absolutely oldest garments I have are 20’s summer dress and silk stockings. Other old items in my wardrobe are pair of 20’s shoes and couple 20’s handbags which have all seen in the blog before. I also have one more handbag which might even be older than 20’s, but might aswell be from 20’s. Style could go better for 1910’s or even 1900 too. Sometimes it’s difficult to time accessories if they don’t have very distinctive characteristics.
However in my jewelry box lives item which is even oldern than that. It’s late 1800’s mourning brooch. According to some estimates, it could even be as early as 1860’s, but ofcourse there is no certainty. When I bought the brooch it was broken, so I managed to get it cheap. Thankfully I was able to repair it for use. I also have a necklace in my jewelry collection which, according to the story, is from 1920’s, however there is no certainty about this. Black fingerless mitts might also be from same era than mourning brooch, but there is no proof of that either. Fingerless mitts were especially popular in Victorian times.
If considering the aspect of which garment have I own the longest, the absolute winner is faux fur coat. That has been in my wardorbe since 80’s. I have made it myself on either seventh or eight grade. I can’t remember which one, but that happened in the mid 80’s. And believe it or not, because of the amazingly loose style of 80’s, it still fits me. I have either grown out or otherwise got rid of all my other 80’s clothes. I haven’t really worn the coat for years, but it’s still there.
Second place on the list goes to my gray 30’s pinstripe trousers, which are still in active use. Even hubby has worn them during these years. I thrifted them in 90’s. I have been using them a lot in recent years and they are now unfortunately quite worn out on the crotch. I think I can add couple more years to their age by mending them a bit. They have served me well.
Please do tell me about your oldest clothes. It’s interesting!
Kauimmin omistamani vaate, 80-luvulla itse tekemäni tekoturkki. /
Garment I have owned longest, faux fur coat I made myself in the 80’s.
Toiseksi kauimmin omistamani vaate, 30-lukuiset miesten liituraitahousut. /
Garment I have own second longest time, pinstripe men’s trousers from 30’s.
Vanhin asusteeni, 1800-luvun lopun surukoru, seurassaan
oletettavasti 20-luvun vihreäkivinen kaulakoru. /
My oldest accessory, late 1800’s mourning brooch,
with necklace assumably from 20’s.
Pienin petit point pistoin kirjailtu käsilaukku, arviolta 1900-1920.
Lukon alapuolella on pieni lenkki jossa on ehkä joskus roikkunut jotakin. /
Petit point embroidered purse, estimated 1900-1920’s.
There’s tiny loop under the clasp, perhaps there was something hanging.
Surukorusi on todella kaunis, samoin se vihreäkivinen siinä ympärillä. Tekoturkista tulee mieleen, että joillain koulukavereilla oli samoihin aikoihin saman mallisia pastellivärisiä, esimerkiksi vaaleansinisiä tekoturkkeja.
Elina – Kiitos! Pidän molemmista kovasti, mutta harvoin tulee tilaisuuksia jossa voisi käyttää tuota kaulakorua. Se vaatii aika avonaisen puvunkin, jollaisia mulla ei paljon ole. Nyt kun tarkemmin muistelen niin taisipa omillakin koulukavereilla olla niitä pastellinvärisiä. Bestiksellä saattoi olla vaaleansininen jos nyt oikein muistan.
Tuo turkkisihan on ihan nykyaikaisen näköinen nytkin:) Onneksi olet säästänyt sen. Tuo Vihreäkivinen kaulakoru on kyllä erittäin kaunis! Jo tuon Hopeapeilin jutun nähtyäni jäin miettimään, että mikähän se vanhin mulla olisi? En jaksanut kunnolla miettiä, mutta yksi ainakin on ollut mulla aika pitkään; nimittäin punainen takkini 60-luvun puolivälistä. Lienen ollut noin parivuotias sitä käyttäessäni. Se oli käytössä vielä meidän nuorimmilla neitokaisillakin jokunen vuosi sitten.
black cashmere coat from the 1950’s. I paid 25cents for it at a rummage sale in 1983. It got me through many a bone cold Indiana winters. Also a pair if step-in silk undies from the early 1920’s. Too fragile to wear.
Metsäntyttö – No niinpä onkin. Tosin tekoturkis ei hirveästi anna myöden muotoilulle kun siitä tulee aika mötkäle vaikka muoto ois mitä :D 50-lukuisetkin tekoturkit on aika tavalla saman mallisia kuin tämä minun. Minusta on aika ihanaa jos lasten vaatteita on säilynyt niin hyvänä että niitä voi sitten kierrättää omille lapsille tai peräti lapsen lapsille.
thorne garnet – That coat sounds like awesome find, and what a bargain too! The best kind of thrifting. Too bad the undies are not wearable, but charming treasure to keep.
Oletko katsonut Penny Dreadful sarjaa? Siinä esiintyy sinun look-a-like https://49.media.tumblr.com/b74cf713693ba959beb7bfeb0570e626/tumblr_nqe6z2fDBu1r4m60qo1_250.gif Sarjassa on autenttisen näköisiä viktoriaanisen ajan pukuja jotka saattaisivat kiinnostaa sinua.
elli – Kyllä Penny Dreadfulia on tullut katsottua. Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi että olisin Madame Kalin kaksoisolento :D mutta ehkä meissä on sitten vähän samaa näköä. Puvustukset ovat tosiaan upeita, jo pelkästään niiden takia kannattaa sarjaa katsoa.