Vintagen tunnistamis- ja osto-opasta on toivottu postauslistalle. Aihe on todella laaja joten pitänee polkaista se työn alle. Vintage-kengistä ja laukuista en tiedä vielä ihan yhtä paljon kuin vaatteista, mutta muutamia pointtereita voin niistäkin antaa niin että pääsette alkuun. Lähdetään liikkeelle kengistä.

Eri vuosikymmenet pystyy parhaiten erottelemaan toisistaan perehtymällä kunkin kauden tyypilliseen muotoiluun. Kätevimmin niihin voi perehtyä aihetta käsittelevien kirjojen avulla, esim Tampereen museoiden julkaisema Suomalainen kenkä (Well heeled) on tutustumisen arvoinen. Perehdy korkojen ja kärjen muotoon, kengän sivuprofiiliin, koristeluun, materiaaleihin ja väreihin. Myös valmistajien tunnistaminen saattaa auttaa tunnistamisessa. Mitä vanhemmat kengät, sitä harvemmin niihin enää kirppiksillä törmää. Nykyisin yleisimmin myynnissä on 80- ja 90-lukujen kenkiä koska ne eivät tahdo kelvata kenellekään. Toisaalta etenkin nettikirppiksiltä saattaa joskus tehdä löytöjä jos myyjä ei ole osannut ajoittaa kenkää oikein.

Tässä kuitenkin hyvin lyhyesti eri vuosikymmenistä. 20-luvulla päkiän yli kulkeva, napilla suljettava suora tai t-remmi oli tyypillinen tuntomerkki. Kengät olivat usein kärjestä voimakkaasti kapenevia (mantelinmuotoisia) ja niissä suosittiin kurvikasta louis-korkoa. 30-luvulla arkikengät olivat usein tukevia mutta hyvin kapeita. Niissä oli paljon koristeleikkauksia ja broque-koristelua. Nyöritykset ja koristetikkaukset olivat myös muodikkaita. 40-luvulla korkokenkienkin korot tukevoituivat ja platform- sekä kiilapohjat tulivat muotiin. Pula-aika vaikutti vahvasti muotoiluun ja materiaaleihin. Mokkanahka oli tavallinen materiaali nahkapulan vuoksi. 50-luvulla mentiin tukevista ja arkisemmista 40-luvun malleista toiseen ääripäähän, 60-lukua kohti sekä kenkien kärjet että korot suippenivat voimakkaasti. 50-60-lukujen taitteessa muodikkaimpien kenkien kärjet olivat niin kapeita että vaivasenluut olivat yleinen ongelma. 60-luvun lopulla mentiin taas ääripäähän, kenkien kärjet pyöristyivät ja korot muuttuivat palkkimallisiksi. Avaruusaika innoitti kokeilemaan futuristisia materiaaleja. Kiiltäväpintainen vinyyli ja aito lakeeri olivatkin suosittuja. Kiiltävät valkoiset gogo-saappaat ovat 60-luvun kenkämuodin huippu. 70- luvulla platopohjat ja korkeat korot palasivat muotiin. Myös miesten kenkiin. Väreinä suosittiin paljon ruskean sävyjä. 70-luvulle tyypillistä oli lainata voimakkaasti tyyliä 30-ja 40-luvuilta myös kenkiin. Yksi syy tähän oli Robert Redfordin tähdittämä Kultahattu-elokuva.

20’s vs. 30’s
20-luvun remmikenkä jonka korossa vielä viitteitä louis-koron mallista. 30-luvun
kengässä tukevampi korko ja broque-koristelua. Kärjen muoto jo selvästi eri./
20’s strap shoe with little hint of louis heel. 30’s shoe with sturdier heel
and broque decoration. Shape of the toe clearly different.

Mitä vanhemmat kengät sitä vähemmän niissä on käytetty keinomateriaaleja. Jo 50-luvulla varsinkin Amerikassa vinyyli ja lusiitti olivat suosittuja kenkämateriaaleja etenkin juhlakengissä mutta 60-lukua voidaan pitää siirtymäkohtana myös kotimaisessa kenkäteollisuudessa.  Silloin siirryttiin käsityöstä teollisempaan valmistukseen ja alettiin käyttää enemmän erilaisia liimamenetelmiä ja nahan korvaavia materiaaleja. Itse pidän laadun takeena usein sitä että kenkä on nahkaa. Vielä jos pohjakin on nahkaa, puhutaan jo erittäin hyvälaatuisesta kengästä. Sääntönä voidaan pitää että 40-lukuisissa ja sitä vanhemmissa kengissä pohja on aina nahkaa (poikkeuksiakin löytyy kuten kumitossut ja aamutohvelit). Uudemmissa se voi olla nahkaa tai muuta ainetta. Ja mitä uudemmat, sen varmemmin muovia. 40-luvun kengissä ja sitä vanhemmissa kengissä sisäpohja ja vuori saattoivat olla myös puuvillakangasta.

Pula-aikana, eli sota-aikaan ja Suomessa vielä sen päätyttyäkin materiaaleista oli pahasti pulaa. Nahka meni sotateollisuuden käyttöön, joten kotirintaman tarpeet piti pystyä tyydyttämään muilla keinoin. Mokkanahkaiset kengät ovatkin siksi erittäin tyypillisiä 40-luvun kenkiä. Pahimpana pula-aikana kengät valmistettiin puusta, kanvaasista ja paperista. Valitettavasti nämä kengät eivät olleet kovin kestäviä, eikä niitä kirppiksillä juuri koskaan näe, muutoin kuin satunnaisesti täysin käyttämättöminä, joskus jopa alkuperäisissä pakkauksissaan. Jos törmäät sellaisiin, ne kannattaa hankkia jo pelkästään kuriositeetin vuoksi. Varsinaisia käyttökenkiä ne eivät enää nykyään ole, mutta silloin tällöin niitä voi käyttää lyhyitä aikoja kerrallaan.

Vaikka pidäkin 70-luvun tuotantoa pääasiassa vielä oikein hyvälaatuisena niin oman kokemukseni mukaan monet tuon ajan korkeakorkoiset sandaalit (usein sekä kärjestä että kannasta avoimia malleja) ovat erittäin huteria kävellä. Jostain syystä joko korko tai pohja tai koko kenkä tuntuu niissä usein jotenkin epävakaalta ja kävely on epävarmaa ja vaappuvaa koska kenkä ei tue jalkaa ollenkaan. Kannattaa siis aina kokeilla niillä myöskin kävelyä, ei pelkästään sovittaa istuvuutta. On sitten omassa harkinnassa voiko sellaisia kenkiä käyttää. Itse en pysty niin vaappuvilla kengillä kävelemään, kun niissä usein on tosiaan aika korkea korkokin.

40’s
Pula-ajan puupohjainen paperikenkä ja 40-luvun lopun tai 50-luvun alun
hopeinen juhlasandaali. Muotoilu on molemmissa hyvin samantyyppistä. /
Shortage era wood and paper shoes and late 40’s or early 50’s silver
party sandals. Shapes are similar in both. 

80-luvun alussa kenkiin (ja laukkuihinkin) ilmestyi entistä enemmän halvempaa tekonahkaa. Valitettavasti monissa tapauksissa nämä vanhat tekonahat eivät kestä kovin hyvin aikaa. Mikäli kenkä tuntuu pinnaltaan tahmaiselta, se on pilalle mennyttä tekonahkaa. Tällainen tekonahka kerää itseensä pölyä, jota on vaikea irrottaa ja pinta muuttuu aikaa myöden vain tahmaisemmaksi. Kaikki yritykset pelastaa pinta tahmalta ovat vain väliaikaisia korjauksia eivätkä kestä pitkään. Jätä sellaiset kengät suosiolla kirppikselle. Samoin jos nahkamainen pinnoite on alkanut kuoriutua irti, jätä kengät ostamatta. Tekonahkaa ei hirveän hyvin voi korjata eikä elvyttää oikean nahan tapaan. Vintage-kengät ostaessa korkolaput kannattaa vaihdattaa heti. Nahkaiset korkolaput eivät tätä tietenkään vaadi jos ovat hyväkuntoiset, mutta muoviset korkolaput haurastuvat ajanoloon (kuten kuvasta näkyy, ja kerta kiellon päälle).

Jos kengät ovat oikein todella vanhat, vaikkapa 50-lukua ja sitä vanhemmat, ja ne ovat nahkaa, kannattaa tarkistaa nahan kunto. Mikäli siinä on repeämiä reunoilla, nahka on jo alkanut kuivahtaa. Mikäli repeämät ovat pieniä, taitava suutari voi vielä ne paikata, mutta sitä ennen nahka kannattaa elvyttää pehmeämmäksi jollakin nahka-rasvalla. Itse käytän Pecardin Leather dressingiä. Se sopii sekä laukuille että kengille.  Eikä se pahaa tee uudemmillekaan kengille, tosin ne ovat yleensä vielä paremmassa kunnossa nahan puolesta. Isommat repeämät sen sijaan saattavat olla mahdottomia korjata. Metalliosien, kuten solkien tai sirkkarenkaiden ruostuminen kertoo myös nahan kuivumisesta. Ja jos olet kovin herkkä homeelle, tarkista kengät myös homepilkkujen varalta. Homeen hajun saa kyllä pois mutta homeitiöitä voi silti vielä elää nahassa.

VINTAGEKENKIEN HUOLTO 

Hajun poisto soodalla
Kaada ruokasoodaa kannettomaan purkkiin. Pistä kengät ja soodapurkki muovipussiin ja sulje tiiviisti. Anna olla pussissa parisen viikkoa. Avaa ja tarkista haju. Mikäli hajua vielä on, lisää tuoretta soodaa ja toista käsittely. Huomaa että sooda ei saa koskettaa käsiteltävää asustetta!

Lika ja tahrat
Pyyhi irtoava lika nahkealla tai kuivalla liinalla, nahkalaadusta ja materiaalista riippuen. Älä kastele kenkää. Kangaskengille voi suorittaa kevyttä paikallista tahranpoistoa pyyhkimällä kevyesti sappisaippuaan hierotulla kostealla rievulla ja sen jälkeen puhtaalla kostealla rievulla. Tämän toimivuudesta ei kuitenkaan aina ole takeita, kuten tahranpoistosta muutenkaan. Vinyylikengistä voi poistaa tahroja autoliikkeissä myytävällä vinyylinhoito-aineella. Ole kuitenkin aina varovainen kemikaaleja käyttäessässi äläkä suihkuta niitä suoraan kenkiin, vaan rättiin. Ihmesientäkin voi kokeilla, mutta omalla vastuulla sillä se voi pilata kiiltonahan ja vinyylin pinnan tai muuttaa väriä. Nahalle tarkoitettuja puhdistusaineita myydään marketeissa ja suutareilla.

Kuivuneen pintanahan elvytys
Tähän voi käyttää mehiläisvahaa, satularasvaa tai tarkoitukseen valmistettua rasvaseosta kuten Pecard Leather dressing. Levitä rasvaa käsiteltävälle nahalle kauttaaltaan ohuehko kerros. Jätä imeytymään vähintään yön yli. Uusi käsittely niin monta kertaa että rasvaa ei enää imeydy. Pyyhi ylimääräinen rasva pois ja kiillota puhtaalla nukkaamattomalla liinalla. Periaatteessa kaikki vintage-nahkakengät kannattaa pehmittää rasvalla ennen käyttöä. Joskus ne näyttävät vielä aivan ehjiltä vaikka nahka onkin jo kuivaa, jolloin ensimmäinen käyttö voi pilata kengät. Myös hyväkuntoinen nahka kannattaa suojata rasvaamalla silloin tällöin. Näin se kestää pidempään hyvänä. Tämä ei toimi lakeriin eikä mokkanahkaan. Niille löytyy omat hoitoaineensa.

Korkolaput
Muoviset korkolaput kannattaa vaihtaa heti kenkien ostamisen jälkeen, koska ne haurastuvat ajanoloon vaikka näyttäisivätkin vielä täysin hyväkuntoisille ostohetkellä. Itse korkolapun mureneminen ei ole niin suuri vahinko, mutta jos et huomaa sitä ajoissa, kävely korkolaputtomalla kengällä saattaa vaurioittaa koron pintaa ja rakennetta.

Jalkasienet
Jos pelkäät saavasi käytetyistä kengistä jalkasienen, voit käsitellä kengät apteekista saatavalla jalkasienipuuterilla tai -suihkeella. Myös UV-valon on todettu tappavan jalkasieni-itiöitä tehokkaasti. En kumminkaan osaa sanoa miten suuri riski jalkasienen saaminen on. Itselläni on ollut monia vintage-kenkiä käytössä vuosia, enkä ole koskaan saanut niistä jalkasientä. En myöskään koskaan ole käsitellyt niitä jalkasientä poistavasti.

 

 

Getting to know vintage-guide and tips for buying it has been requested. Subject is really wide so I have to divide it in several posts. I don’t know as much about shoes or bags than I know about cloths, but I can give you some pointers. Let’s start with shoes.

Easiest way to separate different decades from each other is to learn to know the design and style of the era. This is easiest to do by reading books about shoe-styles, and not just about designer shoes, but the everyday style people wore. Get to know the shape and style of heels, tips, materials, colours and decorations of the era. Also knowing the manufacturers and their labels might help when trying to determine the age.  The older the shoes, the more difficult it is to find them in flea markets anymore. Mostly you can now find 80’s and 90’s shoes, because no-one wants them. On the other hand, online auctions and flea market places might sometimes sell treasures if seller doesn’t know how to time the shoes.

However, here’s a quick and rough description of each era. In the 20’s they really loved ankle straps and t-bars, usually closed with a button. Shoes were usually narrow on the toe (alomond shaped) and had curvy louis heel. In the 30’s shoes became a bit more sturdier on the heel but also very narrow on the ball. They had lots of decorative cuts and broque decorations. Laces and decorative stitching was also popular. In the 40’s also higher heels became sturdy and platforms and wedges became into the fashion. Suede was common material due to leather shortage. Wartime and material shortages affected on the manufacturing of shoes a lot, especially here in Finland.  In the 50’s the style went from sturdy 40’s style to high spike heels and very pointy shoe toes. Early 60’s the toes were so pointy and narrow that bunions were common problem. In the late 60’s style was the opposite, heels were bulky and toes were wide and round. Space era inspired to try futuristic materials, so shiny vinyl and genuine patent leather were popular. Shiny white gogo boots were epitome of 60’s shoe fashion. In the 70’s the platos and high bulky heels were back in business. Even for men. Popular colours were shades of brown. In the 70’s it was typical to borrow style from 30’s and 40’s. One reason for this was the very popular movie Great Gatsby, starring Robert Redford.

50’s vs. 60’s
50-luvun lopun tai 60-luvun alun hopeinen juhlakenkä piikkikorolla ja 60-luvun
palkkikorkoinen nahkakenkä leveämmällä kärjellä. /
Late 50’s or early 60’s silver party pumps with pointy heels and 60’s leather
shoes with block heel and wider toe. 

During the war, and in Finland even after it was over, shortage of materials was bad. All leather went to the war industry so home front had to manage with other materials. That’s why suede was so common material in the 40’s shoes. During the worst shortage shoes were made of canvas, paper and wood. Unfortunately these shoes were not very durable. That’s why it’s very difficult to find them. Sometimes however, you might bump into them in flea markets, and then they are always deadstock, sometimes even in their original packaging. If you happen to find some, it’s worth to buy one pair just for the curiosity. They are not for everyday use anymore, however you can still use them every now and then, short timeperiod at the time.

The older the shoes, the less likely it is to have artificial materials on them. Already in the 50’s lucite and vinyl were used rather commonly in party shoes (especially in America). However 60’s was the real divider  in Finland. The industry changed a lot and traditional handcrafting techniques were replaced by faster industrial gluing techniques and plastic materials. I usually like to think that leather is the mark of quality shoes. And if the sole is leather too, it’s even better. As a general rule I could say that in 40’s and before soles were always made of leather (although there are exceptions like tennis shoes and slippers). On newer shoes, it can be either leather or artificial material. And the more modern it gets, more likely it is to be plastic. In 40’s shoes and older the inner sole and lining could have also been cotton fabric.

Even though I generally think 70’s shoes are still rather good quality, there are one particular style which I find a bit flimsy. Especially the high heel sandals of that era are not very sturdy and feel quite wobbly when walking in them. They usually have both, open toe and open heel and either the heel, the sole or the whole shoe feels very flimsy and wobbly. It doesn’t support the foot at all and walking in them gives rather insecure feeling. So you should always also try walking wearing the shoes before buying, not just try the fit. I can’t walk in those wobbly 70’s sandals at all, especially because the heel is often rather high.

60’s vs 70’s
Kultainen 60-luvun slingback avokas punotulla kärjellä ja 70-luvun
t-remmikenkä platopohjalla ja palkkikorolla. /
Golden 60’s slingback heels with woven toe and 70’s t-bar shoes
with plato sole and block heels. 

In the early 80’s more and more faux leather shoes started to come to market. Unfortunately that old faux leather doesn’t handle time very well. If the surface feels a bit sticky, it’s unfortunately had it. This kind of gone-sticky faux leather will gather dust which will be difficult to remove and it will only get stickier and stickier over time. You’re better off leaving them. It’s not possible to repair faux leather that much so when it’s gone, it’s gone. Any attempt to revive it will only be temporary fix. Also if the leathery surface has started to peel, there’s nothing to be done. When you buy vintage shoes, the first thing before using them is to get heel pad replacement. If the heel pad is leather and looks to be ok, it doesn’t need replacement, but plastic tends to deteriorate over time (as you can see here, and again).

If shoes are really old, for example 50’s or older, check the condition of leather in them. If there is little tears on the edges, leather has started to dry and go bad. Small tears are possible to fix but leather needs to be softened before taking them to cobblers. I use Pecard Leather Dressing. It works both for shoes and handbags. Basically all vintage leather shoes should be softened before use (with Pecard or other similar product) so that they don’t start tearing in case leather has started to dry. Sometimes they still look good even though leather has gone dry. And it doesn’t hurt doing the treatment for modern leather shoes either, even though they are usually not yet ruined by the bad storing.  Bigger tears might not be possible to fix, so consider leaving them behind. Rusty metal parts like buckles and eyelets are also a hint of dried leather. If you are sensitive to mold, check shoes for moldy spots. Smell of mold can be removed, but there still might be mold spores living inside the shoe.

MAINTENANCE FOR VINTAGE SHOES

Removing odors with soda
Pour some baking soda into jar without lid. Place the jar and shoes in plastic bag. Close the bag tightly and leave for about two weeks. Open the bag and check the odor. Renew the treatment with fresh soda if needed. Do not let the soda touch the shoes!

Dirt and stains
Wipe dirt off with dry or damp cloth (depending on what material shoes are). Do not wet the shoes. Fabric covered shoes might be possible to clean with light stain removal treatment: rub gall soap to damp cloth and wipe the stain with it, repeat wiping with clean damp cloth. This might not always work as stain removal is always tricky thing. For vinyl shoes you can try vinyl treatments from car supply shops. However, always be carefull with chemicals and never spray anything directly to the shoes, but to rag. It’s not recommended but you can also try Magic eraser, but that can damage the surface of patent leather and vinyl. You can also buy leather and suede cleaners from shoeshops or  cobblers.

Reviving dry leather
Use beeswax, saddle grease or similar products made for leather care. Spread all over leather even thin layer. Leave to set overnight. Repeat as many times as the leather sucks the treatment in. When the grease/wax doesn’t vanish anymore inside the leather, wipe the excess grease off and polish. Basically all vintage shoes should be treated like this before use, even if they seem to be in good condition. Leather can go dry without looking dry and first use will damage them permanently in that case. Also modern leather shoes benefit from the treatment and last longer.

Heel pads
Plastic heel pads should be replaced before taking any vintage shoes in use. Plastic can look perfectly fine when you buy the shoes and then completely shatter in first use. Loosing the actual heel pad is not such a bad thing, but if you don’t notice it soon enough, walking with shoe without heel pad can cause bad damage to the heel surface and structure.

Foot fungus
If you are afraid on getting any sort of toe- or foot fungus from used shoes, you can treat them with fungus powder or -spray. Those are available in pharmacies. There are also studies proving that UV-light kills fungus spores pretty effectively. I don’t know how likely it is to get fungus from vintage shoes. I have had many pairs in use over the years and I have never ever had fungus from them. I have also never treated any used shoes for fungus.