Kirpputoreista on kirjoitettu paljon niin hyvässä kuin pahassakin. Taannoinen visiittini kirppikselle kirvoitti vielä yhden. Tosin siihen on koottu muitakin kokemuksia kirpputoreilta. Lista on täysin randomissa järjestyksessä sillä kaikki nämä ärsyttävät kutakuinkin yhtä paljon. Joku järjestys kuitenkin olla pitää joten tässä ne ovat nyt näin. Nauttikaa.

1. Liian kapeat käytävät
Ymmärrän toki että tila on pyrittävä optimoimaan mahdollisimman tuottavaksi mutta eihän noita kapeita käytäviä kestä kukaan. Joillakin kirpputoreilla käytävät ovat jopa niin kapeat että edessä seisovan ohi on turha kuvitella pääsevänsä. Yritä siinä sitten nauttia kirpputorielämyksestä kun edessäsi jurnuttaa 80-vuotias huonojalkainen mummeli joka ottaa yhden askelen minuutissa tai perheenäiti kolmen riehuvan kakaran ja lastenvaunujen kanssa. Tai se pahin: kaksi äitiä lastenvaunujen kanssa rinnakkain. Olet juuri aikeissa kääntyä ja palata samoja jälkiä kun myös taaksesi ilmaantuu hituri estämään pakosi.

2. Äidit lastenvaunujen ja riehuvien lasten kanssa
Joo, mä ymmärrän että äiti ei aina pääse kauppaan ja kirpputoreille ilman niitä mukuloita mutta kun kerta ne käytävät on jo muutenkin valmiiksi niin hiton kapeat niin onko pakko valita juuri se ahtain kirpputori sen karavaaninsa kohteeksi. Entäs sitten ne muksut jotka eivät pysy yhtään aisoissa vaan juoksevat ympäri kirpputoria, koskevat jokaikiseen tavaraan joita toki siirrellään pöydistä toiseen ja pahimmassa tapauksessa paiskotaan lattialle pirstaleiks. Ja laapitaan niillä tahmaisilla pikkukätösillä kaikkea ja kaikkia. Tämä kohta pätee myös tavallisissa kaupoissa.

3. Henkka ja Gina
Tämä parivaljakko on kirpputorien kauhu. Henkkamaukan ja GinaTricotin ekassa pesussa nukkaantuneet ja saumoista rispaantuneet trikoovaatteet myydään kirpputoreilla huikeilla hinnoilla. Tyhmiltä rahat pois? Jos Ginan toppi maksaa kaupassa 14€ niin en todellakaan maksa siitä kirpputorilla käytettynä kymppiä, tai edes seitsemää euroa. Jos totta puhutaan niin tuskin edes vitosta. Sen lisäksi että niistä rytkyistä nyhdetään isot rahat, niin kirpputoreiltahan ei nykyään enää juuri muita vaatteita löydykään.

4. Rikki ja likainen, eli käytännössä lähes uusi
Tyhmänäkö ne myyjät pitävät vai? Selkeästi nuhjuiseksi/kulahtaneeksi käytetty, likainen ja mahdollisesti vielä rikkinäinenkin tavara hinnoitellaan pilviin ja hintalappuun kirjoitetaan “käytetty vain kerran”, “uusi” tai “tee-se-itse-miehelle”. Ilmeisesti on liikaa vaadittu että vaatteet edes pestäisiin käytön jäljiltä. Ja mitä hittoa kukaan tekee rikkinäisillä astioilla kun niitä ei voi edes käyttää? Tee-se-itse-miehen/naisen on ehkä helppo korjata rikkinäinen puutuoli, mutta entäpä rikkinäinen levysoitin tai verho jossa on reikä keskellä, puhumattakaan posliinihahmosta jolta puuttuu pää?

5. Retro ja vintage
Tehtäköön tämä kaikille selväksi tässä ja nyt. Vintage ja retro eivät ole sama asia. Retro ei yleensä ottaen tarkoita vanhaa. Retro on vanhan tyylin tai mallin mukaan valmistettu uusi tuote. 70-luvun lastenvaatteet eivät siis ole retroa, ne ovat aitoja 70-luvun vaatteita. Uusi 70-luvun kuosiin painetusta kankaasta tehty lastenvaate on retroa. Retroa voi olla myös esim uusi radio joka näyttää 50-luvun radiolle tai kaulakoru joka on tehty 30-luvun mallin mukaan. Se on uustuotantoa (reproduction). Kaikki vanha ei ole vintagea. 50-luvun pilalle pesukoneessa pesty (=aikuisten koosta lasten kokoon kutistunut ja huopunut) villaliivi ei ole vintagea, se on vain vanha pilalle mennyt villaliivi. 40-luvun katkennut helminauha ei ole vintagea, se on vain vanha rikkinäinen helminauha. 80-luvun nyppyinen olkatoppaus-neule ei ole vintagea. Linttaan astutut 90-luvun avokkaat eivät ole vintagea. 70-luvun kama on siinä rajalla laskenko niitä vielä vintageksi. Jos tämä ei nyt mene kaaliin niin tulee ruumiita.

6. Pakettien avaaminen
Viet kirppikselle myyntiin tavaraa joka on alkuperäisessä pakkauksessa, sanotaan nyt vaikkapa tietokoneen näppis ja hiiri + kaikki asiaankuuluvat johdot ja käyttöohjeet. Pakkaat ne siististi ja teippaat laatikon kiinni ettei kamaa katoa satsista. Kirjoitat päälle hintalapun jossa lukee isolla: “Kaikki osat ehjiä ja tallella. ÄLÄ AVAA LAATIKKOA”. Kahden päivän päästä menet siistimään pöytääsi ja kaksi päivää sitten ehjänä pöytään jättämäsi laatikko on revitty rikki molemmista kulmista. Repisitkö sinä auki pakkauksen tavallisessa kaupassa? Tuskinpa. No vitsi piilee siinä että samat säännöt pätevät myös kirppiksellä vaikka myynnissä onkin käytettyä tavaraa. Niitä paketteja ei jumalavita revitä rikki tai lunastat sen perhanan paketin!

7. Mielenkiintoiset materiaalit
Ihmisten heikko lukutaito osaa aina ihmetyttää. Saisinpa joka kerta euron kun vaatteen hintalapussa valehdellaan vaatteen materiaali. Joko tarkoituksella tai tietämättömyyttään. Polyesteristä ja viskoosista tulee silkkiä ja akryylineuleesta tulee villapaita. Asioiden oikea laita on usein helppo tarkistaa pesulapusta. Niissä tapauksissa kun pesulappu on leikattu irti (mikä järki tässäkin on?) voi materiaalia yrittää arvailla tunnustelemalla. On mahdollista oppia erottamaan tunnustelemalla tekokuidut aidoista kuiduista. Ihan pikku vinkki: kaikki kiiltävä ja liukas kangas ei ole silkkiä. Se kiilto ja liukkaus tulee kankaan sidoksesta joka on satiini. Kaikki neulepaidat eivät ole suinkaan villaa vaan usein myös villasekoitetta tai ehtaa 100% akryyliä.

Näitä varmasti piisaisi enemmänkin mutta tänkin postauksen tekeminen on kestänyt jo viikon. Kaiken huippuna kuulin tänään uutisista että Radiokirppis harkitsee pääsymaksun käyttöönottoa. No omatpa ovat hautajaisensa. Onneksi ei ole Tampereen ainoa kirpputori.

IN ENGLISH
There has been lots of blog posts about finnish flea markets, good and bad. My recent visit to one of the local flea markets made me write one more. Allthough there will be experiences from other visits aswell. This list is in random order because all of these are equally annoying. Enjoy.

First I have to explain how most finnish flea markets work. They are called selfservice-flea markets. Place is full of tables of which you can rent one for week or two or as long as you like (about 35 €/week). You put prise tags on your items with description of the item and price you want for it. Then you take them to the flea market. They sell it for you, you just need to visit every now and then to organise your table and keep it tidy and maybe bring more things to sell. When your rental time is up, you collect the items that are left and they will give you the money you have earned from those which are sold. In most places you get the full price back and they don’t take any comission.

1. Too narrow alleys
I do understand that the space must be optimised as profitable as possible. But gosh, no-one can stand that narrow alleys. In some places they are so narrow you can’t even go past someone standing in front. Try to enjoy your thrifting experience when there is a slowmoving 80-year old granny in front of you (one step per one minute) or mother with three kids and baby buggy. Or the worst: two mothers with two baby buggies. And just when you are about to turn around and return there is another slowmoving person behind you to prevent your escape.

2. Mothers with baby buggies and noisy misbehaving kids
Yes I understand that mother can’t always do shopping without kids. However is it always necessary to pick up that flea market that has the most narrow alleys? And those kids. They run around the place like maniacs, touch every single item, move them from table to table, brake stuff and and bash them around. And make everything sticky with their messy little hands. This goes for any other ordinary shop aswell.

3. Hennes & Gina
This couple is the horror of the flea markets. Clothes from Hennes & Mauritz and from Gina Tricot most likely go ruined rather quickly so they sell them on the flea markets with horrendous prises. If top from GinaTricot costs about 14€ in the shop, I’m not going to pay 10 € for it in flea market. Or 7 € and probably not even 5 € if I tell you the truth. Besides it is rather difficult to find any other clothes from flea markets nowadays than those.

4. Broken and dirty aka practically new
Do these people think I’m stupid or what? You can clearly see that the item is worn out, dirty and possibly even broken but they want unreasonable amounts of money of them and on the description it says “used only once”, “new” or “for handy DIY-man”. Apparently it is way too much to ask to even wash the clothes after use, before bringing them to the flea market. What does anyone do with a broken plates or cups? You can’t use them anyway. I suppose a handy DIY-person is able to mend broken wood chair, but what about broken record player or curtain with a hole in the middle? Not to mention a porcelain figurine without a head.

5. Retro & vintage
Lets make it clear here and now. Vintage and retro are not the same thing. Usually retro doesn’t even mean old items. Retro is something new that is made according to old style. 70’s kids clothing are not retro, they are original 70’s clothing. New clothing made from 70’s style print fabric is retro. New radio made to look from 50’s is retro. Jewelry made according to 30’s style is retro. It means reproduction. Everything old is not vintage. Knitted vest from 50’s which has shrunk in the washing machine (=from adult size to kids size) is not vintage, it is just old ruined knitted vest. Broken string or pears from 40’s is not vintge, it is just old broken string or pearls. Wornout shoulder pad-knit from 80’s is not vintage. Ruined shoes from 90’s are not vintage. 70’s stuff is on the borderline, I might even call that vintage. If this doesn’t go to your heads now, I might even have to kill someone. (Just to make it clear, here in Finland it is sort of habbit to call 70’s items retro-stuff, which is soooooo incorrect.)

6. Opening the packages
You have some stuff you want to get rid of and decide to sell it on flea market. Let’s say you are selling computer keyboard and mouse with leads and instructions etc. You pack them carefully in their original package and tape it properly so nothing disappears from it. You write price tag with the information “Includes all original pieces and instructions. They work fine and are not broken in any way. DO NOT OPEN THE BOX!”. In two days you return to tidy up the table and the box you left there intact i now ripped from both ends. Would you rip packaging in ordinary shop? I don’t think so. Same rules apply in flea market even though all the stuff is second hand. You don’t rip them boxes open goddammit or you are going to buy the item!

7. Interesting materials
Peoples poor ability to read never stops to amaze me. I wish I could get one euro coin every time when they lie on the price tag about the clothing material. Either deliberately or ignorance. Polyester and viscose become silk and acrylic becomes wool knit. Real materials are quite often possible to check from the washing instructions inside. In those cases when wash instructions are cut off (what is point in this anyway?) you can feel the material and you can learn to separeate different materials. Just a little tip: all shiny and slippery fabrics are not silk. Shine comes from the way it is woven: it iscalled satin bind. All knitted sweaters are not wool but quite often also wool mix or real 100% acryl.

There probably is more of these things, but it took me about a week to put together this post… On top of it all I heard today from news that this one particular local flea market is considering on putting entrance fee. Well, it’s their own funeral. Thank goodness it’s not the only flea market in this town.