Luonto on aina ollut minulle tärkeä. Lapsesta lähtien etenkin isovanhemmat opettivat kunnioittamaan luontoa ja elämään sen ehdoilla. Yli 20 kaupungissa asutun vuoden aikana se pääsi vähän unohtumaan, mutta takaisin maalle muuttaessani palasin juurilleni luonnon kainaloon. Luonnon läheisyys rentouttaa ja rauhoittaa. Maalle muutto vuonna 2016 paransi elämänlaatuani huikeasti. Kroonista migreeniä sairastavana ero on merkittävä. Peltojen keskelle omakotitaloon muuttaminen keväällä 2021 vähensi migreenejä entisestään. En siis voi mitenkään väheksyä luonnon terveydellisiä vaikutuksia. Omavaraistelijoiden kesäkuun #suuntanaomavaraisuus ryhmäpostauksen aiheena tällä kertaa oman edistymisen lisäksi luonnon monimuotoisuus. Käsittelemme sellaisia asioita kuten lahopuutarha, ryteikkö, linnunpöntöt, hyönteishotellit, nokkoset ja muut perhosten toukkien ravintokasvit, villi piha, monilajinen nurmikko, niitty, hakamaa, vanha metsä jne, sekä miten omavaraisuus voi hyötyä näistä ja miten omavaraisuus voi edistää luonnon monimuotoisuutta.
Ryhmän luotseina tuttuun tapaan Satu Tsajut-blogista ja Heikki Korkeala-blogista. Muut blogit löytyvät tästä alta, postaus jatkuu linkkien jälkeen.
Linkit muihin blogeihin
Kasvuvyöhyke 1
Kakskulma https://kakskulma.com/nokkoslannoitetta-puutarhaan
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2023/
Krutbacken https://www.krutbacken.fi/omavaraistelijan-kevat-luonnossa
Kasvuvyöhyke 2
Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/05/kotipuutarhuri-luonnon-apurina.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/06/luonto-hoitaa.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/06/luonnon-monimuotoisuus-kotipihalla.html
Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/06/suuntanaomavaraisuus-kesakuu-2023.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-6/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/06/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-6.html
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/06/tuholaistorjunta.html
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/luonnonmonimuotoisuus-kotitarvetilalla
Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17192
Mustikkamaitoa https://mustikkamaitoa.fi/luonnon-monimuotoisuuden-vaalinta-ja-siita-hyotyminen-turvalliset-lannoitteet-ja-tuholaistorjunta-suuntana-omavaraisuus
Torpan tyttö https://torpantytto.com/2023/06/05/puoliksi-villi-piha-eli-biodiversiteettia-torpan-tapaan
Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetkiä https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/06/unelmana-omavaraisempi-elama.htm
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/06/05/kesakuu-23-kuulumisia-korvesta
Luonto antaa minulle niin paljon että en voi kuvitellakaan olevani antamatta takaisin. Siksi tahdon joskus paasata haitallisista vieraslajeista, villiyrteistä, metsään menemisen tärkeydestä, sienestyksestä ja säntillisten isojen nurmikoiden ahdistavuudesta.
This woodland here is our yard.
Our yard from another angle. From this point of view, first photo was taken about 90 degrees to the left.
Aloitetaan vaikka siitä nurmikosta. En ole ikinä ymmärtänyt aakean laakean ison nurmikon ihanuutta. Säntillisesti kerran-kahdesti viikossa ajettavalla laajalla nurmikkoalueella ei ole mitään kiinnostavaa. Ei kukkia, ei uusia lajeja tunnistettavaksi, ei hyönteisiä, ei lintuja. Mitä nurmikolla voi tehdä? Siellä ei ole varjoa, eikä tutkittavaa, ei hyötykasveja eikä silmänruokaa. Se soveltuu vain auringonpalvontaan, jalkapallon pelaamiseen ja jatkuvaan loputtomaan ruohonleikkaamiseen. Niinpä meillä nurmialue pidetään mahdollisimman pienenä ja monimuotoisena. Nurmella kasvaa voikukkaa, käenkaalia, käenrieskaa, maahumalaa, niittyhumalaa, apilaa, siankärsämöä, pihasauniota, vuohenputkea, nokkosta, ahomansikkaa, sammalta, mataraa, kevättaskuruohoa ja monia muita kasveja. Nurmialuetta rikkovat istutusalueet joissa kasvaa perennoja, pensaita ja puita. Talon välitön piha-alue ja nurmi kukkii keväästä syksyyn, mikä on tärkeää mehiläisille, perhosille ja muille hyönteisille sekä niitä ravinnokseen käyttäville eläimille. Pölyttäjille on tärkeää taata riittävästi ravintoa aikaisin keväällä kukkivien kasvien muodossa sillä ilman pölyttäjiä meillä ei ole marjoja, hedelmiä eikä monia muitakaan syötäviä kasveja. Nurmella kasvavista kasveista suuri osa on lisäksi erinomaisia villiyrttejä. Pihasta voi kerätä talteen salaatti- ja teeainekset kuten siankärsämö, vuohenputki, valkoapila, poimulehti ja voikukka.
This is what natural lawn looks like: moss, clover, ground-ivy, common yarrow and many other durable plants that don’t mind mowing. Actual grass, like timothy, is just one of many plants on natural lawn. Many old house garden lawns are just like this. In old times, animals took care of the lawn.
No entäs sitten isommat elukat? Kaikenlainen pihan liika siistiminen ja säntillisyys vähentää alueella viihtyvien eläinten määrää. Siilit, linnut, pienet jyrsijät ja käärmeet tarvitsevat kasvillisuuden luomaa suojaa. Pensaat, puut ja ryteiköt suojaavat pikkulintuja ja tarjoavat pesintäpaikkoja. Niitä voi lisätä asentamalla pönttöjä ja tekopesiä sekä pesätelineitä. Me asensimme keväällä pesän tervapääskylle. Valitettavasti tervapääskyä emme asukkaaksi saaneet, mutta joku toinen asukas siellä taitaa asustella. Suunnitteilla on myös lepakonpönttöjä ja muiden linnunpönttöjen asennusta. Tosin pihassamme pesii ilman pönttöjäkin monenlaisia lintuja harakasta punarintaan ja kirjosiepoista pajulintuun ja tiltalttiin. Olemme nähneet pihapiirissä lintujen lisäksi oravia, sisiliskoja, lumikoita, myyriä, hiiriä ja rusakoita. Supikoirakin alueella liikkuu, tosin me olemme nähneet vain jälkiä.
Risukasat, ryteiköt, kivikot ja lahopuut tarjoavat pesäpaikkoja pienjyrsijöille, käärmeille, sammakoille ja monille muille eläimille. Siilien tarvitsemat talvehtimiseen sopivat paikat ovat vähentyneet huomattavasti kaupungistumisen ja liian siistien pihojen johdosta. Erityisen iloinen olen uudesta laista joka rauhoittaa kyykäärmeet. Meidän pikkutonttimme toimii kyiden läpikulkuväylänä niiden noustessa keväällä pellonvierustojen talvipesistä vakituiselle lisääntymisalueelle läheisille niityille. Vaikka liikun varmuuden vuoksi tontilla lähes aina kumpparit jalassa, en ole vielä kertaakaan nähnyt kyytä tontillamme. Isäntä on nähnyt kerran. Naapurien kertomusten perusteella kuitenkin tiedämme niitä täällä runsaasti liikkuvan. Tonttimme korkeimmassa kohdassa on kivikkoinen paikka jossa arvelen niiden ehkä viihtyvän. Kyyt eivät meitä haittaa sillä ne ovat hyödyllisiä pitäessään välillisesti punkkikantaa kurissa. Inhoan punkkeja ja otan käärmeet tontille hirmu paljon mieluummin kuin punkit. Vanhoina aikoina kyyt ja etenkin rantakäärmeet olivat haluttuja hyvän onnen tuojia, talon haltijoita. Käärmettä saatettiin pitääkin elättinä vaikka talon alla tai navetassa tarjoamalla sille säännöllisesti ruokaa ja maitoa. Käärmeen tappamisen uskottiin tuovan taloon huonoa onnea.
Pihan mahdollisimman luonnontilaisena pitäminen takaa monenlaiselle eläimistölle suotuisat oltavat. Monipuolisesti ja koko kesän kukkiva piha houkuttelee paikalle pölyttäjiä jotka samalla pölyttävät myös omavaraistelijan ravintokasvit ja varmistavat sadon. Erilaiset lahopuut, maatuvat kannot ja kelot sekä paksut karikkeet tarjoavat suojapaikkoja petohyönteisille, mesipistiäisille ja muulle hyödylliselle pieneliöstölle. Lintujen monipuolisten pesimäpaikkojen ja talviruokinnan varmistaminen houkuttelee pihaan monia lintulajeja jotka voivat syödä kymmeniä kiloja tuhohyönteisiä ja hyttysiä pesimäkauden aikana. Kirjosieppo-, punarinta- ja tinttipoikueet voivat syödä satojatuhansia hyönteisiä kesän aikana. Samoin lepakko voi saalistaa pari tuhatta hyttystä yön aikana. Rastaat ja kottaraiset syövät ahkerasti lehtokotiloita. Siilit syövät myös nilviäisiä, joten lehtokotiloiden valloittamilla alueilla kannattaa laitella siileille sopivia pesäpaikkoja ja kottaraispönttöjä. Haukat ja pöllöt pitävät myyräkannat kurissa ja niitäkin voi houkutella pesimään viljelmien lähistöllä. Kuten tästä helposti huomaa, monipuolisen ja vaihtelevan kasvilajiston ja erilaisten pienoisbiotooppien ylläpitäminen lisää alueen kokonais-lajistoa.
Monimuotoisuus ei tarkoita etteikö pihaan silti voisi istuttaa myös perennoja ja viljeltyjä puutarhakasveja. Hoidetussa, suunnitelmallisessa puutarhassakin voi huolehtia siitä että linnuille ja siileille löytyy pesimäpaikkoja, hyönteisille löytyy houkutuskasveja ja lahopuuta jne. Yrttipuutarhassa voivat yrtit kasvaa järjestelmällisesti kasvilavoissa tai villisti sikin sokin. Metsäpuutarhatkin ovat taas nousemassa suosioon. Pienelle metsäiselle tontille voi istuttaa puutarhakasveja ja syötäviä kasveja villien luonnonkasvien lomaan ja pienin poluin ohjailla kulkijaa erilaisille alueille. Huolehdithan kuitenkin että et päästä villisti leviäviä perennoja leviämään luontoon. Jokaisen puutarhurin yksi tärkeä tehtävä on huolehtia siitä että vieraslajeista ei muodostu haitallisia alueen alkuperäiselle lajistolle.
Previous owner of the house had the habit of cutting down a lot of trees. So there are lot of stumps. They are excellent places for insects, and even for birds and little mammals.
Our land is divided in sections, looking from the road, right side is more leaftree area: birches, maples, rowans and aspen. I also finally found two little oaks. Our opposite neighbour has three huge oak trees, we however have none, untill now. Backside of the land is mostly conifers: spruces, junipers and couple scots pines.
Hawthorn is traditional hedgerow plant with unfortunately bad reputation. I admit, cutting hawthorn is tricky due to long and very sharp thorns. Even though the wood is hard, thin branches will become very brittle and easily snap off and fall to the ground. Uncut hawthorn arches nicely and creates protective area for birds and other animals. Uncut hawthorn blooms and grows berries, which are important food source for birds in the Autumn. They are edible also to people, but not very flavoursome. However there are other varieties with more tastly berries. This is some of our hawthorn hedge from the backside view. Branches are creating lovely arch. We trim the other side so that the branches don’t poke our eyes out when cutting the lawn.
Ground elder, notorious weed, can grow freely in our yard.
Our yard also has thickets or copses, which are difficult to go through. This is not exactly one of those, but this messy pile of branches, made by previous owner can still live on. There’s branches from trees which were cut from the yard. We have continued doing so. Mostly we bring here hawthorn branches because those we can’t use for wood chips, due to thorns. This pile of branches is on a small slope or hill and it’s easy to fill from the path which is above it. It hides itself well inside the woodland area of our yard and offers good hiding places and nests for all sorts of animals.
Enemy of the nature diversity are invasive species, like this large-leaved lupin. They take space from native plants and spread aggressively to new areas. Invasive species can also disturb the original biotypes in other ways. Unfortunately these grown on our land and our opposite neighbour has many more. However we will make sure that these will be weeded and destroyed before they develope seeds.
Samaa mieltä suurista nurmikoista. Aina kummastelen, kun kuulen niiden olevan siksi, että puutarhassa on niin paljon työtä. Nurmikkoa pitää kyllä leikata huomattavasti useammin kuin kitkeä kasvimaalta yhtään mitään.
Urban Farming – no tämäpä juuri. Laaja nurmikko lisäksi näyttää nopeasti epäsiistiltä jos sitä ei viikottain jaksa leikata. Rehevä piha jossa on paljon istutusalueita tai luonnontilaista niittyä vaatii paljon vähemmän viikottaista nyppimistä kuin sellainen “jalkapallokenttä”. Kävin juuri eilen yrttikurssimme opettajan puutarhassa joka oli hauskan sokkeloinen ja upean rehevä isoine kukkapenkkeine, omenapuine ja yrttitarhoineen. Alkoi naurattaa kun huomasin siinä naapurissa neliömäisen laakean nurmikon joka vaikutti sen jälkeen entistä aneemisemmalta.
Luulen, että pääskyset tarvitsevat lähelleen karjaa viihtyäkseen. Kyse on kai lannasta ja siinä viihtyvistä hyönteisistä. Mökkitien varrella olevan tallin luona on pääskysiä, ei muualla.
Mökkini alla asuu vaskitsoja, rantakäärmeitäkin on näkynyt ja kyytkin ovat tervetulleita.
Maija – Asensimme tervapääskylle pöntön koska remonttia tehdessä ulkoseinän sisältä, räystään alta, paljastui tervapääskyn pesä jonka jouduimme valitettavasti remontissa tukkimaan. Tervapääskyt usein tykkäävät palata samoille pesimäpaikoille uudelleen, joten teimme siksi korvaavan pesäpaikan. Pönttö saa jäädä paikoilleen, ehkä sinne joskus löytää myös tervapääsky. Naapurissa on lammastila, ja muutakin karjaa alueella on, tosin ei ihan noin vieressä. Haarapääskyjäkin täällä kyllä pesii jossakin sillä kuulen niiden liverryksen lähes päivittäin. Räystäspääskyjä en ole nähnyt tässä omassa pihassa, mutta tien toisella puolella kylläkin, pesivät yhden naapurin konehallissa joka on entinen meijeri.
Huikeaa että mökkisi alla asuu vaskitsoja! En ole nähnyt niitä sitten lapsuuden.