Löysin vihdoin kirpputorilta pitkään etsimäni vyyhdinpuut. Yleisesti vaikuttaa sille että termiä vyyhdinpuut ja kerinpuut käytetään ristiin myöskin sen sateenvarjon näköisen häkkyrän kanssa. Minulle tämä on aina ollut vyyhdinpuu (toiselta nimeltään härveli) ja se toinen kerinpuu, siitä yksinkertaisesta syystä että tällä tehdään langasta vyyhtejä, ja sillä toisella keritään vyyhdiltä keräksi. Minulla on itseasiassa ystävältä saatu toinenkin vyyhdinpuu, mutta siitä puuttuu osia, joten se ei ole toimiva. Tämä vyyhdinpuu toimii, ja on vielä erinomaisen hienosti rakennettu laitos, laskureineen päivineen. Vuosilukua en ole siitä löytänyt, mutta osien perusteella sanoisin että se on reilusti päälle satavuotias. Toiselta sivulta valitettavasti puuttuu mekaniikan peittävä luukku, mutta sen puuttuminen ei vaikuta käyttöön. Saattaa olla että jos tässä on vuosiluku joskus ollut, se on ollut juuri tuossa luukussa.
Olen erityisen innoissani juuri tästä vyyhdinpuusta, sillä siinä on hieno pyörivä laskuri. Laskurikiekon yksi viivojen väli tarkoittaa 20 kierrosta. Näin vyyhdin pasmalangat on helppo laittaa kun kerroksia ei tarvitse itse laskea vaan määrän näkee laskurista. Tämä auttaa tekemään vyyhdeistä samankokoisia. Pidän myös kovasti näiden vanhojen työvälineiden puisista ruuveista ja rataksista. Niissä on jotakin sellaista viehätystä, joka moderneista välineistä puuttuu. Tässä vyyhdinpuussa on vielä pieni mekanismi jolla yksi sakara taittuu, jotta vyyhti on helppo saada pois puista. Tulen tarvitsemaan vyyhdinpuuta myöhemmin kun saan kehräämäni langat pestyä.
I was finally able to find the hank winder I had been looking for quite some time. I actually have another winder, but it’s missing some parts, so it’s not operational, only a decoration. This one, however, is working. It is actually quite lovely item, with counter and all. I haven’t been able to find a year from it, but based on the parts, and over all look, I’d say it must be well over 100 years old. Unfortunately the lid covering mechanism is missing, but that doesn’t affect on the use. It is possible that the missing lid had the year on it.
I am pretty excited about this find, because it’s got lovely rotating counter on it. Gap between two lines on the counter means 20 revolutions. This way you are able to place the ties after equal amount of threads. With this method you are able to make the hanks and skeins equal lengths. I also really like the wooden screws and cogs on these old tools. They have some sort of old charm to them, which modern tools lack. This hank winder also has folding arm, which makes it easier to remove the hank from the winder. I will need this winder later when I have washed the yarns I spun.
Winder has been painted with dark, bluish or greenish black paint, which is worn in places. Operator must have hold the winder in place wither with their foot or hand from the worn-out corner at the same time than winding.
Mechanism is awesome, completely made of wood. Too bad the lid has gonne missing, but that doesn’t affect on the use.
Gap between two lines is 20 revolutions/threads and usually there is 60 threads per one tie in the skein (atleast here in Finland that is the tradition). So full counter circle is 4 skein ties.
Folding arm helps to remove the hank from the winder.
Mekanismi näyttää vaikuttavalta! Varmaankin meistä jokaisessa asustaa pieni insinööri, joka haluaa tutkia noin jännittävää härveliä läheltä. Ihan tavallisilla pari vuotta vanhoilla lasten- ja naistenvaatteiden kuormittamilla kirpputoreilla tuollaisia harvemmin näkee, joten onnittelen hyvästä kirpputorivainusta ja löydöstä. Olen Kansallliskirjaston digitaalisten lehtien arkistoa selaillessani törmännyt usein termeihin pasma ja vyyhti ja ihmetellyt niiden merkitystä. Nyt sitten sekin laiskalle Googlettajalle selvisi.
Murmur – Se hyvä puoli näissä maalaiskaupunkien kirppiksissä on että esineistöä löytyy laidasta laitaan. Tämä aarre löytyi Porista ja vielä erittäin edulliseen 15€ hintaan. Kävin reilu viikko sitten Tampereella Nextiilissä ja Kontissa ja olin kyllä ihan todella pettynyt sekä hintatasoon että valikoimaan. No teimme kyllä sielläkin erinomaisia löytöjä, mutta yleisesti ottaen olin vähän järkyttynyt etenkin hintatasosta joka oli käsittämätön kun kyse on kuitenkin käytetystä, usein ei niin priimasta tavarasta.
Termistö on varmasti tutumpaa heille jotka harrastaa neulomista tai kutomista. Vyyhti on tosiaan se pitkänomainen lankanippu joka on yleensä kiertyy itsensä sisään. Kirjontalangoissa samanlainen nippu minikoossa on tokka. Tokassa ei yleensä ole pasmoja. Vyyhti on jaettu vyyhteämisvaiheessa pasmoihin jotka on kiinnitetty pasmalangoin. Pasmalangat estävät vyyhdin sotkeentumista, jolloin siitä on helpompi keriä lanka kerälle. Tästä tulee sanonta “pasmat sekaisin” :)
Olen usein näillä lahjoitustavaroin toimivilla kirpputoreilla miettinyt, että myyjät taitavat vetää hinnat aivan hatusta, sillä samaa Nextiilin ja Kontin ilmiötä on nähtävissä lievempänä myös Vammalassa ja varmaan monessa muussakin paikassa. Ymmärrän kovemman hintatason erittäin hyvin ammattimaisissa vintageliikkeissä, mutta kirpputoreilla se tuntuu jopa vähän koomiselta. Toisaalta tyhmähän on se, joka maksaa, ei se, joka myy. Kävin itsekin puolen vuoden tauon jälkeen Nextiilissä ja yllätyksekseni käsityö- ja kangasosio oli pienentynyt erittäin paljon.
Murmur – Juu kyllä Vammalassakin on tosiaan hyväntekeväisyyskirppisten hinnat nousseet, mutta ovat sentään vielä jotenkin järkevällä tasolla. Ja Nextiilissä oli tosiaan osastojen kokokin pienentynyt ja osan kankaista hinta oli kilohinnan sijaan metrihinta. En todellakaan maksa kierrätyskankaasta 25€/metri. Huittisten Tyykissä ei ole metritavaraa, mutta eipä siellä mikään muukaan kamgaspala kovin paljoa maksa ja usein ovat jopa ilmaisia.
Hieno löytö! Kiitos taas meikäläisen sivistämisestä. Enpä olisi tiennyt, mitä katselen, jos olisin nähnyt tuollaisen aarteen kirpputorilla. Hyvä, etttä se pelastui ja pääsee vielä käyttöönkin. Kannen puute ei haitanne. Nythän pääsee heti näkemään mistä ja miten tuo nerokas vempele on tehty.
Jonna – ovathan nämä perinnetyövälineet suurimmalle osalle outoja kun harvoin pääsee näkemään muualla kuin museoissa. Meillä on kotona maalla säilytetty ja käytettykin kaikenlaista vanhaa esineistöä puisista lapioista lähtien joten nämä esineet on itselle jo lapsuudesta tuttuja juttuja. Kannen puuttuminen ei tosiaan haittaa, muuten kuin kuriositeetti-mielessä. Siinä on saattanut olla talonpoikaista koristelua ja niitä on aina mielenkiintoista nähdä.