Tämän postauksen olisi pitänyt tulla jo keväällä, mutta syystä tai toisesta se jäi pyörimään keskeneräisten kansioon. Siispä vinkiksi ensi kevättä varten: villivihannesten kuningatar.

Villivihannesten superfood numero yksi on nokkonen. Sitä suosittelevat kaikki. Ja miksikäs ei. Se on helppo tunnistaa ja helppo löytää lähes mistä tahansa. Tuossa omassakin pihassa sitä kasvaa sekä etu- että takapuolella. Muutamat kaverit ovat kertoneet sen olevan kevään odotetuin villivihannes. Se, kuten muutkin villivihannekset on parhaimmillaan pieninä versoina. Huhu kertoo että nuoret versot eivät polta, mutta minä en ainakaan ole arvannut lähteä testaamaan ja käytän keräämiseen puutarhahanskoja ja saksia. Nokkosta on montaa eri lajia, eli ei parane ihmetellä hiukan eri muotoisia lehtiä. Rautanokkosen lehdet ovat kärjestään pyöreämmät kuin isonokkosen, ja huhun mukaan se polttaa isonokkosta tujakammin. Molemmat aivan yhtä hyviä yrttejä. Nokkosen voi sekoittaa nuorena valkopeippiin. Valkopeipissä on harvakseltaan karvoja mutta ne eivät polta. Valkopeippikin on syötävä kasvi joten ei haittaa vaikka sitä tulisi vahingossa keränneeksi nokkosen sekaan, tosin sen ravintoarvot eivät ole yhtä hyvät kuin nokkosen.

Noin 5-10 cm mittaiset versot kerätään aurinkoisena päivänä, mieluiten muutaman päivän pituisen aurinkoisen jakson jälkeen. Vanhempiakin versoja voi kerätä, mutta silloin otetaan talteen vain noin 10 cm mittainen pätkä latvasta tai pelkät lehdet. Myöhemmin syksyllä voi kerätä nokkosen kukintoja ja siemeniä. Nokkonen kerää nitraatteja ja tästä syystä sitä ei kannata kerätä paikoilta joissa maaperässä on paljon nitraattia kuten koirien ulkoilutusreiteiltä, teiden varsilta, tunkioiden, navetoiden, lantaloiden ja ulkohuussien ympäriltä. Puutarhakompostin ympäriltä voi kerätä kunhan ryöppää nokkoset ennen käyttöä. Ryöppäys kuulemma vähentää nitraatteja, mutta samalla katoaa joitakin hyviä ravintoaineita. Pitkä aurinkoinen jakso vähentää myös nitraattien määrää. Ryöppäyksessä myös poltinkarvat tuhoutuvat. Jos nokkoset on kerätty vähätyppiseltä paikalta silloin ryöppäys ei ole välttämätöntä.

Monet villivihannekset sopivat käytettäväksi monin eri tavoin. Näin myös nokkonen. Sen voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. Tuoreena käytettävä nokkonen huuhdellaan, ryöpätään jos on tarvis ja valutetaan siivilässä. Ryöpätyt nokkoset voi pakastaa myöhempää käyttöä varten. Kuivaus tapahtuu joko kasvikuivurilla tai ohueksi kerrokseksi paperille levitettynä ale 35 asteen lämpötilassa. Ryöppää nokkoset tarvittaessa ennen kuivausta ja painele ne kuiviksi esim pyyhkeen sisällä. Ryöppäysveden voi käyttää kukille kasteluvetenä.

Tuore (tai pakastettu) nokkonen
smoothieen
sämpylöihin
piirakkaan
muhennokseen
keittoon
muusin sekaan
munakkaaseen
lättyihin

Kuivattu nokkonen
viherjauheisiin
smoothieen
sämpylöihin
teehen
salaatinkastikkeeseen
marinadiin
dippiin

Olen kokeillut nokkossämpylöitä ja nokkoslättyjä joissa nokkosen maku jää varsin miedoksi. Viherjauheista ja teestä en hirveästi innostu. Pidän kovasti pinaatilla terästetystä perunamuusista ja aion myöhemmin kokeilla siinä nokkosta pinaatin sijaan. Samoin feta-pinaattipasteijat ovat herkkua joten myöhemmin varmasti kokeilen niissäkin nokkosta. Isäntä ei meillä näistä innostu joten saan herkutella yksin.

This post should have been posted already last Spring, but for some reason it wasn’t. So, prepare yourself for the next Spring and read my tips for the Queen of wild herbs.

Wild herb superfood number one is stinging nettle. Everybody recommends it. And why not. It is easy to recognize and easy to find almost anywhere. It grows even on our own small yard. Stinging nettle, like any other wild vegetable, is at it’s best when it’s very young. Rumour says that tiny sprouts don’t sting, but I don’t dare to test that and always use gardening gloves and scissors for picking. There are several different types of stinging nettle, so don’t get confused. Small nettle has a bit rounder leafs than common nettle. Rumour has it that small nettle stings a bit feistier than common nettle, but they are both equally good wild herbs. It’s possible to confuse young stinging nettle sprouts with white dead-nettle. White dead-nettle also has hair here and there, but they don’t sting. If you accidentally pick it instead of stinging nettle, it doesn’t matter. White dead-nettle is also edible, although it’s not as nutrient as stinging nettle.

Pick 5-10 cm long sprouts on sunny day, preferably after short sunny period. You can collect older sprouts too, but then take only leafs or approximately just 10 cm from the top end. Later in the Autumn you can collect nettle flowers and seeds. Stinging nettle gathers nitrates and for this reason, you should not pick it nearby dog paths, roadsides, around rubbish heaps, farmhouses, dung piles or other areas that have loads of nitrogen in the ground. You can collect it around garden heaps, but then you should parboil them before using. Long sunny period reduces the amount of nitrates. According to some sources barboiling reduces them, but unfortunately it also destroys some good nutrients. Parboiling also destroys stinging hairs. If you have collected them from area that doesn’t have much nitrogen, then parboiling is not a necessity.

Many wild herbs can be used in many different ways. That applies to nettle too. You can use it fresh or dehydrated. Fresh nettle is rinsed if needed, parboiled and drained. You can freeze parboiled nettles for later use. You can also dry nettles with dehydrator or just spreading them thinly on paper. Temperature for dehydrating must be less than 35 degrees of Celcius. Parboil nettles if needed before dehydrating and press them dry inside a towel. You can use the parboiling water for watering your house plants.

Fresh (or frozen) nettle
smoothies
rolls
pies
stews
soups
omelets
with potatomash
pancakes

Dehydrated nettle
herb powder
smoothies
rolls
tea
salad dressing
marinades
dip

I have tried so far nettle rolls and pancakes, where the flavour is quite mild. I’m not very much into tea or herb powder. However I do like potatomash with spinach, so I’m going to try out mash with nettle instead. I also love feta cheese-spinach pastries, so will be trying nettle-feta cheese pastries later too. Hubby doesn’t care about these, so more treats for me.

Tässä noin 5 cm mittaisia nuoria versoja jotka tarvittaessa huuhdotaan
ja sitten käsitellään käyttöä varten. Nämä ryöpättiin ja osan käytin
sämpylöihin, osa meni pakkaseen myöhempää käyttöä varten. /
About 5 cm long sprouts are rinsed if needed and then prepped for use.
I parboiled these and used some of them on rolls. Rest I froze for later use. 

Nokkossämpylät suoraan uunista. /
Stinging nettle rolls, straigt from the oven.