Perhospuutarha / Butterfly garden

Nyt kun noita perhosia on alkanut kertyä seinälle enemmänkin, olen myös haaveillut perhospuutarhaan pääsystä. Suomessa sellaisia on vain yksi, Botania Joensuussa, joka on aika kaukana päiväreisua ajatellen. Onneksi yksi sellainen osui kuitenkin Englannin matkamme reitille. Muuten se sama joka toimittaa perhoset Botaniaan.

Stratford upon Avon on paitsi Shakespearen kotikaupunki, niin sieltä löytyy myös Englannin suurin perhosfarmi. Puutarhassa asuu trooppisten perhosten ja kasvien lisäksi myös kolme leguaania, söpöäkin söpömpi viiriäisperhe ja muita lintuja sekä hiukkasen inhoja otuksia hämähäkki- ja hyönteishuoneissa.

Puutarhassa oli vierailulla paljon lapsia, mutta on kyllä pakko todeta että ainakaan asujaimiston kannalta lapset eivät olleet ideaaleinta vierailijakuntaa. Hommahan on nimittäin niin, että perhosiin ei saisi koskea eikä niitä saisi pyydystää koska hauraat siivet rikkoutuvat helposti. Kieltokylttejä oli näkyvillä paikoilla useita. No arvaatte varmaan mitä jokainen paikassa vieraana ollut lapsi yritti tehdä… Lapsista toki kivaa, mutta perhosista ei niinkään. Puutarhassa näkyikin paljon siipivaurioisia perhosia. Vaikka tykkäsin paikasta noin muuten niin tästä asiasta en tykännyt, koska vioittuneet perhoset alkoivat säälittää. Toki perhosten siivet kuluvat sitä mukaa mitä vanhemmaksi ne elävät, mutta ei ehkä ihan tuossa mittakaavassa kuitenkaan.

Toinen juttu mitä ihmettelin hiukan oli se, että kun kaikissa näissä museoissa ja muissa nähtävyyksissä on pieni putiikki josta voi ostaa kaikkea, mutta pääasiassa ne tarjoavat ostettavaa lapsille. Lasten leluja ja jotain muuta lasten krääsää. Aikuisille ei esim perhosfarmilta löytynyt muuta kuin jotain perhosiin liittymättömiä kristallikoruja. Olisin kaivannut esim perhoskirjallisuutta tai edes jollain tavalla niihin perhosiin liittyvää, aikuiseen makuun sopivaa krääsää. No eipä löytynyt. Homma oli pitkälti sama monessa muussakin paikassa.

Kuviin yritin tunnistaa niin monta lajia kuin nyt suinkin. Mutta mikäli tarkkasilmä huomaa sieltä virheen tai tunnistat nimettömän perhosen niin kerro toki, koska läheskään kaikkia en löytänyt perhosfarmin sivuilta kuvattuna ja osa lajeista on hyvin samannäköisiä keskenään.

PS. Hämyrikammoisille varoitus sillä kuvien loppupäästä löytyy semmoinenkin kuva.

inenglish

Ever since the butterflies started to gather on my wall, I have also dreamed about going into butterfly garden. There is only one in Finland, Botania in Joensuu, which is very far for one day trip. Thankfully one butterfly garden was on our path in England. By the way, the same farm delivers butterflies to our finnish butterfly house in Botania.

Stratford upon Avon is not just Shakespeares home town, there is also UK’s biggest butterfly farm. Besides tropical butterflies and plants, farm is also home for three iguanas, cute family of quails and other birds and somewhat disgusting creepy crawleys in spider and insect rooms.

There was lots of kids visiting the butterfly garden, but I have to say that for the butterflies living there, kids are not the most ideal visitors. Visitors should not touch or try to catch butterflies. Wings are very delicate, they break very easily. There were several notice signs about this, in very visible places. Well, you can guess what every single kid in the place was trying to do… Probably fun for kids, but not so much to the butterflies. Even though I liked the butterfly farm itself, I didn’t like that, because damaged butterflies made me feel bad. Of course butterfly wings get a bit wornout the older it gets, but not to that extent.

Other thing I have to wonder is that in all of these museums and other places to visit they have a small shop, but mainly they sell stuff for kids. Like toys and other kids junk. There was nothing for adults in the butterfly farm except some chrystal jewelry, which had nothing to do with butterflies. I would have wanted books about butterflies, or atleast some butterfly-relating stuff for adult taste. Well, no luck there. It was pretty much the same in many other places too.

I tried to name as many species as possible. However if you notice an error or recognize a species without a name, please let me know. Butterfly farm didn’t have photos of all of them and some of them look quite similar.

PS. Warning to araknofobics, there’s a spidey at the end.

bffarm1

Morphot eli taivaansiivet ruokailemassa. /
Blue morphos having a meal.

bffarm2

bffarm3

Mayataivaansiipi päätti laskeutua isännän päähän. /
Blue morpho decided to land on hubby’s head.

bffarm4

Malajinlehtisiipi (vas.) / Kallima paralekta / Indian Leafwing (left)

bffarm5

Afrikanmonarkki (ylh.) / Danaus chrysippus / African monarch (above)
Monarkki (alh.)/ Danaus plexippus / Monarch (below)

bffarm6

bffarm7

bffarm8

Vyövasama /Archaeoprepona demophon / Banded King Shoemaker

bffarm9

Naamiokaposiipi / Heliconius doris / Doris Longwing

bffarm10

Vihervärehtijä / Graphium agamemnon / Tailed jay

bffarm11

Ristiritari / Papilio thoas / Thoas swallowtail

bffarm12

Vihersormisiipi / Siproeta stelenes / Malachite

bffarm13

Lyhtykäinen / Methona confusa / Giant Glasswing

bffarm14

Palawaninritari / Papilio lowi /Asian Swallowtail

bffarm15

Naamiokaposiipi / Laparus doris / Doris longwing

bffarm16

Rusosormisiipi / Siproeta epaphus / Rusty-tipped Page

bffarm17

Mayataivaansiipi / Morpho peleides / Blue morpho

bffarm19

Atlaskehrääjä / Attacus atlas / Atlas moth

bffarm20

Viherritari / Papilio palinurus / Emerald swallowtail (emerald peacock)

bffarm21

bffarm22

Viiriäiset jutulla / Quails having a chat

bffarm23

Sulokaposiipi / Heliconius erato cyrbia / Red postman (little postman)

bffarm24

bffarm25

bffarm18

bffarm26

7 people like this post.

Comments (8)

MetsäntyttöJune 17th, 2015 at 08:02

Perhoset on kauniita! Mutta nuo leguaanit ei… Mielenkiintoista, että sieltä ne perhoset tännekinpäin tulevat. Me on jonkun kerran käyty Joensuussa perhospuutarhassa, mutta edellisestä kerrrasta on aikaa jo. Muksujen kanssa on käyty ja näitten nuorimpienkin kanssa olisi kiva mennä, mutta eipä ole vielä käyty. Lapsille täytyis kyllä korostaa sitä, ettei niihin kosketa. Tosin jäin miettimään, että se koskemattomuus ei helposti onnistu jos käy niin, että perhonen laskeutuis iholle, kuten tuossa sun jalalla, niin pikkuneitokaiset hädissään huitaisisi sitä, koska kotipihassakin se helposti menee niin. Se lukeutuu heillä ötökkäosastoon kuitenkin… Silloin aikanaan siellä oli myynnissä ainakin erilaisia kasvien siemeniä ja perhosavaimenperät meille ostettiinkin. Niissä oli siis oikea perhonen muoviosan sisällä. Nykyisestä tarjonnasta ei ole tietoa. Perhospuutarhassa oli myös papukaija Juuso, joka osasi jonkun sanan sanoa. Puutarhan kohtalo oli joku vuosi sitten vaakalaudalla, mutta jatkui kuitenkin, nyt eri tahon ylläpitämänä.

RhiaJune 17th, 2015 at 08:22

Metsäntyttö – Hehe, mä jotenkin noista leguaaneistakin pidän, tosin en haluaisi semmoista omaan pihaan. Jotkut vanhemmat kyllä kovasti kielsivät lapsia koskemasta, mutta monet eivät. Ymmärrän kyllä että lapsille on vaikeaa olla koskematta niihin ja vahinkojakin sattuu. Mutta jotkut lapset tarkoituksellisesti niitä yrittivät ottaa vangiksi, aivan kuin heitä ei olisi kielletty ollenkaan tai että kielto oli kaikunut kuuroille korville. Luonnossa se on ehkä hiukan eri asia, tuolla puutarhassa kotelosta juuri kuoriutunut ryppyinen tai huonosti lentävä perhonen on varsin helppo saalis nopealle lapselle. Perhosten kuoriutumispaikka kun oli hassusti laitettu aika lähelle sisääntuloa.
Jotakin tuollaista avaimenperää tms. olisin tuonnekin kaivannut. Perhosjutuja oli mutta vain sellaisia muovisia kitch-perhosia ja muuta rihkamaa joka ei mua niin kamalasti kiinnosta. Ehkä me sinne Botaniaan vielä joku kerta lähdetään käymään. Ajomatka vain on sen verran pitkä ettei ehkä ihan pelkkää päiväretkeä jaksa tehdä, pitäisi sitten yöpyä jossain.

MetsäntyttöJune 17th, 2015 at 11:44

Isäntä tuossa muisteli, että siellähän oli silloin myös perhostauluja myynnissä. Ihan aitoja lasin alla siis:) Ja mekin kuulemma ostettiin silloin yksi rippilahjaksi. Minuakin harmittaa monesti, kun monissa paikoissa ei oteta enemmän myyntiin ihan paikan henkeen sopivaa tavaraa. Sitä samaa tavaraa yleensä on, mitä joka paikassa muutenkin. Porin Reposaaresta muistuu mieleen poikkeus, oli laivoihin liittyvää myytävää siellä sataman myymälässä:)

TindeJune 17th, 2015 at 12:11

Matkakertomuksesi kuvineen/kuvauksineen on huikeaa luettavaa. Mahtavaa, että jaksat ja haluat jakaa sen täällä. Iso kiitos sinulle siitä! Mielenkiinnolla odotan jatko-osia.

Tarkoitus olisi ehkä ensi kesänä tehdä vastaavan kaltainen matka miehen suvun alkulähteille Tanskaan, joten myös kokemuksesi Ruotsin ja Tanskan väliltä kiinnostavat. Paitsi, että oleellisimman aiheesta olet jo tainnut mainita: siltoja+siltamaksuja=rahanmenoa :)

HehkuvainenJune 17th, 2015 at 20:41

Perhoset ovat upeita! Harmi, että lasten annetaan niitä rääkätä :(.

RhiaJune 17th, 2015 at 21:29

Metsäntyttö – Suomessa etenkin ei ollenkaan osata tuota tuotteistamista noissa nähtävyyspaikoissa. Ylipäätään ei ole mitään museokauppoja ja jos on niin siellä on sitten vaan vaatimattomasti joku esitevihkonen ja postikortteja. Kun vois olla mukeja, huiveja, pinssejä, solmioita, pieniä koriste-esineitä, tietokirjoja aiheesta, avaimenperiä ja ihan kaikkea muuta mitä nyt voisi siihen museoon/nähtävyyteen sopivasti tuotteistaa. Englannissa olen ihastellut monesti upeita museokauppoja joista löytyy kaikenlaista kiinnostavaa. Isommista museoista yleensä myös aikuisille kiinnostavia juttuja kuten niitä aiheeseen sopivia kirjoja. Arundelin linnassa oli myös vanhantyylisiä yöpaitoja, patakintaita, kyniä, erilaisia aiheeseen sopivia mukeja ja mukinalusia. Shakespearen lahjatavarakaupassa oli sulkakynä ja muste-settejä, quote-julisteita jne. Mutta tuo perhosfarmi oli kaupan suhteen kyllä iso floppi.

Tinde – Kiitos, kiva kuulla että lukijoita kiinnostaa. Ruotsista ja Tanskasta ihan hirveästi kertomista ei ole koska lähinnä vain ajettiin niiden läpi, mutta ehkä siitä jotakin voisi sanoa. Aion vielä näiden päävierailukohteiden lisäksi tehdä sellaisen yleisemmän matkakertomuksen jossa kerron sitten kaikesta muusta säädöstä.

Hehkuvainen – Olisin oikeasti voinut istua siellä perhospuutarhassa vaikka miten pitkään vaan katselemassa niiden lentoa, siksi harmittaa ettei lähempää löydy vastaavaa koska olisi hauskaa voida mennä sellaiseen milloin tahansa. Ja isot perhoset ovat yllättäen aika vahvoja. Tuollainen iso sininen taivaansiipi lensi niin että sen siivet koskettivat ohimoani ja sen kosketuksen tosiaan tunsi ihan kunnolla. Kun joitakin näitä kotimaisia pikkuperhosia ei tunne vaikka istuisivat iholla. Osa lapsista osasi kyllä olla koskematta perhosiin, mutta suurin osa kyllä näytti niitä jahtaavan kädet ojossa.

AntheaJune 18th, 2015 at 12:52

Oh absolutely amazing! So beautiful!

RhiaJune 18th, 2015 at 22:57

Anthea – It was very beautiful. I could have sat there for hours, just to watch butterflies flying around.

Jätä toki viesti / Leave a comment

Your comment