Ollaan tultu taas siihen aikaan vuodesta kun ihmiset alkavat valittaa sateesta, kylmästä ja pimeästä. Tämä on varmaankin se kuuluisa epäsuosittu mielipide, mutta syksy todella on minulle ihanaa aikaa. Onhan se toki hirmu haikeaa ja surullistakin että kesä on taas ohi, kasvit kuolevat ja talvi tekee tuloaan. En kuitenkaan voi väittää inhoavani syksyä. Sadonkorjuukausi jatkuu pitkälle syksyyn ja syysaamujen valo on aivan omanlaisensa. Oletko koskaan ollut sienimetsällä aurinkoisena, kirpakkana syysaamuna kun valo siivilöityy puiden väleistä sammaleiseen metsänpohjaan ja paljastaa piilottelevat sieniherkut? Minä olen. Olen odottanut koko kesän että pääsen taas sienimetsään ja marjamättäille. Valitettavasti vain tänä syksynä aikaa metsäretkiin tuntuu olevan kovin vähän, vaikka sienimetsä alkaa melkein tuosta takapihalta.
Pidän sateesta, mutta inhoan sitä että vaatteet ja kengät kastuvat. Jalkojen kastuminen sateella on inhottavinta mitä tiedän. Mutta onko mitään ihanampaa kuin istua sisällä lämpimässä tulenloimussa ja katsella kahvikupin ääreltä ulos kun sadetta vihmoo vaakatasossa ja tuuli riepoo puita? Olen kuitenkin pikkuhiljaa oivaltanut että märälläkin säällä ulkona oleilusta voi nauttia kun on sopivat varusteet. Sade ja pimeä eivät siis minua oikeastaan haittaa. Sateen tuoksu on ihanan raikas, tosin syksyllä siihen sekoittuu märän mullan ja mätänevien kasvien hajua. Ropina peltikatossa kuitenkin rauhoittaa ja ukonilmalla on ihana katsella salamoita. Syksy tuo mukanaan myös kauniit hämärtyvät illat kun voi sytyttää lyhtyjä ja kausivaloja. Yöt ovat taas pimeitä ja tähdet ja linnunrata ilmestyvät näkyviin. Kirpeinä syysiltoina revontulet sytyttävät koko taivaan palamaan. Lapsesta saakka olen tykännyt katsella taivaan kannella kulkevia satelliitteja ja muita tähtitaivaan ilmiöitä. Etenkin kolmiomuodostelmassa lentävät NOSS-satelliitit olivat hauskoja bongata. Nykyisin NOSSit ovat alkaneet erkaantua kauemmas toisistaan joten niiden havaitseminen on hiukan vaikeampaa.
Sumuisina syysaamuina hämähäkinseitit tulevat upeasti esiin kun niihin kerääntyy kastetta, mutta kaikkein parasta syksyllä on kun yöpakkaset saapuvat. Aamulla koko maailma on kimaltavassa huurteessa ja se jos mikä saa endorfiinit virtaamaan. Joinakin vuosina kasvit huurtuvat jo ennen lakastumistaan, mutta myös huurteiset kuihtuneet talven törröttäjät ovat älyttömän kauniita kimaltaessaan aamuauringossa. Ymmärrän että kostea ja kylmä syksy tuntuu kesän lämmön jäljiltä ikävältä, mutta ilman muita vuodenaikoja ei kesäkään tuntuisi miltään. Itse en valitettavasti pysty nauttimaan kuumista keleistä sillä kroppa ei vaan kestä jatkuvaa hellettä. Ulkona ei pysty puuhailemaan mitään kun puolessa tunnissa tulee kuumuudesta jo aivan sietämätön ja huono olo. Siksi nautin enemmän viileämmistä säistä. Ja hei, onhan lokakuu itseoikeutetusti paras kuukausi, koska synttärit! Onneksi meillä kuitenkin on ainakin vielä toistaiseksi neljä ihanaa vuodenaikaa, joten kaikille löytyy oma lemppari.
Again we are at that time of the year when people start complaining about the rain, cold and dark. This is probably the famous unpopular opinion, but Autumns really is wonderful time for me. Of course it is awfully sad and melancholic too, when Summer ends, plants die and winter is coming. But I still can’t say that I hate Autumn. Harvest season continues all the way almost to the winter and the morning light in the Autumn is something else. Have you ever went to the forestin the Autumn, on the early morning hours, when sunlight comes through the trees, revealing the mushroom treats on the soft moss bed? I have. I have waited for the whole summer the time when mushrooms start appearing. Unfortunately this year I haven’t had much time for foraging, even though the forest is pretty much at our doorstep.
I like rain, but I hate getting my clothes and shoes wet. Getting wet feet in the rain is one of the most unpleasant things I know. But is there anything more lovely than sit inside, in the warmth by the fire and sip fomr the coffee, while watching when it rains horizontally and wind howls in the trees? However I have slowly started to realise that with suitable gear, it’s actually quite pleasant to be outside in rain. So rain and darkness don’t bother me that much. The smell of rain is lovely and fresh, although in the Autumn the smell of wet dirt and rotting plants changes it a bit. But listening to the rain is soothing and I love to watch lightning during thunder storm. Autumn brings back dark evenings when you can light up the lanterns, and turn on fairy lights and garden lights. Nights are dark and you can see stars and milky way again. On crispy Autumn evenings the aurora borealis light the sky on fire. Ever since the childhood I have loved to look at the sky and see the travelling satellites and other sky phenomena. Especially the NOSS satellites which fly in triangular formation have been fun to spot. These days NOSS satellites are separating from each other, so it’s a bit more tricky to spot them.
On foggy mornings cobwebs come visible, when they gather mist, but the best thing in the Autumn is actually the time when night frost finally arrives. In the morning whole world is frosty and shimmery. It really makes my endorphins flow. On some years plants get frosty before they have gone brown, but also frosty dry plants are really pretty when they glisten in the early morning sun. I do understand that after the warmth of the Summer, cold and damp Autumn must feel unpleasant, nasty even, but without that, Summer would not feel anything special. Unfortunately I can’t enjoy hot weather much, because my body just can’t handle the heat. I can’t do much outside because I get overheated and nauseous in about 30 minutes. For that reason I enjoy cooler weather more. and hey, October is the best month for obvious reason, the birthday. But thankfully we still got four wonderful seasons, so everyone can find their favourite.
Oih, täällä toinen syksyn rakastaja! Tänään kävin kävelyllä Tohlopin suoluonnossa, ja imin itseeni sitä kaikkea ihanuutta: mäntyjen välistä pilkottelevaa auringonvaloa, hiljalleen ruskan värejä saanutta varvikkoa, punaisina hehkuvia puolukoita, lähestulkoon fosforinhohtoista sammaleikkoa, märkää ja muhevaa hajoavan karikkeen tuoksua… Syksyssä on jotenkin helppo hengittää.
Hehkuvainen – Syksyssä on todellakin helppo hengittää. Sain tänään pihalla melkein enemmän aikaiseksi kuin koko kesänä. Päivittäin ihailen ruokailuhuoneen ikkunastä näkyviä punastuvia aroniapensaita.