Jälleen kerran huomaan olevani ajastani jäljessä. Olen todennut aiemminkin että lämpenen hitaasti ja pysyn huonosti mukana uusissa tv-sarjoissa ja leffoissa jne. Tällä kertaa puhun hypetetystä englantilaisesta tv-sarjasta Downton Abbey. TV1 on esittänyt sarjaa jo viimesyksystä. Itse missasin koko homman ja tajusin sen vasta nyt kun toisen kauden jaksoja on tullut jo pari. Hommasin sarjan ensimmäisen kauden käsiini ja ensijaksosta olen ollut totaalisen koukussa. Sarja muistuttaa kovasti 70-luvulla tehtyä sarjaa Kahden kerroksen väkeä (josta muuten myös esitettiin täysin uusia jaksoja viimevuonna), jota äitini seurasi innolla mutta minä nuorena inhosin.
Nähtyäni nyt ensimmäisen kauden voin todeta Downton Abbeyn olevan täynnä loistavia näyttelijöitä jotka luovat varsin uskottavia henkilöhahmoja. Suosikkejani ovat Violet (jaarlin äiti), Bates (jaarlin kamaripalvelija) sekä Anna (ylin palvelusneiti). Sarjan vastenmielisin hahmo on O’Brian, talon rouvan kamarineiti, joka ei ole osoittanut pienintäkään merkkiä inhimillisyydestä mutta juonittelee häikäilemättä muiden palvelijoiden päänmenoksi ja omaksi edukseen. Hieman epäuskottavaa sarjassa on palvelusväki joka tuo omia mielipiteitään talonväen tietoon hieman liian hanakasti sopiakseen kyseiseen aikaan. Ei ollut palvelusväen asia kommentoida talon väen asioita saati politiikkaa, edes kysyttäessä. Muutoin sarja kuvaa loistavasti ajan tapoja ja moraalikäsityksiä, ylhäisön ja tavallisen väen elämää sekä sitä miten tiivis yhteisö tuollainen suuri talo oli.
Downton Abbeyn hulppea puvustus on luonnollisesti alkanut inspiroida pukeutumistani ja siksi olenkin alkanut haaveilla 1900-luvun alun asuista. Homma on aluillaan. Ostin viimekesänä vintage-pitsiä joka sopii täydellisesti belle epoque-tyyliin. Pitsistä onkin nyt urakoitu pusero, hattu ja pussukka. Sarjan puvut kyllä inspiroivat tekemään lisää asuja, mutta otetaan nyt iisisti. Kaikkein eniten tarvitsen käytännöllisiä vaatteita. Ei ole hyvä idea täyttää vaatekaappeja rooliasuilla. Mitä sarjan puvustukseen tulee, katsojia varmasti kiinnostaa että tässä kuten monissa vastaavissa produktioissa, noin kaksi kolmannesta vaatteista on itseasiassa lainattu muista produktioista. Esim Lady Maryn punaista iltapukua on käyttänyt aiemmin Catherine Zeta-Jones elokuvassa Houdini ja rakkauden kahleet. Samoin Lady Granthamin samettipuku ja Herttuatar Violetin silkkinen iltapäiväpuku ovat aiemmin olleet Uma Thurmanilla elokuvassa Kultainen malja. Näyttävien epookkipuvustusten tekeminen on hidasta ja kallista joten pukujen lainaaminen on hyvin yleistä ja tietysti hauskaa bongailua myös katsojille.
IN ENGLISH
Once more I realize that I’m behind my time. I have remarked this before, I warm up slowly to new stuff and I’m not very good at keeping up with the new tv-series and new movies. This time I’m talking about new raved english tv series Downton Abbey. Our national TV1 has aired it since last autumn. I missed it completely and realized just recently that they are already showing the second season here. So, I had to get my hands on it and I’ve been hooked since the first episode. It reminds a lot of 70’s series Upstairs, Downstairs (from which, btw, they also aired completely new episodes last year), which my mum used to love but I didn’t like when I was young.
After seing the first season I must say Downton Abbey is filled with brilliant actors and actresses, creating believable characters. My favourites are Violet (earls mother), Bates (earls valet) and Anna (head housemaid). The most unpleasant character is O’Brian, Lady’s maid, who hasn’t shown tiniest sign of decency, but schemes shamelessly for her own good and to ruin others. There is only one thing making this series a bit unbelievable. I don’t believe that people on the service would have been so open about their opinions towards their employers. It wasn’t their business to speak up their mind about the issues of the house or politics, not even when asked. Otherwise the series describes very intriguingly the habbits of the time, morals, the life of upper class and lower class and shows how tight community this kind of large house would have been.
Downton Abbey’s magnificent wardrobe naturally inspires me and I have started to dream about 1910’s style outfits. Project has started. Last summer I bought some vintage lace which suits perfectly to the belle epoque style. I have now made lace blouse, hat and purse. Costumes in the series inspire me to make more outfits, but let’s take it easy. Mostly I need usefull clothes at the moment. It’s not a good idea to fill my wardrobe with costumes. What comes to the actual costumes in the show, you might be interested to know that abour two thirds of the costumes were actually borrowed from other productions. For example Lady Mary’s red evening frock has been previously worn by Catherine Zeta-Jones in Death defying acts. Also Lady Granthams velvet gown and Countess Violet’s silk tea gown have been previously worn by Uma Thurman in The Golden bowl. It is very expensive and time consuming to make elaborate costumes for period films so renting costumes is very common, and ofcourse fun to the viewers to spot them.
Bad screen captures by me
Following photos via Tom & Lorenzo
Todellakin, ihania asuja. Minun piti katsella tuota sarjaa, mutta en vain saa itseäni koskaan telkkarin ääreen, jotan kiitokset näistä inspiroivista kuvista! Tykkään erityisesti tuon minkälie tallimestarin kanssa jutustelevan leidin ruskean asun yläosasta, niin kauniit yksityiskohdat.
Minäkään en ole saanut aikaiseksi katsoa tätä saati laittaa tallennukseen. Mutta näköjään saa dvd:lläkin :) Hyvään saumaan tuli siis tämä postaus! Tykkään myös katsella tällaisia epookkijuttuja.
Alkuvuodesta on alkanut ihan liikaa hyviä sarjoja, normaalisti en katso ollenkaan näin paljon töllöä! Kotirintaman naiset (mukavan kotoisaa historiallista saippuaa, nättejä kukkamekkoja :D), jolla hemmotellaan joka arkipäivä, Broadwalk Empire ja Game of Thrones. Sitten tulee vielä dokumenttisarja USA:n kieltolaista ja ties mitä muuta.
Haa! Meillä odottaa ensimmäinen kausi tuolla katsomista, ja arvaan jo etukäteen että tulen pitämään siitä kovasti. On niin paljon hyvää katsottavaa, että minä ainakin tulen näissä jutuissa auttamatta perässä… mutta ei se mitään. Nuo puvut, nuo puvut… *kuolaa*
Elise – Kannattaa hommata vaikka se dvd koska tämä sarja kyllä kestää katsomista useampaankin kertaan. Se “tallimestari” on itseasiassa jaarli itse rouvansa kanssa :D ja kyseessä taitaa olla juuri se samettipuku joka on nähty myös Uma Thurmanilla.
hellin – Minäkin pidän epookki-leffoista ja sarjoista. Olen tykännyt jo ihan nuoresta asti, vaikka se Kahden kerroksen väkeä ei lapsena kiinnostanutkaan. Muita samantyyppisiä kyllä katsottiin ahkeraan äidin kanssa yhdessä. Ja melkeinpä ne englantilaiset ovat parhaita, he vain osaavat tämän homman niin hienosti!. Tuon Kotirintaman naisetkin olen missannut, kuulin siitä työkaverilta juuri tällä viikolla :D Game of Thronesista en sen sijaan pitänyt, hieman liikaa seksillä ja väkivallalla mässäilyä mun makuun, vaikka toki hieno puvustus siinäkin.
Hehkuvainen – Itseäni harmittaa tämä jälkijunassa kulkeminen siksi että tulee missattua monta hyvää kun ei pysy ajan hermolla. Jäävät sitten hyvin pian unholaan ne kivatkin. Vasta juuri vähän aikaa sitten katsoin Miss Pettigrew lives for a day (joka muuten oli myös ihana leffa pukuineen ja juonenkäänteineen) ja seuraavaksi listalla on Atonement.
Gosh, I’m the same, missing half of series. Saw some of DA, and just forgot to watch the first and the ast two episodes. For me the clothes are all *swoon*!
Few years ago I finally saw a big chunk of Upstairs Downstairs and I grew quite fond of it. Though it looks quite 1970s. :-) Didn’t like it when I was younger either. But now I think UD is like the godmother of good BBC period drama.
So you probably did see the House of Elliot. I can still rewatch that and enjoy it thoroughly. :-)
superheidi – Clothes certainly are swoon :D I suppose different times have certain style to make epoque-films, in 70’s it was reflecting more current time, nowadays I think they try to be as realistic as possible. I have definetly seen House of Elliot. Several times from back to front :D I actually have it on old vcr-tapes, which I’m hoping to replace with dvd’s. House of Elliot has given me lot of influence aswell, it is one of my favourite series.