Tekstiileistä vol 2 / About textiles vol 2

on

On aika julkaista vastaukset tekstiili-aiheisiin kysymyksiin. Kiitos kaikista kysymyksistä. Ne pistivät pienet harmaat solut mukavasti töihin. Kysymyksiä voi toki lähettää lisää milloin hyvänsä kun sellainen pulpahtaa mieleen. Tässä kuitenkin nämä tämänkertaiset. Toivottavasti niistä on apua.

Ostin palalaarista villakangasta, joka onkin enemmän beige kuin vaaleanharmaa ja tavoitteena on saada siitä helmenharmaa – ainakin kylmemmän sävyinen kuin nyt. Olisi mukavaa oppia lisää värjäämisestä, etenkin tekijöistä, jotka tulee ottaa huomioon mahdollisimman toivottuun lopputulokseen pyrkiessä.

Värjääminen ei oikeastaan ole mulle kovinkaan tuttua, sillä olen värjännyt kankaita todella vähän. Sen verran kuitenkin pystyn perusteista kertomaan että kotivärjäys on aina enemmän tai vähemmän sattumankauppaa. Jos haluaa saada lopputuloksesta ihan tiettyä sävyä niin sitten kannattaa perehtyä värjäysoppiin syvällisemmin, ja esim värioppiin siitä mitä tapahtuu kun tiettyjä värejä sekoittaa keskenään, ettei lopputuloksesta tule epämääräistä likaisenruskeaa kammotusta.

Lopputulokseen vaikuttaa värjättävän kankaan koostumus ja paino,väriaineen määrä ja laatu, sekä luonnollisesti kankaan alkuperäinen väri. Pesukoneväreissä värin määrä on optimoitu tietylle kangasmäärälle tietynlaista kangasta. Kangasmäärää lisäämällä tai värin määrää vähentämällä saadaan vaaleampia sävyjä, mutta siltikin lopputulos on aina vaihteleva, myöskin pesukoneesta riippuen. Lopputulos voi olla yllätys joka kerta.

Helmenharmaata beigestä kankaasta ei ehkä saa, se riippuu alkuperäisen värisävyn ja toivotun värisävyn tummuusasteestakin, mutta kylmemmänsävyisen varmasti. Värjäyksessä yleensä parhaimmat lopputulokset saavutetaan jos lähdetään jo alunperinkin tavoittelemaan huomattavasti tummempaa sävyä kuin alkuperäinen. Emo-tuotannon sivuilta löytyy hyvät  ohjeet villan värjäämiseen. Pesukonevärjäyksen sijaan kannattaa villa ehkä mieluummin värjätä kattilassa (mikäli löytyy riittävän suuri kattila) sillä siinä pystyy samalla tarkkailemaan värisävyä ja tarvittaessa lisäämään väriainetta jos värisävy on liian haalea. Netistä löytyy paljon ohjeita värjäämiseen esim hakusanoilla “villan värjääminen”.

Ajattelin satsata melkoisen määrän rahaa pellavaiseen vuodevaatesettiin. Kaveri kysyi, että miksi kotimaiset pellavalakanat ovat mielestäni korkean hintansa arvoisia. En oikeastaan osannut vastata. Ehkä sinä osaisit? Minä ostan ne fiilispohjalta, ja se fiilis on se että uskon niiden olevan kestäviä, ekologisia, helppohoitoisia, hyvännäköisiä ja mukavan tuntuisia. Mikä olisi paras tapa hoitaa pellavaisia vuodevaatteita?

Mikäli lakanat ovat pellavan kasvatuksesta lähtien kotimaista tuotantoa niin olisin melko varma että ne todella ovat ekologisia, eettisiä ja laadukkaita. Itse pidän pellavasta koska se tuntuu miellyttävältä. Pellavalla on paljon hyviä ominaisuuksia puuvillaan verrattuna. Se ei likaannu yhtä helposti kuin puuvilla, joten se ei vaadi pesua yhtä usein. Lisäksi se puhdistuu pesussa puuvillaa helpommin, joten pesulämpötilojen ei tarvitse olla yhtä korkeita. Pellava imee hyvin kosteutta ja toimii siksi esim pyyhkeenä erinomaisesti (rakastan pellavafroteisia pyyhkeitä!). Pellavan huonoja ominaisuuksia ovat sen kova rypistyvyys ja uutena pellavatekstiilit saattavat nöyhdätä aika paljon mikäli niitä ei ole käsitelty nöyhtäämättömiksi. Nöyhtäävyys kyllä helpottaa ajanoloon, mutta voi kestää useampia pesuja ennenkuin vähenee.

Pellavavuodevaatteet kannattaa pestä 60 asteessa ja ravistaa mahdollisimman suoriksi kun ripustaa niitä kuivumaan. Ne kannattaa silittää tai mankeloida hiukan nihkeänä jolloin siliävät parhaiten. Mankelointi tekee pellavaan ihanan himmeän kiillon, joka myös ehkäisee likaantumista. Mankelointi ikäänkuin litistää ja silottaa kuidun pinnan ja saattaa näin ollen myös ehkäistä nöyhtäämistä jonkin verran. Jos lakanat ovat ehtineet kuivua täysin, niiden silittäminen on todella työlästä hommaa. Jos ne ovat ehtineet kunnolla kuivaa niin silloin kannattaa suihkuttaa niihin vettä kevyesti ennen mankelointia/silitystä, jolloin lopputulos on parempi. Pellavalla on huono taivutuksenkesto joten pellavalakanoita kannattaa viikata aina hieman eri tavoin jotta taitokset eivät muodostu joka kerta samoille kohdille. Vanhoista pellavaliinoista voidaan todeta, että jos tekstiilit ovat taitteella aina täsmälleen samoista kohdista, alkavat nämä taitoksenkohdat kulua aikaa myöden ohuemmiksi.

Onko mitään mahdollisuutta pelastaa nailoneita tai (ohuehkoja) sukkahousuja, joihin tulee silmäpako ja/tai reikä? Olen kuullut, että joskus on ollut jotain silmukointikoneita, mutta tuskin niitä enää missään on. Parsiminen ei useinkaan auta, vaan sen alta karkaa silmä aina uudelleen. Paksujen parsiminen sentään onnistuu. Surettaa useampienkin hienojen vintage-saumasukkien puolesta ja tietysti myös oman vaatebudjettini puolesta.

Minäkin olen kuullut silmukointilaitteista, mutta en ole koskaan nähnyt sellaista enkä tiedä miten semmoinen mahtaa toimia. Löytyisiköhän esim ebaysta? Sen sijaan sukkienpaikkauskoukkuja löytyy kirppiksiltä aika useinkin. Ne ovat todella todella pieniä virkkuukoukkuja joiden koukku on lähes mikrokokoinen. En ole vielä uskaltautunut testaamaan mutta en usko että noillakaan koukuilla pystyy kaikkein ohuimpia sukkia paikkaamaan ja kannattaa ainakin harjoitella hieman paksumpiin ennen kuin edes yrittää niitä juhlasukkia silmukoida.

Paikatessa pitäisi parsintalanka pujottaa jokaisen purkautumassa olevan silmukan läpi jotta silmukka ei pääsisi karkaamaan pidemmälle. Jos näin ei ole tapahtunut niin paikkauksesta huolimatta silmukat pääsevät karkaamaan. Etenkin vintage-sukat saattavat purkautua helposti koska niissä ei ole yhtä paljon joustoa kuten moderneissa sukissa. Hienoissa sukissa kun ne silmät ovat todella todella pieniä niin saattaa jopa tarvita vähän suurennuslasia pystyäkseen varmistamaan kaikki karanneet silmät. Siksi paikkaamasi sukat luultavasti ovat alkaneet uudestaan purkautua jos joku pikkusilmukka on jäänyt huomaamatta ja lanka ei ole mennytkään silmukasta läpi. Ilman silmukointikonettakin paikkaaminen onnistuu jos on todella terävä ja ohut neula, riittävän ohutta lankaa ja se suurennuslasi. Se on oikeastaan sama kuin jos paikkaisi vaikka tumppua tai villasukkaa, mittakaava vain on paljon, paljon pienempi.

textiles1

Sukanpaikkauskoukku ylempänä, alla Nro 1 virkkuukoukku. /
Stocking darning hook above, crochet hook No 1 below. 


Löysin kirpparilta, Kaisu Heikkilä Oy tekemän mekon. Materiaali on 100% polyesteriä. 
Mekossa on alaosa vekattu. Jos pesen mekon varovasti käsin väljässä vedessä, niin miten mahtaa vekkien käydä? Suoristuuko ne? Ja jos suoristuu, saako niitä ikinä ja koskaan siihen prässättyä takaisin? Onko pesula ainoa oikea vaihtoehto mekolle?

Polyesteri on siitä kätevä materiaali että sitä voi muotoilla pystyvästi kuumuuden avulla. Laskokset on tehty hameeseen kuumuuden avulla ja ne ovat yleensä aika kestävät. Itselläni on ollut muutamia polyesteri-vekkihameita ja olen pessyt ne pesukoneessa. Vekeille ei ole käynyt mitenkään. Polyesterissä pliseeraukset yleensä ovat niin kestävät että pesu ei niitä kadota. Toki jos joku ihmeellinen vahinko sattuisi ja vekit katoaisivat niin ne on mahdollista silittää takaisin paikoilleen. Se on kylläkin aika suuritöinen homma, etenkin jos ne ovat nk. viuhka- eli aurinkopliseerauksena tehdyt, eli vekit ovat leveämmät alareunasta kuin yläreunasta. Turussa on olemassa yritys joka tekee pliseerauksia kankaisiin, mutta en tiedä pystyvätkö he pliseeraamaan valmista vaatetta.  Uskoisin kuitenkin että voit pestä mekon käsin ilman ongelmia, etenkin jos käytät kädenlämpöistä vettä. Kuuma vesi saattaa “muotoilla” vaatteen uudelleen.  

textiles2

Polyesteri-viskoosista valmistettu vekkihame säilytti
vekit konepesussa ilman ongelmia. /

Polyester-viscose pleat skirt didn’t loose the pleats in machine wash.


Ostin taannoin ulkoilutakin, jossa oli jonkinlainen pintakäsittely. Pieni kosteus tiivistyi nätisti pisaroiksi kankaan pinnalle eikä takki kastunut pahasti rankemmassakaan sateessa. Halusin tämän ominaisuuden säilyvän myös takin pestyäni, ja ostinkin sitten oikein erityispesuainetta jonka piti jotenkin huolehtia siitä kankaan “kyllästämisestäkin”. Vaan ihan toisella tapaahan tuo takki nyt imaisee kosteuden, ei samalla tapaa hylji vettä kuin ennen pesua. Mikä tässä nyt meni pieleen?
 Erikoispesuaineen ohjeessa luki että käytä kuivausrumpua jos mahdollista, mutta ei siinä sanottu että homma epäonnistuu täysin jos kuivattelee vaatteen sitten vaan huoneenlämmössä henkarilla. Olisiko juttu toiminut jos olisin viskannut takin kuivausrumpuun? Voisinko saada takkiini takaisin sen kosteutta hylkivän ominaisuuden?

Hmm, tietämättä sen tarkemmin että mikä pintakäsittely tarkalleen ottaen siinä takissa oli tai onko kangas jotakin teknistä laminoitua kangasta, on aika vaikea sanoa mikä meni pieleen, tai että olisiko kuivausrummun käyttö auttanut asiaan. Kuitenkin oman vähäisen kokemukseni mukaan noi pintakäsittelyt eivät kestä pesua vaikka valmistaja sanoisi mitä ja viimeistään muutaman pesun jälkeen takki vaatii uuden käsittelyn. Yksi ratkaisu voisi olla että ostat tekstiilinsuojasuihketta ja käsittelet takin sillä. Näitä suihkeita valmistaa esim Softcare (myydään esim huonekaluliikkeissä nimellä Textile Protector ja sama aine käy sekä huonekaluille että vaatteille). Sillä suihkeella kun käsittelee tekstiilin huolellisesti niin että se on kauttaaltaan hieman kostea (muista huolehtia tuuletuksesta!), sen jälkeen antaa vaatteen kuivahtaa, niin lopputulos on kosteutta hylkivä ja vesipisarat jäävät pintaan helminä.
Jos kyseessä taas on laminoitu kangas jossa kosteudenhylkivyys on saatu aikaan “liimaamalla” päällekkäin erilaisia teknisiä ominaisuuksia omaaviaa kalvoja niin en suosittele suihkeen käyttöä koska se voi tukkia kankaan mikroskooppisia huokosia ja estää jotakin ominaisuutta toimimasta. Teknisistä ominaisuuksista oli todennäköisesti vaatteessa maininta sitä ostettaessa. Jos kyseessä on pelkkä pintaan suihkutettu suoja-aine niin uudelleenkäsittely itse pitäisi olla mahdollista.

Mikä on paras tapa puhdistaa kankainen nenäliina? Räkä on yllättävän tiukkaa tavaraa ja nenäliina olisi syytä saada pöpöttömäksi. Mietiskelen tässä että ottaisin käyttöön yhden kankaisen nenäliinani ja ehkäpä tekisin itselleni muutaman muunkin.

Nytpä esitit visaisen kysymyksen sillä räkäisten nenäliinojen pesusta minulla ei ole kokemusta. Yleensä tekstiileille riittää 60-asteen pesu irrottamaan tavallista likaa, mutta ihan kaikkia bakteereita sekään ei taida tappaa. Valkopesu 90 asteessa irrottaa tehokkaasti rasvaa, valkaisee ja desinfioi, mutta tämä soveltuu yleensä vain 100% puuvillalle, muut tekstiilit eivät kestä yhtä kuumia lämpötiloja. 50-luvun tekstiilienhoito-opas neuvoo nenäliinojen pesusta seuraavaa:

Nuhaiset ja limaiset nenäliinat liotetaan erillisessä astiassa kylmässä suolavedessä (meriveden suolaisuus). Huuhdellaan hyvin. Kylmäliotuksen tulee kestää vähintään neljä tuntia, korkeintaan yön yli. Liotuksen jälkeen pesu.

Joka paikassa väitetään että bambu on luonnostaan antibakteerista (ja siksi bambukuituiset sukat ja tiskirätit on hot, pop ja in). Mihin tämä luontainen antibakteerisuus perustuu – jos se on oikeasti olemassa?

Bambuna mainostetut materiaalit ovat oikeasti viskoosia, ne on toki valmistettu bambun selluloosasta. Myyjälle on kannattavampaa markkinoida niitä nimenomaan bambukuituna kuin viskoosina, koska bambu on muodikas materiaali.  Millään viskoosikuiduilla, bambusta tai muusta raaka-aineesta valmistettuna, ei ole antibakteerisia ominaisuuksia. Tästä uutisoi mm. Kuningaskuluttaja pari vuotta sitten. Väite ei siis pidä paikkaansa.
Tämän lisäksi viskoosi yleisesti ei ole kovin ekologinen materiaali, bambutekstiilien markkinointilauseista huolimatta, sillä sen valmistus vaatii erittäin vahvoja kemikaaleja jotka aiheuttavat oireita viskoositehtaissa työskenteleville. Jos haluaa materiaalin jossa on viskoosin ominaisuuksia, mutta joka on valmistusmenetelmiltään luontoystävällisempi, kannattaa kokeilla lyocellia eli Tenceliä. Silläkään ei tosin ole antibakteerisia ominaisuuksia sen enempää kuin bambuviskoosilla.

Ostin kirpparilta ihan normit farkut, mutta huomasin vasta kotona kamalan tupakan hajun niissä. Käytin koneessa 60 asteessa, mutta haju vain levisi muihinkin samassa koneessa olleisiin vaatteisiin. Saako sitä hajua millään pois?

Pinttyneen tupakanhajun poistaminen voi olla vaikeaa ja lopputulos saattaa olla juuri kuvailemasi kaltainen: haju leviää muihinkin samassa koneellisessa pestyihin vaatteisiin. Voisit kokeilla pestä farkut (ja muut hajua imeneet vaatteet) uudelleen 60 asteessa ja lisätä viimeiseen huuhteluveteen lorauksen etikkaa. Huuhteluaineen käyttö viimeisessä huuhteluvedessä saattaa sekin auttaa.

inenglish

It’s time to publish the answers to your textile-questions. Thank you for all of those. They made the little gray cells working pretty nicely. You can always send more questions when ever one pops up in your mind. But here are these current ones. Hope they help you.

I somewhat know the dyes which you can use in washing machine. However, I would love to learn more about dyeing, especially all the aspecst that needs to be considered to get the wanted result. I bought beige wool fabric, but I’d like to get it more pearl gray, or atleast colder shade that what it is now. 

Dyeing isn’t exactly my forte. It wasn’t part of my studies and I didn’t even take it as optional course, when there was only certain amount of time for optional courses. Generally speaking, I have done only very little dyeing. But I can atleast tell you something about the basics. Home dyeing is always somewhat in the hands of the Lady Luck. If you want to achieve certain shade or colour, you must study dye techniques quite closely, otherwise the result might be odd dirt brown mess.

Result is affected by the actual material and amount of it, quality and amount of the dye and of course the original colour of the garment. Washing machine dyes are optimized to certain amount of certain type of fabric. By increasing the amount of fabric or reducing the amount of dye, you can get lighter shades, but even then the result may vary, even depending on the actual washing machine. So result can be a surprise every time.

You might not be able to get it pearl gray, but atleast colder shade should be possible. You can find good instructions on dyeing wool all over the internet. Perhaps the best option for dyeing wool is to do it by boiling instead of washing machine (if you can find big enough pan). Then you can see the result all the time and add more dye if needed. There is also loads of instructions for dyeing on the internet, search for example with words “how to dye wool”

I was thinking of spending quite large amount of money for a set of bed linen made of 100% linen. My friend asked why do I think they are worth the money. I couldn’t answer. Perhaps you can? I just go by the personal feeling that they are long lasting, ecological, easy-care, goodlooking and comfortable. What would be the best way to take care of them?

If they are made in Finland, or perhaps other Western countries, starting from growing the flax, I’m pretty sure they are ecological, ethic and good quality. I like linen because it feels lovely on skin. It has many good qualities compared to cotton. It doesn’t get dirty as easily, so it doesn’t require washing so often. It also cleanses up more easily, so it doesn’t need as high washing temperature. Linen absorbs  moisture well, so it works perfectly as a towel (I love linen terrycloth towels, I like my towels a bit rough rather than soft) The downside to linen is that it wrinkles very easily and when new, linen cloths tend to leave quite a lot lint, unless they are treated non linting. Linting should ease up after a while, but it might take several washes.

Linen bedding should be washed in 60 degrees of Celcius, and shake and stretch well before hanging to dry. They should also be ironed or mangled when they are still a bit damp, then the result is the best. Mangling gives the sheets the lovely sheen, which also prevents dirt. It sort of flattens and evens out the surface of the fabric and it also might prevent little bit of the linting. If the linen garment has gone completely dry before ironing, you can spray it with water slightly to make it easier  to iron. Linen doesn’t take bending very well. Over time it tends to start breaking, so when folding linen sheets, you should vary the place of the fold. This way it doesn’t put strain only on one area, and makes the linen last longer. You can see in old linen garments that where the folds have always been, have started to wear off and form holes.

textiles3
Pellavainen froteepyyhe, pesty jo niin monesti ettei enää nöyhtää. /

Linen terrycloth towel, washed so many times it doesn’t lint anymore.

 Is there any way of saving nylons or other thin tights/stockings with runs? I have heard there once used to be some sort of stocking darner-machines, but I doubt those excists anymore. Darning fine stockings is quite hard, it just starts running again under the darning. Atleast darling thicker stockings and tights works. 

I have heard of darning machines, but I’ve never seen one, and I don’t know how it would work. I wonder if you could find one on ebay? However, I have quite often seen darning hooks on flea markets. They are very fine crochet hooks, with tiny hooks, almost micro size. I haven’t had the nerve to try them yet, but I don’t think even those work for the finest stockings. Atleast you should try first on something thicker than your finest pair.

In general, when darning a sock, you must stitch the thread through every single unraveling loop, to make sure they can’t run anymore. If you haven’t managed to go through every single loop, they will start running again soon, despite of the darning. Especially the vintage stockings run easily because they don’t have much stretch like modern ones do. When darning very fine stockings, you might even need magnifying glass to be able to see all the stitches and to secure them all.  But you can still darn even the finest stockings without the machine or hook, you just need very fine and sharp needle, fine thread and the magnifying glass. Darning fine stockings is actually like darning mitten or wool sock, just in much much smaller scale.

Some time ago I found a dress from flea market. It’s 100% polyester. It has pleated skirt. If I wash it gently by hand, in lots of water, what happens to the pleats? Are they going to go flat? And if they do, is it possible to ever get them back by ironing? Is the dry cleaners the only place to wash it? 

Polyester is quite handy material, because it is possible to shape it with heat. That’s how the pleats were made, with heat. Usually they are pretty longlasting. I have couple pleated polyester skirts and I have machine washed them.  Nothing happened to the pleats. Usually ordinary wash doesn’t vanish pleats from polyester. However if some weird accident would occur, it is possible to iron them back on, but it would be extremely time consuming and takes lots of effort, especially if the pleats are so called sun pleats or fan pleats. In sun pleats/fan pleats, the pleats are wider on the bottom and narrower on top. There are companies that make pleats on fabric, but I don’t know if it’s possible to make them on finished garments. However I do think that you should be able to wash your skirt without any problems, especially if you do it by hand and use lukewarm water. Very hot water might “reform” the pleats.

I recently bought sports coat, which has some sort of treatment on top. It doesn’t absorb water in, the moisture stays on the surface and creates little drops. I wanted it to keep this feature even after wash, so I bought special washing powder which was suppose to keep the treatment as it was. But after wash it doesn’t work anymore. Fabric sucks the water in. Where did I go wrong? On the instructions of the washing powder it said I should use tumble dryer, but it didn’t say it will go completely tits up, if I don’t use it and dry it on a hanger instead. Would it have worked with the tumble dryer? Is it possible to get that water resistant treatment back?

Without knowing what the actual treatment was, or if the fabric is some sort of technical laminated fabric, it is hard to say what actually went wrong. Or would the tumble dryer actually have helped. However, from my small experience on textile treatments, I’d say that these treatments don’t last in wash, no matter what the manufacturer says. Usually garment requires new treatment after couple washes. One solution would be to buy textile protect spray and renew the treatment yourself. For example Softcare is pretty good, but there are others aswell.  Spraying the garment with that, creates new layer of protection that keeps it absorbing water. Spray the garment from the outside completely, so that it is overall a bit damp (remember to take care of proper ventilation while doing it!). Allow to dry and it’s done.
But if the garment is laminated material where the layers of the material create the non-absorbing feature, then I don’t recommend the spray. It might block the microscopic vents on the garment and prevent the technical features from working. It was probably mentioned on the garment labels which kind of protection method was used on it. If it was just spray-on treatment, you should be able to renew it yourself.

What is the best way to clean fabric handkerchief? Bugger is surprisingly tough stuff and it would be nice to get it as non-bacterial as possible. I’d love to start using one of my fabric handkerchief, but how to wash it? 

Well this is tricky question, I don’t have any experience on washing handkerchiefs. Usually most textiles become clean in 60 degrees, but even that doesn’t kill all the bacteria. So caleld white wash, wash in 90 degrees, is effective way to get rid of fat, to bleach and disinfect garments, but it works only for 100% cotton. Other textiles don’t last in that heat. Book from the 50’s gives instructions to wash handkerchiefs as follows:

Fluish and slimy handkerchiefs are soaked separately in cold salt water (saltness of seawater). Rinsed well. Cold soaking must take atleast four hours, preferably overnight. Wash after soaking.

It is claimed basically everywhere that bambu fiber is naturally antibacterial (and that’s why bambu socks and dishrags are popular). What does this claim is based on? Is it true? 

Materials which are advertised as bambu, are actually viscose (old name rayon), made of bambu cellulose. It is more profitable to sell them as bambu fiber than just viscose fiber, because it has become fashionable material. However, none of the viscose fiber, made of bambu or any other cellulose, don’t have antibacterial features. Finnish tv-probram about consumer rights, made a probram about it couple years ago. So the claim is not true.
Also viscose is not very ecological material, despite of the marketing slogans of bambu fiber, manufacturing it requires a lot of very strong chemicals, which cause health problems to factory workers. If you want to use material with same features than viscose, but which is more ecological on manufacturing, try lyocell (same as Tencel). But even that doesn’t have antibacterial features.

I recently thrifted regular jeans, but at home I noticed horrible cigarette smell on them. I washed them in 60 degrees in the machine, but the odor only spread on other clothes in the same wash. Is there any way of getting rid of the smell? 

Cigarette smell can be pretty difficult to get rid of. Result can be as you described: it only spreads to other garments in the same wash. You could try washing the jeans (and other clothes with cigarette odor) again in 60 degrees and adding dash of white vinegar on the last rinse. Using fabric softener on the last rinse could also help.

10 Comments

  1. Tuula Nykänen says:

    Olen saanut “nailoneihin” hieman lisäaikaa kynsilakalla. Ostin aikoinaan värittömän lakan juuri sitä varten. Laitan sitä reiän ympärille ja jos on isompi reikä, ensin ompelen ja lisäksi voin käyttää lakkaa. T; Tuula

  2. Cristina says:

    May I suggest you backing soda? It is great for bleaching white fabrics, removing dust and grease, removing bacteria and unpleasant odors (underwear, curtains, baby clothes, etc.). My mother mixes washing powder with backing soda every time she washes. I don’t, because I’m lazy. It works pretty much like the salt.
    You can mix backing soda with water, put it in an open pot in the fridge and it will remove unpleasant fridge-odor.
    Also, you can use backing soda on the toothbrush for brushing your teeth. Helps to get white teeth. But that isn’t on the subject any more. Sorry!

    Interesting, simple, cheap things to know.

    I like these posts. I did a similar thing on a sewing forum and I was surprised to find out that people forgot this basics.

  3. Hehkuvainen says:

    Kiitos perusteellisista vastauksista ja viitseliäistä käännöksistä! Hyvä kun sanoit tuosta pellavalakanoiden viikkaamisesta; olen tapojeni orja siinä määrin että vuodevaatteet tulee viikattua yleensä aina samaan tapaan joten täytyypä muistaa vähän varioida taittelua.

    Myyjältä saamassani hoito-ohjeessa sanottiin että lakanat pitäisi pestä 40 asteessa, kun korkeammissa lämpötiloissa kuitu alkaa luovuttaa öljyjään (?). En oikein tiedä tästä, sillä olen tottunut käsittelemään pellavaa surutta hyvinkin kuumalla vedellä. Harmittaa, että käytössäni ei ole mankelia. Tosin tuo paksusta pellavasta tehty tuplaleveä lakana saattaisi nöyryyttää pienimpia mankeleita, pitäisi varmaan olla sellainen vanha jättiläinen käytössä :D.

    Kiitos Kuningaskuluttaja-linkistä. Arvelinkin, että jotain viherpesua tässä(kin) jutussa on, mutta aika härskiä on valehdella kuluttajalle ihan suoraan. Normaalia mainosmaailmassa, mutta härskiä silti. Mur.

    1. Rhia says:

      Tuula – Totta, kynsilakalla saa ostettua sukkahousuille ja sukille hieman lisäaikaa, mutta en sitä laittanut tähän kun ajattelin sen olevan niin itsestään selvä vinkki, jonka kaikki naiset tietävät :D Mutta ilman muuta mainitsemasi tapa varmistaa ommeltu paikkaus kynsilakalla on hyvä vinkki!

      Cristina – That’s a good tip! I have never used baking soda myself, but I’m definitely going to try it. Allthough, nowadays I think some stainremover powders can be cheaper to use than baking soda. If one wants to save money, I mean. That is true, people don’t remember the easy household tips their mothers or grandmothers used to know. But I suppose people are now used to getting this and that products for specific use and they are a bit lost when those don’t work.

      Hehkuvainen – Eipä kestä kiittää. Hauskahan näitä on tehdä, vaikka ovatkin hitaita työstää etenkin tuon käännöksen kanssa. Voihan se olla että pellavan kuluminen ei vielä sinun käytössäsi ala edes näkyä, mutta jos samat lakanat ovat käytössä esim 10 vuotta niin niissä saattaa alkaa kulumia jo näkyä jos viikkaukset ovat aina samoilla kohdilla.

      Yksi pellavan eduista on että se puhdistuu hyvin myös alhaisemmissa lämpötiloissa. Itse pesisin kuitenkin pellavalakanat 60 asteessa koska niissä vietetään huomattava määrä aikaa ja yöllä tapahtuu myös jonkin verran hikoilua. 60 astetta puhdistaa tehokkaasti ihosta irtoavaa rasvaa ja hikeä. Se on kirjopesun peruslämpötila joten myös värillisten tekstiilien pitäisi kestää se hyvin. Kuituna pellava on lähes kokonaan selluloosaa, mitään öljyjä siinä ei enää kuiduksi käsittelyn jälkeen mielestäni ole. Pellavakasvista saatava öljy tuotetaan pellavan siemenistä, ei varresta, josta taas tekstiilikuitu saadaan. Ja mikäli muistan oikein niin öljypellava ja kuitupellava ovat lisäksi kaksi eri lajiketta. “Öljyjen luovuttaminen” kuulostaa kyllä varsin erikoiselta ajatukselta, mahtoikohan myyjä nyt olla oikein tietojensa tasalla…? (Nyt alkoi kiinnostaa mikä moinen myyjä mahtaa olla?) Teoriassa pellava kestää 95 asteen kuumuutta, mutta yleinen suositus on että näin korkeita lämpötiloja vältettäisiin koska se lyhentää käyttöikää.

      Onhan se aika härskiä suoraan väittää että tuotteella on ominaisuuksia joita siinä ei todellakaan ole. Kun puhutaan kosmetiikasta tai ekologisista tuotteista niin mainos-valehtelu on yleisempää kuin uskoisimmekaan. Erityisesti juuri tuo viherpesun häikäilemätön käyttö asiakkaan sumutukseen on minusta tosi härskiä. Kumma ettei kuluttajavirasto puutu tähän sen paremmin? Kosmetiikkamainosten valheellisuuteen he muistaakseni joskus totesivat että kyllähän jokaisen kuluttajan pitäisi ymmärtää että eivät tällaiset ihme-lupaukset voi olla totta. No, ei se ihan niin mene, tarpeeksi taitavasti kun asia esitetään ja riittävän monta toistoa niin kyllä sitä itsekin myönnän sortuneeni jos vaikka mihin kosmetiikka-valheeseen. Ikävä homma.

  4. Hehkuvainen says:

    Viipe-tuote: http://www.viipe.fi/
    Pellavakankaat (ainakin näiden vuodevaatteiden kohdalla) ovat Valko-Venäjältä, tuotteet on ommeltu Suomessa. Kyllä minäkin aion noita lakanoita pestä ihan surutta 60 asteessa (enkä ainoastaan siksi että hyvä pesutulos ehkä sen vaatii vaan myös siksi että pesukoneet eivät kuulemma tykkää siitä että pestään aina alhaisissa lämpötiloissa).

    Vaikka “öljyjen luovuttaminen” oli ehkä hiukan kummallinen heitto, voin muuten suositella Viipe-tuotetta ja heidän lakanoitaan :).

    1. Rhia says:

      Hehkuvainen – Kiitos linkistä, pidän tuon mielessä. Huvitti kyllä hieman tuolla pussilakanan kuvauksessa lause “Pussilakanat ovat tekemisen jäljiltä nurinpäin.”. Ei kai se kääntäminen nyt niin työlästä ole?

  5. Hehkuvainen says:

    Ei varmastikaan ole työlästä. Johtuu tuo nurinkurisuus varmaan siitä, että pussilakanat suositellaan pestäväksi nurin päin ja ennen käyttöä, joten on ihan kätevää että ne ovat nurinkurin valmiiksi eikä tarvinnut käännellä niitä ennen pesua. Vaikka ei se kyllä ole ostajankaan päässä liian vaivalloista se kääntäminen ennen pesua ;).

    1. Rhia says:

      Hehkuvainen – Totta tietysti tuokin, tosin en kyllä itse näe mitään pointtia miksi pussilakana pitäisi pestä nurinpäin, etenkään jos sen värisävyt eivät ole kovin voimakkaat. Itse en käännä edes farkkuja nurinpäin pesua varten (tosin minä tykkäänkin farkkukankaassa enemmän ehkä siitä kuluneesta pinnasta). Mutta no makuasoita nämäkin pitkälti.

  6. Tiina says:

    Kiitos Rhia. Kaisu pesty käsin väljässä vedessä huljuttelemalla ja kaikki ok ja vekit tallella.

    1. Rhia says:

      Tiina – Hyvä juttu että pesu sujui ongelmitta! Nyt vain mekko käyttöön.

Comments are closed.