Itsensä kuvaamisella lähes viikottain on hämmentävä vaikutus (miks mulle tuli tästä aiheesta yhtäkkiä hassu deja vu-tunne, oonko mä kirjoittanut tästä ennenkin?). Ennen en pitänyt joistakin kasvojeni piirteistä ja näytin mielestäni hirveän valjulle ja rumalle ilman meikkiä. Juu know, piti olla rajaukset, ripsarit, luomivärit, poskipunat, huulipunat ja kaikki ennenkuin kehtasi julkaista naamastaan mitään valokuvia. Mutta kun ottaa itsestään kuvia erilaisista kuvakulmista, etsii täydellistä poseerausta ja valikoi kuvia blogiin niin jotenkin sitä on alkanut pitää omista kasvoistaan. Tuntuu sille että mitä sitten että luomet roikkuvat, ei se loppujen lopuksi näytä yhtään hassummalle vaikka silmät eivät näytäkään lautasenkokoisilta. Eikä haittaa vaikka joissakin kuvissa leuka tuntuu katoavan heltan sisään, nostetaan vain leukaa enemmän ylöspäin. Ja tiedättekö mitä!? Nykyään kehtaan julkaista meikittömiä kuvia ja kehtaan käydä kaupungilla ilman meikkiä. Loppupäätelmä: tyylibloggaaminen kannattaa koska voi jopa alkaa pitää itsestään juuri sellaisena kuin on!
Mutta sitten siihen toiseen asiaan joka oli tämän päivän agendassa. Eli Everybody Everywear-blogissa on taas kuukauden pukeutumishaasteen aika. Tällä kertaa aiheena Musta & Valkoinen. Joten tässäpä sitten päivän asua. Tämä haaste ei varsinaisesti saanut minua kaivautumaan vaatekaapissani pintaa syvemmälle. Sieltä nimittäin löytyy aika paljon mustaa ja ihan hyvin myöskin valkoista.
IN ENGLISH
Taking photos of yourself on weekly basis has amazing affect (why do I have the funny deja vu-feeling about this, have I written about this before?). I didn’t like certain features on my face and in my opinion I looked bland and ugly without makeup. You know, had to have liners, mascara, eye shadow, blush, lipstick and all before I dared to publish any face photos of myself. But when taking self portraits from different angles, looking for perfect pose, choosing photos for the blog, I have started to like my face. It feels it doesn’t matter anymore if my eyelids are heavy, it’s actually not too bad looking even though my eyes don’t look the size of the plate. And it doesn’t really matter if sometimes my chin seems to disappear inside the wattle, I just raise my chin more. And you know what!? Nowadays I dare to publish photos of me not wearing any make up and go out without make up. Conclusion: style blogging is worthwile because it might help you to like yourself just as you are!
But then the other issue on my today’s agenda. Everybody Everywear has launched monthly challenge again. This time it’s Black & White. So here’s my today’s effort. This challenge didn’t actually make me dig deep into my wardrobe. There is actually quite a lot of black and white is also pretty well represented.
Meikitön minä / My face without make up
Sifonkitoppi – H&M
Hame – Kirppis
Lintuhäkki-kaulakoru – TitiMadam
Chiffon top – H&M
Skirt – Thrifted
Birdcage necklace – TitiMadam
Näytät hyvältä ilman meikkiä :). (Mutta myös meikin kanssa.)
Itsensä kuvaaminen (ja niiden kuvien katseleminen) on…. no, valaisevaa. Mutta usein myös aika tuskallista. Psykiatrini kielsi minua katselemasta minusta otettuja kuvia, koska ne olivat hänenkin mielestään kamalia :D. En vain ole valokuvauksellinen ihminen, ainakaan naamasta.
Se on melko surullista, että suurin osa tyylibloggareista on kuvissa aina viimeisen päälle meikattu, enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Ja yleensä mennään aika lujaa överiksi.
Oon aina pitänyt sun tavastasi meikata yksinkertaisen tyylikkäästi, mutta kuitenkin vaihtelevasti. Ja meikittömänäkin olet kaunis. :)
Hehkuvainen – Kiitos :D No, mä sanoisin että se on tuskallista ensin, sitten siihen tottuu ja sitten alkaa nähdä itsessään myös jotain kaunista. Olen pitänyt itseäni rumana ala-asteelta lähtien erittäin tehokkaan koulukiusaamisen seurauksena ja tähän pisteeseen pääseminen on vienyt koko mun aikuisen elämäni ajan. Hämmentävä tuo psykiatri-juttu, mutta epännistuminen valokuvissa ei onneksi kerro koko totuutta. Ja omista kasvoistaan voi silti pitää vaikka ne eivät olekaan täydelliset, mullakin on raskaat silmäluomet (sukuvika, josta aikaa myöden tulee muodostumaan fyysinen haitta) ja tuo kaulaheltta joka ajoittain näyttää sille kuin mulla ei olisi leukaa lainkaan.
Lumira – Niin, surullistahan se on että nuoret ihmiset eivät saa näyttää enää luonnollisilta vaikka ovat juuri parhaassa kukoistuksessaan. Tykkään meikeistä ja niillä leikkimisestä mutta on aika kurjaa että meikkifirmat yrittävät myydä tätä ihannetta täydellisestä ihosta jossa ei ole luomia, ei ihohuokosia, ei mitään epätäydellisyyksiä vaan ainoastaan muovisen sileä ja keinotekoisen virheetön pinta. Itse olenkin mineraalimeikkien myötä siirtynyt aika kevyeen meikkipohjaan joka peittää paikoittaisen punoituksen ja mustat silmänaluset mutta antaa ihon näyttää muutoin luonnolliselta ja sävykkäältä. Ja kiitos, yksinkertainen tyyli ehkä tulee siitä että en ainakaan arkisin jaksa/ehdi alkaa värkkäämään mitään hirveän monimutkaisia meikkiluomuksia. Ja koen tietysti viihtyväni parhaiten sellaisessa aika neutraalissa värimaailmassa, satunnaisia punaisia huulia lukuunottamatta :D
What a beautiful blouse. You’re very pretty! I agree with the daily photo thing. I’ve gotten “used” to myself and now judge myself less harshly in photos and in the mirror. It’s very eye opening.
I love it! No makeup is beautiful! Your blouse is divine, ruffly and romantic.
Olen muuten alkanut huomata ihan samaa omalla kohdalla valokuvien suhteen. En ole enää läheskään yhtä kriittinen omien kuvien suhteen kuin vielä muutama vuosi sitten. Meikkaan myös paljon hillitymmin kuin tuolloin. Liittyy varmasti myös omakuvan kehittymiseen ja itsensä hyväksymiseen.
Minusta olet nätti ilman meikkiäkin. :)
Aika hauska havainto (ja ihan totta)! Itse otetuissa kuvissa on kaksi hyvää puolta: kuvissa osaa olla rento, kun kukaan ei töllötä kameran takana, ja aina pystyy valitsemaan sellaisen kuvan, jossa pitää itsestään eniten. Näillä on vissiin sitten kumulatiivinen vaikutus pidemmän päälle. :)
Megan Mae – Thank you so much! It is eye opening. But I do have to admit, now when I am older, perhaps I’m not so strict about my looks anymore. But anyway, I feel that photographying myself has helped me to accept how I look.
juliann – I love this blouse aswell, it’s one of my favourites. And thank you!
Cherise – Siihenhän se varmasti liittyykin :D Varmaan osaltaan on auttanut vanheneminenkin, ei ole enää niin hirveän kriittinen ulkonäöstä kuin nuorempana. Kiitos, vaikka en mä kyllä ihan aina ole, mutta joskus ;D
Magdalena Hai – Se on totta, on rennompi ote kun kuvaa itse itseään, ei jännitä niin paljoa kuin että jos kuvaajana olisi joku muu (vaikka olisi oma mieskin). Mä luulen että kyllä se kumuloituu :D
Love your black and white top! And your necklace, wow! Lovely outfit.
Cheers,
Cathy@custom digitizing
Thank you again Cathy :D
Beautiful! You don’t need makeup :) I love the blouse too and your graceful pose.
Jean of all Trades – But I do :D I suppose that soft light is mercifull, I have red areas on my face that don’t show here. However I have learned to accept them and now I can go to work without any makeup at all. But I feel more confident when I have atleast the foundation to cover the red. Thanks for your visit and comment :D