Vuosi on vaihtunut ajat sitten ja olen pitänyt hiukan lomaa blogista ja yrittänyt orientoitua uusiin kuvioihin ja saada loman jälkeen taas kiinni vanhoista. Pahoittelut etten ilmoitellut tauosta etukäteen ja että se venyi vähän pidemmäksi kuin oli alunperin tarkoitus. Parin viikon mittainen joulutauko töistä teki hyvää. Olen aloitellut uusia projekteja, mutta myös laiskotellut, joka sekin on tärkeää välillä kun meno alkaa muistuttaa karusellia. Vanha talo teettää näitä normaaleja kommervenkkejään, suihkun viemäri meni nimittäin jälleen jäähän, kuten viime vuonnakin. Tällä kertaa saimme kuitenkin sen itse auki sulanapitokaapelin ja viemärinavaajan avulla. Kunnes se jäätyi uudelleen. Sitten hajosi vesivaraajan varoventtiili. Viemärin jäätynyt kohta on sulanapitokaapelin ulottumattomissa, eli jossakin 6 metrin päässä, mutta ihmeellisesti kuitenkin vessan molemmat viemärit toimivat. Vesivaraajan korjaaja totesi että talo on melko jyrkässä mäessä, ehkä viemäriputkeen on pitänyt laittaa enemmän pituutta jotta kaato ei ole liian jyrkkä. Sekään ei kuulemma ole hyvä, sen paremmin kuin liian loivakaan. Tiedä häntä, mutta tulevana kesänä on ilmeisesti kerättävä rohkeutta ja kömmittävä talon alle tutkimaan mitä rossipohja on syönyt ja miksi viemäri pääsee jäätymään. Kumpikaan meistä ei odota sitä hommaa kovin innolla.
Tänä vuonna muut hommat jatkuu melko lailla entisellään. Jatkan opiskeluja kansallispuku-alalla ja talon remontti edistynee omalla painollaan pala kerrallaan. Mitä nyt nuo putkihommat voivat tehdä muihin suunnitelmiin pienen viivästyksen. Jos lattioita joudutaan avaamaan niin pikkuisen tekisi mieli vetää samalla koko vessa uusiksi ja asentaa sinne lattialämmitys. Syistä voi lukea lisää täältä. Kädet kuitenkin syyhyävät päästä taas tapettihommiin, mutta vielä pitää ihan vähän jaksaa odottaa sitäkin hommaa. Blogi jatkuu entisellään, toivon että edes muutama lukija jaksaa täällä edelleen piipahtaa silloin tällöin. Postaustahti säilynee suunnilleen samana, noin kerta viikkoon, tai joskus joka toinen viikko.
Uusista asioista mainittakoon nyt että hyppäsin kansallispuku-asioissa heti syvään päätyyn ja kuukausi sitten alkoikin ensimmäinen oma kansallispuku-kurssini Sastamalan opistossa. Pitäkää peukkuja! Kurssi on täynnä, joten on toiveita että saamme myös ensi syksylle kansallispuku-kurssin opistoon. Pidin kuukausi sitten aiheesta myöskin luennon. Olen myös lupautunut mukaan pariin muuhun kansallispuku-projektiin. Lisäksi haaveilen tekeväni harrastuspohjalta myös muita kansanpuku-tyyppisiä asioita tänä vuonna. Aika näyttää mitä kaikkea tästä poikiikaan.
Alkuvuodesta on ehditty jo myös surra, sillä mummukisu, Yön kuningatar Nyx Amanda on sairastellut kovin. Populaatiokissana Nyxin tarkka ikä ei ole tiedossa, mutta nivelvaivat viittaisivat siihen että ikä alkaa jo painaa. Arvioiden mukaan Nyx olisi 7-8-vuotias, mutta saattaa olla vanhempikin. Nivelet alkavat nivelrikon vuoksi olla nyt siinä kunnossa että yhteinen aikamme on tulossa päätökseen. Huomenna joudun soittelemaan eläinlääkärille ikävissä asioissa. Raskas viikko on siis luvassa. Näyttää siis sille että tästä vuodesta on tulossa melkoista vuoristorataa ja päästään kokemaan koko tunteiden kirjo. Toivotaan kuitenkin että loppusaldo pysyisi plussan puolella siinä vaiheessa kun ollaan taas vuoden viimeisessä päivässä.
The year has changed a while ago, and I have taken a little break from blogging and tried to orient myself to new patterns and get back to the old ones after the holidays. Apologies for not announcing the blog break and also that it extended a bit longer than originally intended. The two-week Christmas break from work did me good. I’ve started some new projects, but I’ve also been lazy, which is important sometimes when life starts to feel like a merry-go-round. The old house is acting up as usual; the shower drain froze again, just like last year. This time, however, we were able to unfreeze it ourselves with a heating cable and a drain opener. Until it froze again. Then the safety valve on the water heater broke. The frozen section of the drain is out of reach of the heating cable, about 6 meters away, but miraculously, both drains in the restroom are working. The plumber said that the house is on a fairly steep hill, so perhaps the drain pipe needed to be longer to prevent the slope from being too steep. Apparently, that’s not good either, any more than a slope that’s too gentle. I don’t know about that, but this summer we will apparently have to pluck up our courage and crawl under the house to investigate what is going on at the crawl space and why the drain freezes. Neither of us is looking forward to that task very much.
This year, other tasks will continue pretty much as before. I will continue my studies in the field of national costumes, and the renovation of the house will progress at its own pace, piece by piece. The plumbing work may cause a slight delay to other plans though. If the floors have to be opened up, I’d like to renovate the entire restroom and install underfloor heating. You can read more about the reasons in this post. My hands are itching to get back to wallpapering, but I’ll have to wait a little longer for that. The blog will continue as usual, and I hope that at least a few readers will continue to drop by from time to time. The posting frequency will remain roughly the same, about once a week, or sometimes every other week.
One of the new things to mention is that I jumped right into the deep end of national costume matters, and a month ago I started my first national costume course at the Sastamala Adult College. Keep your fingers crossed! The course is full, so I hope we can have another national costume course next Autumn. I also gave a lecture on the subject a about a month ago. I have also agreed to participate in couple other national costume project. In addition, I dream of doing other folk costume-related things as a hobby this year. Time will tell what will come of all this.
The beginning of the year has also been a sad one, as Nyx Amanda, the Queen of the Night, has been very ill. As a feral cat, Nyx’s exact age is unknown, but her joint problems suggest that she is getting on in years. According to estimates, Nyx is 7-8 years old, but she may be even older. Due to osteoarthritis, her joints are now in such a condition that our time together is coming to an end. Tomorrow I will have to call the vet about unpleasant matter. So, it’s going to be a rough week. It looks like this year is going to be quite a roller coaster ride, with a whole range of emotions to experience. Let’s hope that the final balance will still be on the positive side when we reach the last day of the year.
Regular weekly task is filling the bird feeder.
Rare visitors on our bird feeder: gold finches
January thrift finds
Granny kitty warming her bum on oat pillow.
Outfit of the week, or perhaps even of the month. The coldest weekend of the month I spent in Jyväskylä and almost was left outside in the cold, when my phone run out of power and I managed to lock myself out of it. But that’s another story.
Just look at these fabulous details on our national costumes. This is re-inspected Tuutari region costume.
February started with Martta association annual meeting. This year is the 40th anniversary of Tyrvään martat.
We always stay warm, no matter how cold, if we just have enough logs to burn.
Salve!
Ilahduin suuresti lupauksestasi jatkaa blogia. Varmasti käyn lukemassa postauksiasi!
Näin tiklin livenä ensimmäisen kerran joskus 1980-luvulla, ja se oli TAPAUS. Kyllä tiklin bongaaminen edelleen tuntuu hiukan erityiseltä. Kohtaamispaikoilla kasvaa hämmästyttävän usein seittitakiaista. Hyvä syy kylvää takiaisia puutarhaan?
Heleää helmikuuta!
Johanna – Mukava kuulla että blogit edelleen kiinnostavat. Olen monesti miettinyt lopettamista, mutta aina jotenkin se tuntuu niin kurjalta ajatukselta että olen ajatuksen lopulta hylännyt. En muista olenko nähnyt tiklejä aiemmin, ehkä muutama vuosi sitten Tampereella Hiedanrannassa. Täällä Havumäessä tämä oli ensimmäinen kerta. Joka vuosi tulee bongattua hiukan erilaisia lintuja. Viime vuonna viarailijoina oli urpiaisia. Luontoportti osasikin kertoa että tiklit pitävät erityisesti takiaisten, ohdakkeiden ja karhiaisten siemenistä. Tässä pihassa kyllä kasvaa yksi iso kyläkarhiainen jonka olen jättänyt talventörröttäjäksi, enkä ole noita muitakaan ohdakkeita mitenkään orjallisesti jaksanut kitkeä pois. Täytyypä ihan käydä kesällä tuota pihaa tarkemmin syynäämässä ja varmistaa että takiaisiakin pihapiirissä kasvaa jatkossa. Kiitos vinkistä! Kelpaakohan tikleille myöskin jalostetut puutarhaversiot vai pitääkö olla luonnonkasveja?
Täällä myös yksi vakikävijä kiittää menneistä ja tulevista postauksista. :)
Voihan viemäri sentään, onpa kurjaa tuommoinen jäätyminen. Toivottavasti lopulta selviäisi että tilanne on helppo (tai helpohko) korjata, eikä mihinkään järjettömän suureen operaatioon olisi tarvetta.
Hehkuvainen – Kiitos kun jaksat seurata :) tätä mekin toivomme. Tilanne ehkä selviää menemällä talon alle, vaikka emme siitä kumpikaan innostu, mutta ei tämä joka-tammikuinen jäätyminenkään mikään ideaali tilanne ole. Retkisuihkulla onneksi pärjää saunassa, niin ei tarvitse uimahalliin lähteä pesulle.
Vanhan talon asukkaana stressaan, milloin seuraava paikka räjähtää. Sulanapitokaapeli on tullut tutuksi.
Kiitos, kun jaksoit tehdä joulukalenterin! Sain siitä idean kirjailtuun turkisliiviin. Otin vuosia sitten anopin talvitakista samanlaisen turkisvuorin talteen ja pähkäillyt, mitä sillä tekisin. En raaskisi leikata lyhyemmäksi, mutta ehkä se olisi siten käyttökelpoisempi.
Tiklit ovat suorastaan eksoottisia, hämmentävä näky pikkuvarpusten jälkeen. Niitä on kuulema pyydystetty aikoinaan häkkilinnuiksi kauneutensa vuoksi.
Mielelläni luen blogiasi!
biloba – joo, vähän semmostahan se on vanhassa talossa. Onneksi paikat korjaantuu huone kerrallaan, pikkuhiljaa ja sitten se stressikin vähän helpottaa kun tietää että ainakaan tuo kohta ei nyt seuraavaan 20 vuoteen räjähdä. Luulen että meidän täytyy vaan ostaa pidempi sulanapitokaapeli.
Hienoa että joulukalenterista oli ihan konkreettista hyötyä ja kiva kuulla että blogi on muutenkin ollut kiinnostava. Mutta olipa kurjaa että tiklejä on pyydystetty häkkiin. En kyllä sellaista toimintaa tue yhtään. Onneksi ei taida enää sellaista tapahtua, ainakaan täällä Suomessa.