Vuosikausia olen haaveillut ja suunnitellut kasveilla värjäämistä. Minulla on ollut pitkään äidiltä saatuja kasvivärjättyjä villalankoja, joiden hailukka kellanvirheä värimaailma ei oikein ole makuuni. Pidän enemmän vahvoista vihreistä, siniharmaista, punertavista ja ruskeista sävyistä. Niinpä olen jo useamman vuoden seuraillut Suomen Värjärikillan facebook-sivua. Tyypillisestihän suunnittelen uusia projekteja ensin vuoden pari ennen kuin arvaan aloittaa kokeilemaan omin päin mitään. Ehdin jo pari vuotta sitten ostaa valkoista lankaakin värjäystä varten. Haaveilen neulovani itse värjätyistä langoista joskus 1890-luvun alun tyylisen pyöräilyneuleen.

Tänä kesänä kuitenkin päätin että nyt tai ei koskaan. Niinpä keräsin lapsuudenkodissa käydessäni tien poskesta kastikkaa. Se on tuollainen heinäkasvi jossa on violettiin taittavat röyhyt. Sillä pitäisi värjätessä saada vihreitä ja vaaleanpunaisen sävyjä. Yleisohjeissa sanotaan että tuoretta kasvia pitäisi kerätä noin kilo kohden 100g lankaa. Minä en kumminkaan kerännyt niin paljon. Keräsin noin muovikassillisen kastikan röyhyjä, siinä oli 420 grammaa. Ne pitäisi kerätä nuorina, juuri avautuneina, jotta niistä saa mahdollisimman voimakkaan värin. Minulla tuli sekaisin sekä nuoria että hiukan vanhempia röyhyjä, ei kuitenkaan jo haalistuneita röyhyjä. Sitten värjäyshommiin.

PIENI KASVIVÄRJÄYS-SANASTO
Luonnonvärjäys / kasvivärjäys
Lankojen ja tekstiilien värjääminen luonnosta saatavilla väriaineilla, kuten erilaisilla kasveilla, jäkälillä, puunkuorella ja sienillä. Värjäykseen voi käyttää myös keittiön kaapeista löytyviä aineksia kuten teetä, sipulinkuoria, avokadon kuoria jne.
Purete
Purete auttaa väriainetta kiinnittymään kuituun paremmin sekä kestämään paremmin pesua ja auringonvaloa. Puretteet ovat yleensä metallisuoloja tai parkkiaineita, kuten alunaa tai soijamaitoa. Joissakin kasveissa tai kasvinosissa on luonnostaan puretetta, joten sellaiset värikasvit eivät välttämättä erikseen tarvitse puretetta. Tällaisia ovat mm. puunkuoret joissa on tanniinia.
Purettaminen
Värjättävien tekstiilien käsittely purete-aineella. Lopputulokseen vaikuttaa hiukan sekin, missä vaiheessa puretus on tehty.Purettamisen voi tehdä ennen värjäystä, sen aikana, tai sen jälkeen. Yleensä suositellaan purettamista ennen värjäystä.
Väriliemen happamuus
Väriliemen happamuus vaikuttaa siihen, millaista väriä se antaa. Joillakin kasveilla hapan liemi antaa aivan erilaisen värin kuin neutraali tai emäs väriliemi. Happamuutta voi säätää esim sitruunahapolla tai soodalla ja testata tarvittaessa lakmuspaperilla. Myös käytetty purete saattaa vaikuttaa happamuuteen ja siten muuttaa lopullista värisävyä.
Jälkiliemi/jälkiväri
Kun väriliemestä on värjätty erä lankaa, jää jäljelle ns. jälkiliemi, josta voi vielä irrota väriaineita. Yleensä jälkiliemestä irtoava väri on vaaleampi kuin ensimmäinen väri ja saattaapa se usein olla täysin eri värinenkin. Halutessaan jälkiliemen väriä voi muuttaa sen happamuutta säätämällä.

Apuaineet
Apuaineilla kuten viinikivellä voidaan parantaa värin tarttumista ja syvyyttä. Niillä voidaan myös vaikuttaa saatavaan värisävyyn. Tietyt metallisuolat kuten rauta- ja kuparivihtrilli lisätään värjäykseen apuaineen omaisesti mieluiten aivan loppuvaiheessa tai erillisenä käsittelynä, jolloin ne voivat toimia yhtä aikaa sekä puretteena sekä apuaineena. Joidenkin metallisuolojen liian pitkä vaikutusaika haurastuttaa kuituja ja tekee niistä karkeita.
Valonkesto
Valonkesto tarkoittaa sitä miten hyvin väri pysyy muuttumattomana auringon valolle altistuessa. Valitettavasti antosyaani-värit eivät kestä auringonvalon haalistavaa vaikutusta. Tällaisia ovat mm. monet marjojen ja kukkien antamat punaiset, siniset ja violetit, kuten lupiininkukkien siniset sävyt.

Seuraavana aamuna täytin ison emalikattilan röyhyillä ja sadevedellä. Lukemani mukaan röyhyt tulee käyttää heti tuoreeltaan, mutta arvelin että ne ovat vielä tuoreita seuraavana päivänä. Keittelin röyhyjä vedessä noin parisen tuntia, plus noin tunti, joka hitaalla keittolevylläni meni nostaa lämpö kiehumispisteeseen. Tämän jälkeen siivilöin röyhyt pois ja annoin liemen jäähtyä noin 65 asteeseen. Sitten lisäsin 200g aiemmin äitini värjäämää villalankaa ja nostin lämmön noin 80 asteeseen. Villalankaa ei saa päästää kiehumaan sillä se avaa villan suomut pysyvästi ja tekee siitä karkeaa ja hauraampaa. Värjäyshommissa on siis tärkeää olla mukana lämpömittari eikä keitosta kannata jättää vahtimatta. Koiranputkella aiemmin värjätty haaleankeltainen lanka lähti vihertymää kivasti. Annoin lankojen poreilla hiljakseen siinä noin 80 asteessa 1-2 tuntia. Sitten jätin langat liemeen jäähtymään seuraavaan päivään jolloin otin ne pois ja huuhtelin sadevedellä kunnes vesi oli kirkasta. Ripustin langat kuivumaan ulos. Koska äitini oli purettanut kaikki langat jo aiemmin niitä värjätessään, minun ei enää tarvinnut käyttää puretetta.

Liemessä näytti olevan vielä reilusti väriä jäljellä, joten seuraavana päivänä lämmitin sen uudelleen 80 asteeseen. Halusin kokeilla jotakin muuta väriä, joten lisäsin sekaan ripottelemalla pienen määrän sitruunahappoa. Liemi muuttui vihertävän ruskeasta punaiseksi. Laitoin toiset 200 grammaa villalankaa pataan. Nämä langat oli aiemmin värjätty nokkosen jälkiliemessä, väri oli hailun vaaleankeltainen. Jätin langat tekeytymään noin reiluksi pariksi tunniksi noin 80 asteeseen. Sen jälkeen sammutin keittolevyn ja annoin taas jäähtyä yön yli. Aamulla huuhtelin langat ja ripustin kuivumaan. Langat pitäisi värjäyksen jälkeen myös pestä, mutta minulla ei ollut neutraalia pesuainetta, joten tyydyin tällä kertaa vain huuhtelemaan ne sadevedellä. Saatan pestä ne vielä myöhemmin kunhan saan hankittua jotakin neutraalia pesuainetta.

Kuivuessaan värit luonnollisesti vaalenivat, mutta nyt minulla on 200g pehmeää salvianvihreää sekä hennon roosan väristä lankaa. Neutraali tai lievästi emäksinen liemi antoi kastikasta tulokseksi vihreää ja happoa lisättäessä, väri muuttui punaiseksi. Olen nähnyt joidenkin saaneen lopputulokseksi vahvaa sammalenvihreää ja pinkimpää punaista. Epäilen että itselläni ei ollut tarpeeksi paljon aivan nuoria röyhyjä vahvan värin saamiseksi, tai sitten en antanut värin irrota heinistä riittävän kauan. Luonnonväreillä värjätessä lopputulos on aina vähän yllätys, sillä kaikki vaikuttavat lopputulokseen: käytetty astia (alumiini-rautapata-teräs-emali), käytetyn veden happamuus (sadevesi-kaivovesi-vesijohtovesi), käytetty värikasvi ja sen määrä, purete, langan originaali värisävy sekä mahdolliset muut käytetyt apuaineet. Värikylvyn lämpötilakin voi vaikuttaa väriin. Mieluiten olisin ottanut hiukan vahvempia värejä, mutta huomioidaan nyt kuitenkin että tämä oli ensimmäinen kasviväri-kokeiluni, joten tietämystä ja kokemusta on vähänlaisesti. Lopputulos on kuitenkin huomattavasti parempi kuin mitä lähtötilanne. Tästä on hyvä jatkaa seuraavilla kokeiluilla. Kerättynä on jo kuivia, ylivuotisia vuorenkilven lehtiä joista pitäisi saada jonkinlaista kullanruskeaa, sekä ruskeita lepänkäpyjä joista pitäisi saada myös tummanruskeaa. Ostin myös eräältä toiselta värjäriltä kuivattuja verihelttaseitikkejä joista pitäisi saada punaruskeaa ja oranssia. Oletko sinä värjännyt kasveilla tai haluaisitko kokeilla kasvivärjäystä?

Years and years I have been dreaming of dyeing with plants. Many years I have also had some plant dyed wool yarns, which I got from my mum. The colours, pale yellows and dull greens are not really my vibe. I like more vibrant greens, grayish blues, reds and brown tones. So I have been lurking in the Finnish Nature Dyers quild’s Facebook page for couple of years. Typically I plan things year or two, before I actually dare to start experimenting on my own. I have already bought white yarn for dyeing, couple years ago. My dream is to knit 1890’s cycling jumper from home dyed yarns.

I decided that this summer it’s now or never. So I picked up some calamagrostis from the roadsides of my childhood home. It is kind of hay-type of plant with purplish flowers. Calamagrostis should give green and light pink shades. In the general nature dye instructions usually recommed to have 1 kg of fresh plants per 100g of yarn. I didn’t collect that much though. I had about one plastic bag of hey, it was 420 grams. Calamagrostis should be picked young, so that the flowers are just opening and there is as much of purple colour in them as possible. This gives strongest colours as a result. I had both, young and older plants, but not completely faded flowers. And then off to the dye pot.

LITTLE NATURAL DYE VOCABULARY
Natural dyes / plant dyes
Dyeing yarns and textiles with dyes from nature, like plants, lichen, tree bark and mushrooms. You can also use things from your pantry like tee, onion peel, avocado peel and so on.
Mordant
Mordant helps dye to attatch to fibers and makes the colours more longlasting on the fading affects of washing and sunlight. Mordants are usually metallic salts or tannins, like alum or soy milk. Some plants have natural mordants, so those plants don’t require separate mordant treatment. For example tree barks are natural mordants.
Mordanting
Treating textiles or yarns with mordant. It can affect slightly on the colour result, depending on what stage of dying you do the mordanting. You can do mordanting before dyeing, during it or after it. Usually mordanting is recommended to be done before dying.
Acidity of the dye bath
Acidity of the dye bath affects on the colour. Some plants give different colours depending if the bath is neutral, base or acidic. You can adjust the acidity for example with baking soda or lemon acid and test it with litmus paper. The mordant can also affect on the acidity of the dye bath and then change the final result.
Second bath / second colour
When you have finished dyeing one portion of yarn, there often is some dye left in the bath. That is a second dye bath. Usually second bath give much more pale result or sometimes even totally different colour. If you want, you can also adjust the colour of second bath with changing the acidity of it.
Additional ingredients
Additional ingredients like cream of tartar (potassium bitartrate) can improve the depth and attatchment of the colour. Sometimes additional ingredients like modifiers can affect on the actual colour shade. Some metallic salts like iron or copper can be added to the dye at the end of the dye bath or as a separate treatment to change the result completely. Some metallic salts however affect the durability of the fibers so they are recommended to be used only for short affect times separately.
Lightfastness
Lightfastness means how well the colour stays unchanged when it’s exposed to sunlight. Unfortunately anthocyanin colours are not very lightfast and for this reason many red, blue and purple colours from berries and flowers are usually not very lightfast.

Next morning I filled big enamel pot with rainwater and hey. According to what I have read, hey flowers should be used fresh, but I thought they should still be pretty fresh the next morning. I boiled them in about couple hours, plus one hour, which it took the water to come to boil. My old electric stove is not very fast. After this I sieved the plants out and allowed the water to cool down to about +65 Celcius. Then I added 200g of previously dyed wool yarn. It was dyed by my mum in the 80’s, I think, with cow parsley. I allowed the temperature to rise to about +80 Celcius and left it there for about 1-2 hours. Wool should not be allowed to boil, because that opens the wool scales perminately and weakens the fibers. It becomes coarse and more fragile. It’s important to have thermometer, so that you can check the water temperature regularly. After couple of hours, I turned the stove off and allowed the dye and yarns cool down overnight. In the morning I took yarns out of the liquid and rinsed them with rainwater as long as the water turned clear. Then I hung the yarns to drye outside. Because my mum used the mordant already when she dyed the yarns, I didn’t have to use any.

Liquid seemed to have still some dye left, so next day I heated it up again into +80 Celcius. I wanted to try something different with this second bath, so I sprinkled little bit of lemon acid into it. That turned the liquid from greenish brown into red. I added another 200g of yarn into the pot. These yarns had been previously dyed on the second bath of stinging nettle, colour was very pale yellow, almost like cream colour. I left the yarns into the second bath for about couple hours. After that I turned the stove off and left to cool overnight. In the morning I rinsed them again and hung to dry outside. Yarns should be washed after dyeing, but I didn’t have natural washing powder at hand, so I only rinsed these yarns with rainwater. I might wash them later when I manage to get neutral washing liquid.

Colours did fade a bit when yarns dried, but now I have 200g or soft sage green and pale rose pink yarn. Neutral or slightly base dye gave green result and when I added acid on the dye, it gave result of red/pink. I have seen that some dyers have got vibrant moss green and more dark pink results. I think that I probably didn’t have enough plants for the amount of yarn, the calamagrostis were too matured to give more vibrant colours or that I didn’t let the plants to soak long enough in the water before sieving them out. Using plants for dye the result is always a bit of a surprise, everything affects on the result: pot you are using (iron pot-enamel-steel-aluminum), the acidity of the water (rainwater-tapwater-water from natural well), plant you are using and the amount you have of it, mordant, original colour of the yarn and also possible other ingredients you use. Even the temperature of the dye bath can affect on the colour. I’d rather have a bit more vibrant colours, but let’s face it, this was my very first try on natural dyes, so I don’t really have much knowledge or experience. Result is much more desirable than the original was. I feel confident to continue my experiments with other plants. I already have collected old brown bergenia leaves, which should give some sort of golden brown colour and dry alder cones, which should give dark brown. I also bought dried cortinarius semisanguineus mushrooms from another dyer. They should give brownish red and orange colours. Have you ever dyed with plants or would you be interested in dyeing with them?