Geokätköilyä Englannin maaseudulla / Geocaching in English countryside

Olen suunnitellut tämän kätköilypostauksen julkaisua todella kauan. Todella k-a-u-a-n. Viivytyksen aiheutti ulkoisen kovalevyn hajoaminen parisen vuotta takaperin kun sen mukana menivät kaikki postaukseen liittyneet valokuvat. Onneksi kätevä isäntä sai reilun vuoden kestäneen kovalevyn eheytysprosessin (enkä liioittele yhtään, eheytysohjelman ajo kaikkine uudelleenajoineen kesti todellakin niin kauan) jälkeen suurimman osan kuvista pelastettua, joten voin vihdoin julkaista.  Palaamme siis vuoteen 2009 ja silloiseen  Englannin matkaamme. Löysimme matkan aikana 51 kätköä joista yli 30 yhden päivän aikana. Geokätköily on Englannissa hivenen erilaista kuin Suomessa jo pelkästään kasvuston vuoksi. Ikävä kyllä suurin osa englantilaisista pensaista ja puistakin on varustettu terävin piikein joten varovainen saa olla ettei puhko silmiään tai saa kirveleviä naarmuja. Vaatteetkin voivat hieman rispaantua puskissa rymytessä kun kangas tarttuu okaan tai piikkiin kiinni. En edelleenkään käsitä miten onnistuin ensimmäisen yön kätköilyturneella selviämään ilman haavoja ja puhkottuja silmiä sillä kätköilimme todellakin pilkkopimeässä mukanamme vain pienet taskulamput.

Toisaalta kätköily voi olla hivenen helpompaa sillä englantilaiset tuntuvat kovasti pitävän ns. kätköpoluista. Kätköpolku tai geocache trail on geokätköjen muodostama “polku”. Kätköt ovat lähellä toisiaan (vähintään 200 metrin etäisyydellä edellisestä) ja ne on tarkoitus etsiä numerojärjestyksessä. Tällainen kätköpolku voi olla vaikkapa yleisen polun varrella. Yleisiä polkuja kulkee Etelä-Englannin maaseudulla tiheästi ja ne on merkitty tietynlaisin merkein. Maanomistajat eivät ole näistä yleisistä poluista kovin innoissaan sillä ne yleensä kulkevat yksityisten maiden läpi pelloilla ja toisinaan jopa lähes talojen takapihoilla (kuten tulimme huomaamaan). Maanomistajat eivät kuitenkaan voi yleistä polkua sulkeakaan niin kauan kuin sitä käytetään. Kätköpolku voi olla myös kaupungissa. Kätköpolku voi olla pituudeltaan lähes mitä hyvänsä parista kätköstä useisiin kymmeniin kätköihin. Valitsimme yli 30 kätkön Mugswell Meander-polun tehtäväksi yhden päivän aikana. Vaikka kaikki yli 30 kätköä olivat tosiaan noin 200 metrin päässä edellisestä, meillä kului polun kulkemiseen koko päivä. Yhtenä syynä se että navigaattorimme akku kestää vain noin nelisen tuntia yhteen menoon ja virta siis loppui kesken kaiken. Jouduimme palaamaan autolle ja pitämään ruokatauon akun latautuessa. Yhtä polun kätköistä emme löytäneet lainkaan ja epäilemme että se oli jästitty (= ei-kätköilevän henkilön hävittämä). Jotkut englantilaiset maanomistajat eivät yleisten polkujen lisäksi pidä myöskään geokätköistä vaan järjestelmällisesti hävittävät niitä kohdatessaan sellaisen. Englantilaiset maanomistajat tuntuvat olevan hivenen mustasukkaisia omaisuudestaan. Englannissa eivät päde samantyyppiset jokamiehenoikeudet kuin Suomessa ja maanomistajalla on oikeus häätää ihmiset pois mailtaan.

Kätköilimme myös keskellä yötä varsin yksinkertaisesta syystä. Lento Tampereelta Stanstediin saapui puolen yön tietämissä. Yövyimme matkan ajan isännän isosiskon luona ja katsoimme parhaaksi saapua paikalle vasta päiväsaikaan, joten koko yö oli kulutettava jossakin. Mikäs sen sopivampaa puuhaa kuin kätköily. Niinpä kiertelimme kätköjä Ripleyssä, Sendissä, Lower Kingswoodissa ja Reigatessa. Yöaikaan kätköily saa aivan uutta haastetta sillä pimeällä kätköjen löytäminen vaikeutuu jonkin verran. Yökätköily ei ollut meille uutta sillä olimme harrastaneet sitä myös kotimaassa. Kannattaa kuitenkin rajoittaa yökätköily helpompiin maastoihin suurempien vammojen välttämiseksi.

IN ENGLISH
I have been planning this geocaching post for very long time. I mean v-e-r-y long time. Delay was occurred when my external hard drive broke couple years back and destroyed all the photos related to the post. Thankfully my handy hubby had a program that was able to fix the hard drive enough to salvage most of the photos, but that program took over a year to run (seriously, it did!). But finally I’m able to publish this post. So we have to go all the way back to the year 2009 and to our trip to England. We found 51 caches during our trip and over 30 of those on one day. Geocaching is a bit different in England due to different kind of flora. Unfortunately most trees and bushes in England have thorns and spikes on them, so you need to be careful not to get scratches or poke your eye off. Your clothing also might get some damage while rummaging through bushes. I still can’t understand how we managed to do the nightcaching without any casualties, only small torches as our equipment.

On the other hand caching could be a bit easier in there because english people seem to like a lot of geocaching trails. It is a path formed by several caches, anything from couple to dozens. Caches along the trail must be atleast about 200 meters away from eachother and you’re supposed to search them in specific order. Often these cache trails can be along public paths which are marked with small symbols. As you might know, landowners don’t like these public paths very much because they often go though private property, sometimes even on peoples backyard (like we found out on our caching tour). Geocache path can also be in town area. We chose to do Mugswell Meander-trail and even though all over 30 caches were about 200 meters away from the previous one,  it took one whole day to find all. One reason for that was because our navigator’s battery only lasts about four hours and then it needs recharging. So we had to have a meal break while waiting it to charge again. One of the caches along this path we didn’t find at all and we suspected it was muggled (=destroyed by non-caching person). English landowners don’t like caches either and they tend to destroy them when ever they can find one. In Finland we have something called “everyman’s right” that allows us to enter private land for berry- or mushroom picking, hiking or other recreational activities, as long as we don’t cut down trees or destroy the property in any way. In England there is no such thing so landowners are allowed to chase trespassers away.

We also did some nightcaching for one simple reason. Our flight arrived to Stanstead around midnight. We were staying at hubby’s sister and we didn’t want to barge in at night so we had to spend the time somewhere. What better way than nightcaching which we did in Ripley, Send, Lower Kingswood and Reigate. Night time brings new challenges on caching. We’ve done it here in Finland aswell but you might want to keep it to easy terrain caches to avoid injuries.

cache1

Englannissa kätköjä tuhotaan niin paljon että lähes kaikissa
on jonkinlaisia 
ilmoitustekstejä siitä että rasia ei sisällä
mitään vaarallista. 
Nämä ammuslaatikot ovat myös
suosittuja kätkörasioita. /

In England geocaches are destroyed so often that most of them
include some sort of notifications that the box doesn’t contain
anything harmfull. These ammo boxes are also quite
common as a cache box.

cache

Söpöjä pastellisävyisiä taloja aikaisin aamulla
jonkun kätköpolun varrella. /
Cute pastel houses along early morning caching.

cache2

Aamuinen maisema kätköillessä. /
Early morning scenery while caching.

cache3

Tämä matkalainen halusi päästä Englantiin, joten
otimme sen mukaamme. /
We delivered this travel bug to England,
which was part of it’s task. 

cache4

Yleiset polut on merkitty tarkasti, sillä maanomistajat
eivät pidä heidän maillaan hortoilevista tyypeistä. /
Public footpaths are marked with signs, because
landowners are not exactly thrilled about random people
on their property.

cache5

Aidanylityspaikka. / Easy access over the fence.

cache6

Vihje kätköpaikalle / Hint for a cache

takeley

Earthcache-kätköllä Takeleyssä. Erityiset Earthcache-kätköt ovat
geokätköjä joissa varsinaista kätkörasiaa ei ole vaan koordinaatit osoittavat
geologisesti kiinnostavaan paikkaan. Yleensä kätköjen löytäminen ja
loggaaminen 
vaatii jonkun tehtävän suorittamista, kuten tässä kätköilijän
valokuvaamista Sarsen-kiven luona. /

Earthcache in Takeley. Earthcaches are special series of geocaches that don’t have 
a cache box but the co-ordinates are pointing to a geologically interesting spot. 
Usually finding and logging these caches requires to perform a task. For example 
like here, taking a photo of the cacher by the Sarsen Stone. 

blackberries2

Jossakin marjapuskassa kätköretkellä Englannissa. /
In some berry bushes while caching in England.

cache7
Ja lopuksi hupaisuus Englannin maaseudulta: 
luuletteko että tuohon tielle mahtuu kaksi autoa 
vastakkaisille kaistoille? 
And finally amusement form the English countryside:
do you think there’s enough room for two
cars on opposite lanes?

4 people like this post.