Hortahommia: maitohorsma / Wild herbs: willow herb

Ensinnä pahoittelut että blogi on muuttunut varsin puutarha- ja kasvipainotteiseksi. Se tilanne kyllä tasaantuu loppukesää kohti, koittakaa kestää.

Mainitsin joskus aiemmin, että haluan tänä vuonna opetella hortoilemaan. Tykkään tuosta sanasta koska se kuvaa villivihannesten keräämistä ihan justiinsa nappiin. Se on vähän kuin sienestyskin, kykitään pää alaspäin puskissa ja hortoillaan sinne tänne. Kevät ja varhaiskesä ovat villiyrttien parasta keruuaikaa, sillä suurin osa villivihanneksista on parhaimmillaan nuorina versoina. Vanhemmiten monet kasvit muuttuvat kitkeriksi, puumaisiksi, säikeisiksi ja sitkeiksi. Itseäni villivihanneksista kiinnostavat eniten nokkonen, poimulehti, kuusenkerkät, maitohorsma ja mesiangervo. Ruusun terälehdistä olenkin jo aiemmin tehnyt ruususiirappia.

Horta, hortoilu
Villivihanneksista ja niiden keräilystä käytetty termi, joka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa villiä syötävää kasvia.

Villivihannekset, villiyrtit
Luonnossa villinä kasvavat syötävät kasvit, kuten nokkonen, poimulehti, voikukka, maitohorsma jne.

Jokamiehenoikeus
Jokamiehenoikeus koskee kaikkia villinä kasvavia sieniä, marjoja ja kasveja, mutta ei puita. Puista saa kerätä lehtiä, kukkia, oksia, käpyjä, mahlaa, kasvannaisia tai kaarnaa VAIN JA AINOASTAAN maanomistajan luvalla. Vaikka kaikkea saa kerätä, niin ihmisten pihoihin, puutarhoihin ja kylvetyille pelloille ei kumminkaan saa mennä keräilemään.

Otetaan ekana käsittelyyn maitohorsma sillä sen sesonki on ihan päällänsä ja osin kohta jo ohikin. Vanhemman maitohorsman tunnistaa helposti joka suuntiin harittavista kapeista, teräväkärkisistä tummanvihreistä lehdistä. Nuoret horsmat ovat ehkä hiukan punertartaviakin pötkylöitä joissa lehdet ovat vielä supussa. Osa horsmista on jo ainakin täällä eteläisemmässä Suomessa venähtänyt pitkiksi, mutta varjoisemmilta paikoilta löytyy vielä nuoriakin versoja. Asiantuntijoiden mielestä maitohorsma on parhaimmillaan tällaisina juuri maasta puskeneena versona. Ne voi valmistaa parsan tapaan keittämällä, höyryttämällä tai paistamalla, tai säilöä etikkaliemeen. Itse olen toistaiseksi valmistanut niitä ainoastaan pannulla paistamalla. Versojen kärjistä tulee rapsakoita ja mausta hiukan pähkinäinen. Henkilökohtaisesti pidän enemmän oikeasta parsasta, mutta eivät nuokaan pahoja ole.

Myöhemmin kesällä voi vielä kerätä horsman lehtiä jotka käyvät kuivattuna teeksi. Kukkia voi myös kuivata teehen tai tehdä niistä hempeän vaaleanpunaista horsmamehua. Saapa nähdä tuleeko blogiin sitten horsmamehusta postausta kunhan päästään kukinta-aikaan.

First I have to apologize the blog turning into quite garden and plant orientated. That will eventually settle down a bit. Try and bear with me.

I mentioned earlier, that this Summer I want to learn to collect wild herbs. Spring and early Summer are the best season for collecting wild vegetables, because most of them are best when young sprouts. Most wild herbs and vegetables turn bitter, woody and chewy when they get older. I am mostly interested in stinging nettle, lady’s mantle, willow herb (fireweed), meadowsweet and spruce. In Finland we have this thing called “everyman’s right”, which means that everyone is allowed to pick wild berries, herbs and mushrooms. However, spruce or any other things from trees are not included on the everyman’s right. So I can collect everything else except spruce from where ever I can find. My family owns some forest but it is 100 kilometers away, so I would have to travel there to get the spruce.

Horta
Wild herbs and vegetables, word comes from Greek and means wild edible plants.

Wild vegetables and herbs
All wild plants that can be eaten like stinging nettle, dandelion, willow herb etc.

Everyman’s right
In Finland we have a law that allows us to collect wild mushrooms, berries and herbs from where ever we can find them, even from private land, excluding people’s yards, gardens and fields with crops. Check your local legislation and rules for collecting wild herbs and berries in advance. Tree leafs, sap, bark, branches and cones straight from the tree are, however, excluded. Allthough, with the landowner’s permission, you can do that too, but you have to ask the permission in advance.

Let’s start with willow herb, because at the moment the season for that is at it’s best. It is something that is easy to recognize. Long and narrow dark green leafs are pointing to all directions. Young willow herbs are sometimes slightly pinkish and leafs are pointing upwards in a bundle. In southern Finland, some of the willow herbs are already quite large, but in shady areas you can still find young sprouts. Experienced wild herb specialists say that these are at their best when they are very young sprouts. You can cook them by steaming, boiling or frying, just like asparagus. Or put them in vinegarry marinade stock. I have so far only cooked them by frying on the pan. Tips of the sprouts go a bit crunchy and flavour is slightly nutty. Personally I prefer real asparagus, but these aren’t that bad either.

Later during the summer you can collect just leafs and dry them for tea infusion. Flowers are also lovely for tea or for making pink willow herb juice. We will see, there might be post about the fireweed juice later when they are blooming.

10-20 sentin pituisia horsman versoja huuhdottuna. /
Aprox. 10-20 cm long willow herb sprouts rinsed. 

Ja voissa paistettuna, mausteena suolaa, pippuria ja vaaleaa siirappia. /
And fried in butter with pepper, pinch of salt and light syrup.

Ketunleipää vesikannun koristeena. Makua siitä ei juuri irtoa./
Oxalis acetocella decorating the water jar.  It doesn’t really give any flavour.

4 people like this post.

Comments (4)

MariaSJune 8th, 2017 at 07:51

Näitä on todella mielenkiintoista lukea ja kyllähän blogi saa heijastaa sitä mikä tällä hetkellä saa innostumaan :) Kasvit kiinnostavat kovasti, sillä tunnistan niitä tosi huonosti, mikä taas on Konnan kannalta sääli, se kun varmasti tykkäisi pupeltaa muutakin kuin voikukkaa mutta kun se on ainoa kasvi jonka varmasti tunnistan :D

RhiaJune 8th, 2017 at 10:21

MariaS – Kasvien tunnistaminen on kyllä aivan oma maailmansa. Ehkä voisit hommata vaikka käytettynä Värikuvakasvion (semmoinen noin A5-kokoinen kasviopas) ja lähteä sen kanssa opettelemaan? Mä sain joskus lapsena sen kirjan lahjaksi ja opettelin sen avulla pihapiirin luonnonkasveja. Sieltä lapsuudesta on pitkälti mun kasvientuntemus peräisin, vaikka toki aina varmistan kaiken. Varsinkin kun pitää syötävät tunnistaa varmasti ettei kerää myrkyllisiä.

En tiedä onko Konnalla jotain rajoitteita sen suhteen mitä se voi syödä mutta joissain luonnonkasveissa on oksaalihappoa tai paljon nitraatteja niin että niitä pitää ihmisenkin syödä kohtuudella, ja Konna on tietty vielä paljon ihmistä pienempi.
Maitohorsmassa ei pitäisi olla mitään mistä voi saada yliannostusta. Se kasvaa joutomailla isoina “ryteikköinä”. Tähän aikaan vuodesta siitä näkyy viimevuotiset kuivat varret ilman lehtiä. Latvassa voi olla kuivuneita kukkahöytyjä mutta suurimmaksi osaksi on vain se parimetrinen kuiva kara. Versot on vielä aika matalia, 50 cm tai alle ja niissä ei ole vielä kukkia. Pitäisikö näihin liittää kuva siitä mille nuori kasvi näyttää luonnossa?

HehkuvainenJune 8th, 2017 at 10:18

Kasvi-innostus on ihanaa! Ja luonnon rytmi on mikä on, menkäämme sen mukana: kasvukaudella on luontevaa keskittyä kasveihin, koko pitkä talvi on aikaa miettiä muita asioita :).

RhiaJune 8th, 2017 at 19:25

Hehkuvainen – Onhan se! Ja totta puhut. Talvella ehtii miettiä muita juttuja kun kesä menee pylly pitkällä nenä puskissa. Mutta kyllä sitä muutakin ehtii sentään kesälläkin.

Jätä toki viesti / Leave a comment

Your comment