Pitkästä aikaa sain yhden projektin valmiiksi. Lopen kansallispuvun tykkimyssy on nimittäin vihdoin valmis. Mikään pikainen välityö-projekti tämä ei todellakaan ollut. Viime talvena kävin tekemässä kopan sanomalehtipaperista, pellavasta ja ruispuuroliisteristä. Kesän vietin rattoisasti valitsemalla ja kirjomalla silkkiä ja sitten koppa piti vielä päällystää silkillä ja koristella nauhoin. Sen kävin tekemässä kurssilla viikko sitten ja viimeistelin koristenauhojen kiinnityksen ja muhkean rusetin kotona. Myssyn kanssa käytetään kirjailtua tyllipitsi-tykkiä. Se pitänee valmistaa seuraavaksi.

En tehnyt tätäkään hommaa itselleni millään tavalla helpoksi. Alunperin kun puku on koottu, siihen on valittu tietynlaiset kankaat. Koska kyse on teollisista kankaista niiden saatavuus vaihtelee. Tällä hetkellä ei löydy juuri täsmälleen samansävyistä silkkiä, ei samoja kirjailulankoja, eikä samoja koristenauhojakaan. Nähtyäni ompeluohjeeseen valitun silkin mallitilkun, en tietysti enää kelpuuttanut muita vaihtoehtoja. Lopulta valitsin vedensinivihreän silkin joka oli lähinnä nauhojen väriä. En erityisemmin pidä tuosta vihreävalkoisesta koristenauhasta. Tykkimyssyn ohjeessa kuvailussa nauhassa pitäisi olla violettia ja kultaa, tässä ei ole kumpaakaan. Saatan etsiä sen tilalle vielä jotakin muuta tai paremman puutteessa kirjailla nauhaan lisäksi kultaa ja violettia. Olen nähnyt rusetista ainakin neljä erilaisia variaatioita erilaisin koristenauhoin.

Fiilikset:
Vaikeinta oli kopan valmistus. Sanomalehdestä revittyjä suikaleita liimattiin toisiinsa useita kerroksia ruisjauhoista keitetyllä liisterillä. Koppaan piti muotoilla takaosaan laskokset jotka olivat mielestäni todella vaikeat toteuttaa. Kurssin ohjaajamme sanoi että yleensä ensimmäinen tykkimyssy ei onnistu ihan täydellisesti. Siinä hän kyllä oli aivan oikeassa. Seuraava kuulemma on sitten jo helpompi tehdä. Sormet joutuivat myös melko koville sillä pehmuste ja silkki pitää ommella kiinni paperikerroksiin. Hidastöisintä oli silkin kirjailu. Pelkäsin jatkuvasti tahrivani ja pilaavani silkkikankaan. Lopputulos on kuitenkin aivan kelpoisa tykkimyssy.

After a long time I finally have something finished. Cap for Loppi region national costume is finally fisnihed. By no means, this wasn’t a fast little side project. Last winter I took part on a weekend workshop for making the cap base of newspapers and rye porridge glue. After that I spent the Summer by choosing the correct silk and embroidering the decorations. And last weekend I went to another weekend workshop to combine these two together. Next project is the tulle lace to go with the cap.

I didn’t make this job easy for myself. Originally when this costume has been put together, specialists have chosen certain type of fabrics. Because they are factory-made, the availability varies. At the moment those fabrics are not available. Not the exact colours for the silk, embroidery yarns nor decorative ribbons. After seeing the sample colour on the instructions, I didn’t really like any suggested materials available. In the end I chose aqua blue-green silk, which matches best with the ribbons. I’m not overly fond of the decorative white-and-green ribbon. According to the description it’s supposed to have lilac and gold, this has neither. I might search for better options later, or just embroider this ribbon with lilac and gold. I have seen atleast four different variations of the bow ribbons.

How was it:
Most difficult thing was making the newspaper cap. Several layers of newspaper strips were glued to each other with rye porridge glue. Cap needed pleats, formed from the newspapers, which were really difficult to create in my opinion. Our teacher said that usually first cap is not so good, and she was correct there. But according to her, the next one is already much easier to make. Fingers were suffering quite a bit, because the padding and silk had to be sewn on the paper. Most time consuming task was the embroidery. I was constantly suffering of fear of smearing or damaging the fabric. Result, however, is pretty good cap.