Minulta kysyttiin taannoin miten erottaa helmiäisnapit muovisista jäljitelmistä. Joten päätin tehdä sitten postauksen aiheesta. Helmiäistä saadaan nilviäisten kuorista, yleisimmin helmisimpukoista, makeanveden helmisimpukoista ja abaloneista, joskin ilmeisesti lähes kaikki nilviäiset tuottavat sitä jonkin verran. Jos olet joskus löytänyt rantavedestä näkinkengän kuoren, olet ehkä huomannut sen hohtavan valkoisen sisäpinnan. Helmiäinen on siis eläinperäinen materiaali.

Helmiäistä on käytetty vuosisatoja koristeena ja tarvekalujen materiaalina koska se on paitsi kauniisti hohtelevaa, myös kestävää. Sillä on koristettu ruokailuvälineitä, ompelutarvikkeita ja kauneudenhoitovälineitä, rasioita, soittimia ja huonekaluja ja siitä on valmistettu koruja ja nappeja. Helmiäinen on samaa ainetta kuin aidot helmetkin.

Helmiäinen on paitsi kestävää, myös hiukan joustavaa, siksi se ei rikkoudu kovin helposti. Tästäkin syystä se oli suosittu nappi-materiaali. Antaahan sen hillitty hohde luksuksen tuntua niinkin arkiseen asiaan kuin napit. Helmiäinen voi kuitenkin vaurioitua kuumuudesta, voimakkaista pesuaineista, kloorista, etikasta, sitruunahaposta ja muista happamista aineista. Siksi monet vintagenapit ovat menettäneet hohtonsa ja alkaneet halkeilla ja hilseillä keittopesujen ja voimakkaiden pesuaineiden johdosta.

Noin 40-luvulla erilaiset muovisekoitteista valmistetut jäljitelmät alkoivat syrjäyttää helmiäisnapit. Muovinapit ovat halvempia valmistaa ja niistä saadaan vähällä vaivalla keskenään identtisiä. Helmiäisnapit taas ovat materiaalin luonteen vuoksi uniikkeja yksilöitä. Seuraavien vinkkien avulla voi opetella tunnistamaan aidon helmiäisen.

Muoto
Helmiäisnapit leikataan simpukoiden kuorista, joten niiden muoto noudattelee simpukankuoren muotoa. Mitä suurempi nappi, sitä selkeämmin simpukankuoren koveruus erottuu ja napit voivat olla eri suuntiin vinkuroita. Pienistä paidannapeista sitä ei välttämättä juurikaan erota. Muovinapit taas ovat aina symmetrisen tasaisia. Ne on voitu muotoilla koveriksi tai pinnaltaan kaareviksi, mutta ne ovat aina siitä huolimatta jollain tavalla symmetrisiä.

Väri
Helmiäisten väri vaihtelee luonnonvalkoisesta, punertavaan, siniharmaaseen, erilaisiin ruskean sävyihin ja lähes mustaan. Se voi hohtaa kuten aidot helmet, tai siinä voi olla kaikki sateenkaaren värit. Helmiäinen ei kuitenkaan ole läpikuultavaa eikä täysin tasaisen vitivalkoista. Helmiäistä voidaan myös värjätä tai pinnoittaa jolloin värejä voi olla rajattomasti. Siinä voi olla tasainen hohde, tai siinä voi olla helmiäiselle tyypillisiä aaltoilevia revontulimaisia kuvioita. Helmiäisnappien takapuoli on usein kirjava tai tumma, vaikka etupuoli olisi vaalea yksivärinen. Muoviset helmiäisjäljitelmät voivat olla läpikuultavia, mitä hyvänsä valkoisen ja kerman sävyjä tai värillisiä. Niissä voi olla myös aidon helmiäisen kuviointia jäljittelevää kuviointia, mutta se näyttää keinotekoiselta. Hohde näyttää muovimassan sisällä ikäänkuin jännän jauhemaiselle tai nestemäisen aaltoilevalle, toisin kuin aidossa helmiäisessä. Jäljitelmissä voi olla myös tummaksi tai kirjavaksi värjätty tausta, mutta useimmin ne ovat kuitenkin yksivärisiä.

Pinta ja paksuus
Helmiäisnapit leikataan simpukan kuoresta, jonka jälkeen ne hiotaan. Mitä huolellisemmin hiottu ja kiillotettu, sitä laadukkaampi nappi. Kiillotuksesta huolimatta helmiäisnappien nurja puoli on aina rosoisempi. Siinä voi olla kolosia, halkeamia ja rypyliäisyyttä sillä simpukka muodostaa ohuenohuet helmiäiskerrokset epätasaisesti. Samasta syystä nappi voi olla paksumpi toiselta reunalta. Nappien reunoissakin voi olla rosoisuutta. Muovijäljitelmät ovat aina kauttaaltaan sileitä ja symmetrisiä. Niissäkin voi olla valmistuksesta jääneitä muottisaumojen jälkiä tai pieniä purseita nurjalla, mutta aidon helmiäisen rosoinen pinta niistä puuttuu. Lisäksi pinta voi olla erittäin korkeakiiltoinen. Muovijäljitelmät ovat lisäksi lähes aina symmetrisiä paksuuden suhteen.

Huolto
Helmiäisnappeja huolletaan melko samoin kuin helmikorujakin. Vaate pestään viileähkössä vedessä miedolla pyykinpesuaineella ja kuivataan huoneenlämmössä. Voimakkaita pesuaineita, kemikaaleja, tahranpoistoaineita ja hankausta tulee välttää. Helmiäisnappien lähellä ei tulisi käyttää kovia hankaavia materiaaleja kuten roikkuvia koruja. Pitkä säilytys ilmatiiviisti tai kosteutta imevän materiaalin kanssa kuivattaa ja himmentää helmiäistä. Kuten helmikoruillekin, paras tapa pitää helmiäisnapit kunnossa on käyttää niitä. Helmiäisnapit joutuvat kuitenkin jokatapauksessa kovemmalle rasitukselle kuin helmikorut, joten aikojen kuluessa niihin saattaa hyvästä hoidostakin huolimatta tulla vaurioita.

Millaisia helmiäisesineitä sinulta löytyy?

Someone asked me, how to tell the difference of real mother-of-pearl buttons and plastic imitation. So I decided to make “how-to”-guide about it. Mother-of-pearl comes from molluscs, most often from oysters, freshwater mussels and abalone. All though, almost all molluscs produce atleast little bit of it. If you have ever found seashell on the beach, you probably have noticed that the insides of it is shiny and pearly. So mother-of-pearl comes from animals.

Mother of pearl has been used for hundreds of years as decoration and raw material for small items because it has really beautiful shimmer, but also because it’s very durable. It’s been used to decorate cutlery, sewing kits, beauty items like brushes and powder cases, boxes, instruments and furniture. It’s been made into buttons and jewelry. Mother-of-pearl is the same substance than actual pearls.

Mother-of-pearl is not just durable, but also flexible, and therefor doesn’t break very easily. This must be one of the reasons why it became very popular material for buttons. And the demure shine gives the luxury feeling for such a mundane objects as buttons. Mother-of-pearl can get damaged by heat, strong washing powders, chlorine, vinegar, lemon acid and other strong acids. For that reason some secondhand vintage buttons can look quite dull. They might have also started cracking and flaking due to boil wash and strong washing chemicals.

Sometime around 1940’s all sort of plastic imitations started to supersede real mother-of-pearl. Plastic buttons are cheaper to make and for very little effort can be made masses of identical buttons. Mother-of-pearl buttons on the other hand are always unique due to the nature of the material. With these tips you can identify the real mother-of-pearl.

Shape
Mother-of-pearl buttons are cut from the mollusc shells, so the shape is always following the shape of the actual shell. The larger the button and the smaller the shell, the more clear you can see that button is not flat, but curved and twisted. This might not be so visible on small shirt buttons. Plastic buttons are always symmetrical and flat. They might have curved surface, but always symmetrical, and never twisted or distorted.

Colour
Colour of the mother-of-pearl varies from natural white, to red, bluish gray, all shades of brown and almost to black. It can have shimmer like real pearls, or it can have all the colours of the rainbow. Mother-of-pearl never is seethrough or completely pure white. Mother-of-pearl can be dyed or laminated, which can create almost infinite amount of colours. It can has even shine, or it can have wavy or rippling patterns. Backside of mother-of-pear buttons can be multicoloured or dark in colour, even though the front is pale solid colour. Plastic imitations are usually solid colours or with shiny floaty shimmer in them. Colour is most often white or cream shades, but can be what ever colour. Sometimes they might even have multicoloured imitation, but they always look more artificial than real ones.

Surface and thickness
After buttons have been cut from the shell, they are sanded and refined. The more it’s been refined and polished, the smoother the surface is. However the backside of real mother-of-pearl buttons always has imperfections and small cracks on it. These are formed by the very thin layers of the mother-of-pearl molluscs produces layer after another. Layers can be also uneven so the shell can be thicker on one area and thinner on another. For this reason mother-of-pearl buttons can also be uneven in thickness. Also the edges of them can be irregular in smoothness. Plastic imitation is always very smooth and symmetrical, but can have markings from the molds, like visible seams and ridges. Plastic can also be very polished and shiny. Plastic buttons are also always even on thickness.

Care
Mother-of-pearl buttons can be cared pretty much the same way than pearl jewelry. Always wash the garment in lukewarm water with mild detergent and dry it in room temperature. Avoid strong detergents, chemicals, stain removers and abrasion. Also avoid using hard abrasive materials, like dangly jewelry, near them. Long-term storing airtight or with moisture absorbing materials can dull or dry mother-of-pearl. Just like to pearl jewelry, best way to maintain mother-of-pearl buttons is to use them. However, even with gentle care, mother-of-pearl buttons will eventually wear off, because they get much more strain on the use than jewelry.

What kind of mother-of-pearl items do you have?