Olen niin täpinöissäni etten malta olla kertomatta teille mitä ostin Ofeliasta. Heti aamupäivästä, juuri hetki ennen ovien avautumista kävin nopsasti katsastamassa muiden myyjien pöydät sillä tiesin että tuskin ehtisin niitä myöhemmin hirveästi tutkia. Löysinkin heti Sanna von Steamin pöydästä hauskan steampunk-sormuksen joka vaihtoi omistajaa lähes miettimättä. Steampunk ja mekaaniset koneistot kiinnostavat minua, mutta en osaa sen kummemmin selittää miksi. Tässä Sannan tekemässä sormuksessa hauskaa on se että kellokoneiston alkuperäiset, kitkaa vähentävät jalokivet ovat myös näkyvissä. Alunperin kellokoneistojen jalokivet olivat oikeaa rubiinia, granaattia tai jopa timanttia. Nykyään ne valmistetaan yleensä synteettisestä rubiinista.

Sitä toista ostosta sitten mietinkin yli tunnin. Eräässä pöydässä aivan perällä oli pikkuinen kokoelma Minna Parikkaa: laukkuja ja kenkiä. Olen haaveillut Parikan kengistä mutta uusien mallistojen kengät eivät ihan hirveästi sytytä ja uutena kengät ovat muutenkin aikalailla ulkona meikäläisen budjetista (tiedoksi ompelijan ammatista haaveileville, tällä työllä ei rikastu ja glamouri on tästä kaukana). Mutta tämä miellyttävä neitokainen myi kohtuullisella hinnalla hyväkuntoisia Parikan kenkiä joten niinhän siinä sitten kävi että pitkällisen mietinnän, tuskailun ja sovittelun jälkeen tein kaupat ja vaaleanlilat Cherryt muuttivat meille. Isäntä ei ehkä ollut ihan yhtä innostunut kuin minä. Mutta hei, mun ekat Parikat, nyt saa tuulettaa!

IN ENGLISH
I’m so excited that I just have to show you what I bought from Ofelia. Right before the doors opened for customers I made quick tour around the tables to see what was on offer, because I knew I probably wouldn’t have much time to do that later. I found lovely steampunk-ring from Sanna von Steam‘s stall. I didn’t have to think very long should I buy or not. I’m interested in steampunk and mechanical engines, can’t explain why though. Funniest bit in this ring, made by Sanna, is that you can actually see the original clock jewels, that are meant to reduce friction. Originally they were made of real rubies, garnets and even diamonds. Nowadays they most commonly use synthetic rubies.

The other purchase I had to think about over an hour. On one stall there was a small Minna Parikka-collection: handbags and shoes. I have dreamed of having Parikka shoes for long long time, but the models in last collections don’t really tickle my fancy. And brand new Parikka-shoes are out of my budjet anyway (FIY for those who are thinking about becoming seamstresses, this work doesn’t make you rich and glamour is far from it). However this very pleasant lady was selling reasonable priced used Parikka shoes. So after long hard thinking, agonizing and fitting I closed the deal and brought light lilac Cherry‘s home. Boyfriend wasn’t as excited as I was. But hey, my first Parikka shoes, some cheering please!

Look how cute they are!!!