Parsima – reikä painokuvioisessa kankaassa / Mending – hole in print fabric

Tuunattavassa kukkamekossa oli helmassa sormen mentävä reikä jota en huomannut ostohetkellä. Onneksi sain lyhennetyistä hihoista kangasta jolla pystyin paikkaamaan reiän. Parhaiten tämä tapa toimii jos sinulla on varastossa samaa kangasta kuin korjattava puku. Muutakin kangasta voi toki käyttää mutta paikasta ei koskaan tule yhtä huomaamatonta kuin puvun omasta kankaasta tehty. Homma on oikeastaan aika yksinkertainen, hankalaa on vain saada kuviot täsmäämään. Sama tekniikka sopii myös kudottuihin kuviollisiin kankaisiin kuten jaquard tai raitakankaat. Reiän kohdalle jää kangasta kaksin ja kolminkertaisesti joten tämä ei sovellu läpikuultaviin kankaisiin.

IN ENGLISH
There was a hole in this flower dress I thrifted, which I didn’t notice untill at home. Thankfully I got some leftover fabric for mending when I shortened the sleeves. This method works best if you have same material available. You can use other fabrics aswel, but they never will be as unnoticable than exactly same fabric is. It is actually pretty simple job, trickiest bit is to make the patterns match. Same technique also works for jaquards and other fabrics with woven images & figures. Mended area will have two and three layers of fabric so this technique doesn’t suit for see-through materials.


Oops!

1. Vahvista reiän ympärys harsien ettei se purkaudu lisää.
Vaihtoehtoisesti voit kiinnittää reiän taaksen
pienen palan ohutta kangasta.

1. Reinforce around the hole with small running
stitches so it doesn’t get any bigger. Other option is to
sew small piece of thin fabric behind the hole.

2. Ota ylijäämäkankaasta kohta jossa on täsmälleen sama kuvio kuin reiän kohdalla.
Leikkaa reikää suurempi pala jossa myös n 0,5 – 1 cm saumanvaraa.

2. Take piece of excess fabric and cut piece larger than the hole,
leave about 0,5 – 1 cm seam allowance.
Match the  print to the area with the hole.

3. Silitä saumanvarat tilkun nurjalle puolelle.

3. Iron the seam allowance to the reverse side.

4. Kohdista tilkun kuviot reiän kohdalla olevien kuvioiden kanssa nuppineuloin.
Halutessasi voit kiinnittää paikan ensin pikapaltteella.

4. Pin the patch over the hole, match the print as close as possible.
If you want you can use iron-on glue to attatch the patch first.

5. Ompele tilkku käsin paikoilleen kankaan värisellä langalla, tiheillä piilopistoilla.

5. Handstitch with small slipstitches with yarn that matches the fabric colour.



6. Silitä lopuksi. Valmis paikka on lähes huomaamaton.

6. Iron after sewing. Finished patch is almost unnoticable.

3 people like this post.

11 Comments

  1. RautaNeito says:

    Kiitos havainnollisesta oppitunnista :) mulla on yhdessä 60-l. puvussa juuri tuonlainen reikä enkä ole keksinyt miten sen paikkaisin. Tästä on tosi paljon apua :)

  2. This is a really good method for mending. I was just thinking the other day how most people don’t bother to mend holes in their clothes any more, they just throw them away, which seems like such a waste.

    1. Rhia says:

      RautaNeito – Eipä kestä :) Jos reikä on pieni niin puvussa olevista saumanvaroista saattaa saada juuri riittävästi kangasta reiän paikkuuseen, mutta sen varmaan tiesitkin jo.

      Camelia – I suppose modern clothes are so cheap nowadays people don’t bother with the mending. And most of them, I’m sure, don’t even know how. And of course, if you don’t have similar fabric it might be very difficult to make patch that doesn’t show up like red spot on your nose. In the old times mending was a skill that every women knew how to do. They had to since they might have had to use the same dress untill it was unwearable, especially during and after wartime (atleast in some countries) when there was lack of everything.

  3. Iso kiitos näistä oppitunneista! Olen vankkumaton parsimisen ja korjaamisen kannattaja (Olen vienyt jopa yhdet modernit “muovi”korkkarit suutarille korjattavaksi, koska olivat niin hyvät jalassa. Suutari murjotti, mutta korjasi kuitenkin. Kengät ovat nyt palvelleet minua 16 vuotta! ;) ), mutta valitettavan usein käy niin, että parsimisen jäljiltä kangas näyttää rumalta/rypyttyy kummasti/repeää ompeleen vierestä. :( Olen käsi. Mutta yritteliäs käsi.

  4. RautaNeito says:

    Juu tiesin :) ja tuossa puvussa missä on se reikä on todella leveät alavarat (15 cm) joten siitä saa huoletta leikata pienen kaistaleen reiän korjausta varten :) Miten minusta tuntuu, että ennen käytettiin leveämpiä alavaroja ja saumanvaroja kuin nykyään…

    1. Rhia says:

      Magdalena Hai – Ollos hyvä :D Aika hyvin kestäneet kengät, nahkakengillekin 16 vuotta on jo aika pitkä elämä, saatika sitten tekoaineisille. Parsiminen, kuten mikä hyvänsä muukin kädentaito vaatii harjoittelua. Ei ne meikäläisenkään ensimmäiset parsimukset varmaan ole kovin viehkeitä olleet, mutta tässä on jo vähintään parisenkymmentä vuotta tullut treenattua erilaisia ompelujuttuja niin alkaa vähitellen olla taito hallussa ;)

      RautaNeito – Joo semmoisista saa jo hyvinkin paikkoja :D Se on ihan totta että ennen vaatteissa oli leveämmät alavarat ja isot saumanvarat. Se johtuu siitä että ennen suuri osa vaatteista (60-luku ja sitä vanhemmat) tehtiin itse tai teetettiin ompelijalla. Kangasta oli luultavasti varattu vain sitä yhtä vaatetta varten joten käytettiin kaikki mitä oli, hukkapaloja ei paljon jätetty. Ja tietysti kun vaate tehtiin sen ajateltiin kestävän kauan joten reilut saumanvarat olivat tarpeen esim lihomista silmälläpitäen (vaikka kukaan ei tietenkään sitä itselleen toivonutkaan). Helmakin laskeutuu nätimmin kun siellä on leveä käänne. Samoin leveästä helmakäänteestä oli vara myös pidentää muodin ja sitä myötä helmanmitan muuttuessa. Ennen helman tarkka pituus oli paljon tärkeämpää kuin nykyään. Nykyvaatteet tehdään tuotantolinjoilla mahdollisimman pienin kustannuksin. Samasta kankaasta tehdään satoja, ellei tuhansia vaatteita joten pienikin saumanvaran leveyden muutos voi vaikuttaa ratkaisevasti kankaan menekkiin kun kaavanosat asetellaan kankaalle tietokoneen avulla. Ylimääräiset saumanvarat ja käänteet voivat lisätä kankaanmenekkiä tuntuvasti. Niistä on siis pyrittävä tinkimään, etenkin mitä edullisemmasta vaatteesta on kyse ja kun leikataan kymmeniä kangaskerroksia päällekkäin. Olen jopa nähnyt housuja joiden takakappaleen haarakoukku on suoristettu lähes olemattomiin jotta kankaanmenekki olisi mahdollisimman pieni per vaate. Selvää on että sellaiset eivät kovin hyvin istu kenellekään.

  5. RautaNeito says:

    Totta! Tuo haarakoukku on kyllä aika uskomaton juttu.. miten kukaan ostaa sellaisia housuja? Luulisi että siinä mennään ojasta allikkoon :P

    1. Rhia says:

      RautaNeito – Ne oli jotkut VapaaValinnan halvat trikoohousut vuosia sitten tosin. Kyllähän ne jonkun verran joustaa että saa päälle, mutta ei ne kyllä istu ja kiristää ikävästi persvakoon kun sitä takapuolen kaarta ei ollut juuri ollenkaan. Kyllä mun mielestä myös trikoovaatteen pitäisi istua vaikka myötäileekin vartaloa paremmin kuin joustamaton kangas.

  6. Tämä oli hyvä ohje! Tuo parsiminen yms. vaatii kyllä harjoittelua, että saa siistiä jälkeä. Mulla on erään opettajana työskennelleen kouluaikaisia harjoitusompeluksia tallessa. Kyllä on hienoa käsinompelua niissä. Ennen oli taito useammilla hallussa kun kaikki yleensä itse tehtiin.

    1. Rhia says:

      Metsäntyttö – Joo, käsinompelu kyllä vaatii jonkin verran harjoittelua että saa siistiä. On sen verran paljon sitä tullut itse tehtyä että alkaa olla jo aika itsestään selvää tuo siisti työnjälki ja siksi monesti unohtuu että kaikille muille se ei välttämättä niin ole. Sellaiset merkkausliinat ja malliompeleet ovat hienoja säilyttää. Niissä on monesti jo pelkästään siinä harjoitteessa nähty suuresti vaivaa.

Comments are closed.