Jouluperinteistä toivottiin postausta kalenteriin. Täytyy todeta että meidän oman perheen jouluperinteet on hyvin yksinkertaisia ja tavallisia: päivällä kahvit, iltapäivällä tai alkuillasta joulusauna ja sen jälkeen jouluruoka ja lahjojen vaihto. Lähin perhe on pieni, eikä siihen kuulu pieniä lapsia, joten tämä on tämmöinen ikääntyvien aikuisten joulu. Viime vuonna kun vietimme joulun meillä, eikä täällä vielä ole saunaa niin sekin perinteinen osuus jäi joulunvietosta pois. Eli tosiaan hyvin simppelisti se aaton vietto sujuu. Joulupäivä vielä sitäkin simppelimmin kun ei tarvitse enää käyttää aikaa ruuan valmisteluun vaan voi vaan lämmittää eilisiä ja lappaa menemään leipäläpeen.

Niinpä sitten ajattelin että olisiko viktoriaanisen Englannin jouluperinteet mitään. Englantilaisista moderneista jouluperinteistä olenkin kirjoitellut ainakin jo seitsemän vuotta sitten täällä. Monista nykyisistä suomalaisista ja englantilaisista joulun perinteistä kunnia annetaan viktoriaanisen ajan englantilaisille. Eivät ne kaikki tokikaan ole sieltä peräisin, mutta viktoriaanisen ajan Englannista ne levisivät muuallekin. Toki monet tavat ovat jääneet unholaankin sittemmin.

Christmas traditions were requested for the calendar. I have to say that our own traditions are very simple and ordinary: coffee during the day, afternoon or early evening to sauna, after that is the main meal time and after that exchanging gifts. Our closest family is very small, and there is no small kids, so this is the middle-aged adults party for us. Last year we spent the Christmas at our place, and we still don’t have sauna, so we had to skip that part of the traditions. So it is very simple way really. Christmas day is even more simple because we don’t have to spend any time on cooking, but we can just re-heat yesterdays leftovers and shove it in the pie hole.

So I thought that perhaps some Victorian English Christmas traditions. I have already written modern English Christmas traditions about seven years ago here. Many of the modern traditions, Finnish and English, we can thank the Victorians for. They are not all from that specific era, but Victorians made them popular and spread around the Europe. Many of them have been long forgotten too.

Joulukortit
Joulukorttien lähettäminen yleistyi juuri viktoriaanisen ajan Englannissa. Joulukortteja alettiin myydä jo 1840-luvulla, mutta niiden lähettäminen oli aluksi vain varakkaiden huvia. 1870-luvulla myyntiin tuli puolen pennyn postimerkki, ja silloin myös tavallisilla työläisillä oli varaa lähettää joulukortteja. Suosio oli taattu. Korttiin kirjoitettiin vuoden tapahtumat ja tulevan vuoden toiveet. viktoriaaniset joulukorttien aiheet olivat nykymaun mukaan melko makaabereja kuten kuollut punarinta, teepannussa kiehuva lapsonen tai hummerilla ratsastava hiiri.
Christmas cards
Sending Christmas cards was popularised in Victorian England. Christmas cards came to market already in 1840’s, but sending the was only for wealthy at first. However in 1870’s halfpenny postal fee came along, and then even the ordinary people could afford to send postcards. Popularity was guaranteed. People wrote what had happened during the year and what they were wishing for next year. The pictures in Christmas cards were a bit more macabre type, like dead robin, child boiling in the teapot or mouse riding a lobster.

Joulukuusi
Joulukuusi tai joulupuu on erittäin vanha perinne, mutta kuningatar Viktorian perheestä, koristellun kuusen ympärillä, painetut piirroskuvat levittivät kiinnostuksen ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa. Kuninkaalliseen perheeseen tapa tuli Saksasta, ensin 1800-luvun alussa kuningatar Charlotten mukana ja myöhemmin uudelleen Prinssi Albertin mukana. Saksassa koristellut kuuset ovat ilmeisesti olleet joulun juhIakoristuksia jo 1500-luvulta lähtien. Tarinan mukaan Martin Luther keksi ensimmäisenä sytyttää kuuseen kynttilöitä. Ikivihreiden kasvien käyttö koristeena on kuitenkin ollut tapana ainakin jo Antiikin Roomassa jossa juhlittiin joulukuussa Saturnaliaa tuomalla sisälle ikivihreitä oksia.
Christmas tree
Christmas tree is very old tradition, but printed drawings of Queen Victoria’s family around the decorated tree spread the interest all over Europe and America. This habit came to the Royal family from Germany. First in the beginning of 1800’s with Queen Charlotte and later again with Prince Albert. In Germany decorated pine trees had been celebrated Christmas decorations since 1500’s. According the story Martin Luther was the first who ever though of lighting candles on the tree. Using evergreen plants as decoration, however, is ancient habbit. Atleast in Ancient Rome they celebrated Saturnalia by bringing in evergreen branches.

Lahjat
Lahjoja on jaettu vuoden päättyessä hyvin pitkään. Lahjojen jakaminen jouluna on kuitenkin tapa josta kuninkaallinen perhe teki tunnetun. Viktoria halusi että avattuja lahjoja pidetään esillä pöydillä. Varakkaammilla perheillä ja kuninkaallisilla oli luonnollisesti varaa runsaisiin lahjapöytiin, toisin kuin viktoriaanisen ajan tavallisella kansalla. Heidän täytyi luultavasti tyytyä pieniin yksinkertaisiin lahjoihin kuten saippuat, hedelmät, pähkinät, hiusnauhat, nuket, mekaaniset pikkulelut, erilaiset käsin tehdyt pikkulahjat kuten tupakkakukkaro tai nenäliina.
Gifts
Gifts have been handed out at the end of the year for very long time. Giving gifts over the Christmas however is a tradition made popular by the Royal family. Queen Victoria wanted that opened gifts are kept displayed on the sidetables afterwards. Wealthier Victorian families naturally could afford more gifts than regular Victorian people. They probably had to settle for small things like soap, fruit, nuts, hair ribbons, dolls, mechanical toys, all sorts of handmade little gifts like tobacco bags or hankerchief.

Snap-dragon ja muut seuraleikit
Viktoriaaniset leikit olivat vähän astetta hurjempia. Vai mitä sanotte snap-dragonista? Laakealla lautasella olevat rusinat valeltiin brandyllä ja sytytettiin palamaan. Sitten huoneesta sammutettiin valot ja pöydän ympäri asettuneet kilpailijat yrittivät napata palavia brandy-rusinoita suuhunsa polttamatta sormiaan. Isäntä ei ollut koskaan kuullutkaan snap-dragonista vaikka minä voisin vaikka vannoa että tätä on pelattu mm. yhdessä Agatha Christien murhatarinassa. Vaihtoehtoisesti saatettiin pelata vaikkapa peliä nimeltä “Oletko siellä Moriarty?” jossa pelaajat asettuvat makaamaan lattialle vatsalleen silmät sidottuina. Kummallakin on sanomalehtikäärö. Aloittaja huutaa “Oletko siellä Moriarty?” ja kun toinen pelaaja vastaa, aloittaja yrittää lyödä sanomalehdellä tätä päähän. Tätä jatketaan kunnes kumpikin tuntee itsensä riittävän typeräksi. Suosittu peli oli myös piirrospeli Consequences jolle en muista suomenkielistä nimeä. Olen kuitenkin itse pelannut sitä lapsena. Paperi taitellaan yhtä moneen taitokseen kuin on pelaajia. Aloittaja piirtää hahmolle pään ja taittaa sen piiloon. Seuraava piirtää kaulan/hartiat ja taittaa piirroksen piiloon. Näin jatketaan kunnes kaikki ovat piirtäneet hahmolle jonkin osan. Sitten taitokset avataan ja katsotaan millainen hirviö siitä tuli. Murhaaja lienee myös monelle lapsuudesta tuttu seuraleikki jossa piirissä istujista yksi on murhaaja ja murhaa muita pelaajia iskemällä heille silmää. Yksi on etsivä joka yrittää löytää murhaajan pelaajien joukosta.
Snap-dragon and other parlour games
Victorian games were a tad more rough than modern ones. Or what do you think about snap-dragon? Raisins are place on wide plate and soaked in brandy. Then brandy is lit on fire. Lights in the room are turned off and competitors are gathering around the table, trying to catch and eat raisins without burning their fingers. Hubby had never even heard of the snap-dragon before. Not even though I can swear it’s mentioned in one of the Agatha Christie murder mystery. Optionally you could play “Are you there, Moriarty?”. Two players lie on the floor, face down, eyes covered. They both have roll of newspaper. One of them starts the game by shouting “Are you there, Moriarty?”. When the other one answers, first one tries to smack them on the head with newspaper. Then is the other’s turn to smack. This is continued until they both feel silly enough.
Another popular game was Consequences. Paper is folded in as many folds as there is players. Who ever starts, draws a head and folds it hidden. Next draws neck/shoulders and folds it hidden. This continues as long as everyone have drawn their bit. Then all folds are opened and checke what sort of monstrosity was created. The Murderer must also be familiar to most. Players are sitting in a ring and one of them is trying to murder others by winking an eye at them. One is investigator who tries to figure out who is murderer.

Paukkukarkit eli Christmas crackers
Paukkukarkit keksi makeisvalmistaja Tom Smith Lontoossa 1846. Alunperin ajatuksena oli kääriä makeiset hienoihin paperikääreisiin, mutta ne alkoivat myymään paremmin kun niihin oli lisätty pieniä iskulauseita, paperisia kruunuja ja pikkuruisia leluja. Paukkukaramelli pitää avata vetämällä sen molemmista päistä jolloin se pitää pienen paukahduksen hajotessaan. Nykyisinkin Christmas crackers ovat olennainen osa englantilaista joulunviettoa, joskin niistä syntyvä krääsän määrän hiukan huolestuttaa. Itse ottaisin mieluummin niitä makeisia muovirihkaman sijaan.
Christmas crackers
If you are a Brit you already know this, but if not, you might be interested to know that they were invented by sweets maker Tom Smith, in London 1846. Originally his plan was to wrap his sweeties decoratively, but he noticed that they sold better when he added little mottos, paper crowns and tiny toys. Cracker must be opened by pulling at the ends, when it makes little pop when it breaks. Even in modern days crackers are essential part of English Christmas. Allthough I am a bit worried about the amount of rubbish, which comes off of them. I’d rather take mine with sweeties rather than trinkets.

Joulukalkkuna
Englannissa joulun pääruoka on paistettu kalkkuna. Viktoriaanisena aikana kalkkuna oli liian kallista tavalliselle tallaajalle joten monet söivät jouluna edelleen paistettua hanhea. Tässäkin oli alueellisia eroja. Jossain naudanpaisti saattoi olla suositumpi. Köyhimmillä ei ehkä ollut varaa lainkaan lihaan, tai he söivät halvempaa kania. Kalkkuna alkoi kuitenkin vähitellen olla suositumpi jouluruoka kuin muut lihaisat vaihtoehdot. Paistettu kinkku ei ole tainnut ikinä olla Englannissa kovin suosittua. Kinkkua siellä kyllä syödään jouluisin, mutta keitettynä.
Christmas turkey
In England the main meal of the Christmas is turkey. During Victorian times turkey was often too expensive for ordinary people, so many had to settle for previously popular goose. There was differences in different areas though. In some places beef roast was more popular. Poor people could not necessary afford meat at all, or had to settle for cheaper rabbit. Bit by bit turkey started to gain popularity amongts other meaty options. I don’t think Finnish style roasted ham has ever been very popular in England though. They do eat ham, but prefer it boiled.