Olen pitänyt koko kesän lomaa omavaraistelu-bloggareiden yhteispostaushaasteesta, mutta näin syksyn tullen tekee mieli vähän taas kertoa puutarhajuttuja ja päivitellä kuulumisia sillä saralla. Syyskuun teemana #suuntanaomavaraisuus blogeissa tällä kertaa ekologisuus, hävikin minimointi ja vaihtotalous. Ryhmää luotsaa tuttuun tapaan Sari Tsajut-blogista ja Heikki Korkealasta.
Linkit muihin postauksiin:
Kasvuvyöhyke 1
Kasvuvyöhyke 2
Kasvuvyöhyke 3
Oma tupa ja tontti
Tsajut
Rakkautta ja maanantimia
Luomulaakso
Villa Varmo
Harmaa torppa
Varmuusvara
Kasvuvyöhyke 4
Kasvuvyöhyke 7
Lisäsin tänä vuonna lavakauluksia ja istutin perunoita kasseihin koska en ehtinyt enkä jaksanut raivata perunamaalle tilaa. Lavoihin kylvettiin tai istutettiin maa-artisokkaa, valkosipulia, ryvässipulia, porkkanaa, juuripersiljaa, salviaa, meiramia, iisoppia, salaattia, rukolaa, punajuuria, kesäkurpitsaa, hernettä ja basilikaa. Jostain syystä valkosipulit ja sipulit olivat täydellinen fiasko. Viime syksynä istuttamani talvivalkosipulit olivat talven aikana kaikki mädäntyneet, jouduin siis keväällä istuttamaan uudelleen. No lopputulos oli edelleen nolla. Kaivelin sipulilavoja hiukan ja ne näyttivät olevan täynnä jonkinlaisia sitkeitä kellertävänoransseja puun juuria. Olisiko se syynä sipulien epäonnistumiseen? Lavojen lähellä kasvaa haapoja ja syreeniä. Voisivatko niiden juuret nousta lavoihin? Koivu ainakin kuulemma voi, lähin koivu kasvaa noin kuuden metrin päässä.
Täytyy myöntää että olen ollut tänä vuonna vähän laiska kastelemaan. Sadettakin on saatu, mutta veden puutekin saattoi silti olla syynä siihen että sipulit eivät menestyneet. Salaatit taisin kylvää vähän liian myöhään ja nekin jäivät kitukasvuisiksi. No aina ei voi voittaa. Kesäkurpitsat, punajuuret ja herneet sen sijaan ovat menestyneet erinomaisesti. Perunoita näyttäisi tulevan jonkun verran, mutta ei nyt mitään jättisatoa. Kyllä niistä muutaman aterian kuitenkin keittelee. Amppeleihin laitoin satoisaksi mainostettua “Hundreds and thousands”-kirsikkatomaattia. Tosin nekin menivät vähän myöhäiseksi joten sato on vielä raakaa. Ne voi onneksi nostaa kuistille kypsymään ilmojen viiletessä. Puutarhahommat ovat ikuista tasapainoilua säiden ja oman jaksamisen välillä. Toivoisin että tälle jatkuvalle väsymykselle ja apaattisuudelle saataisiin vihdoin jotain tehtyä. Eihän siinä ole mitään järkeä että työpäivän jälkeen ei tahdo enää jaksaa tehdä mitään muuta.
Vaihtotalous oli oikeastaan se josta halusin tänään kirjoitella. Kaupungissa sen toteuttaminen ei ehkä ole ihan niin helppoa, mutta näin maalla erinäisten hyödykkeiden ja palveluiden vaihtaminen käy oikeastaan melkein kuin itsestään. Kaikkein helpoin esimerkki vaihtotaloudesta lienee monin paikoin järjestettävät perennan-vaihtopäivät. Yleensä niitä järjestetään keväisin, mutta toisinaan myös syksyllä. Jos sinulla on ylimääräisiä puutarhakasvien taimia tai juurakoita, voit viedä niitä perennanvaihtopäivään ja ottaa sieltä mukaasi sellaisia taimia joita sinulla ei vielä ole. Itse olen myös ilmoittanut paikallisessa facebook-ryhmässä että meiltä saa hakea juurakkona isotöyhtöangervoa ja raparperia. Ihmiset mielellään tuovat vaihtareita kun tulevat noutamaan jotakin kasvia. Itse olen saanut tällä tavoin mm. väriminttua, arovuokkoa, kuunliljoja, saniaista, juhannusruusua, maa-artisokkaa jne. Kasvien vaihto sopii yhtä hyvin koriste- kuin hyötykasveillekin. Jos ajattelee ekologisuuden kautta niin koristepuutarhaankin kannattaa valita mieluummin enemmän monivuotisia kasveja. Kesäkukat ovat toki upeita, mutta perennat ovat ekologisempia sillä niitä ei tarvitse uusia joka vuosi. Hyötypuutarhassakin itse kylväytyvät ja monivuotiset kasvit kuten lipstikka, ruohosipuli, maa-artisokka jne ovat ilman muuta järkeviä valintoja.
Meillä ei ole vielä lainkaan omenapuita omassa pihassa. Naapurilla sen sijaan on enemmän kuin kuin heillä on itsellä käyttöä. Meillä onkin sopimus että saamme käydä keräämässä omenoita sen verran mitä nyt omaan käyttöön tarvitsemme. Minä taas olen innokas keräämään sieniä ja joskus tulee kerättyä vähän yli oman tarpeen. Silloin olen lahjoittanut sieniä naapurille. Toiselta naapurilta taas sain tänä kesänä kerätä hiukan vadelmaa, sillä hän ei itse ehtinyt niitä poimia. Isäntä puolestaan on käynyt auttamassa naapureita mm. sadevesirännien puhdistamisessa, moottorisahan huollossa jne. Yhtä hyvin vaihtotalouteen sopivat muut pienet palvelut kuten ompelutyöt, pienet korjaustyöt, nurmikon leikkuu, jne. Kannattaa siis ryhtyä jutulle naapuruston kanssa ja selvittää millaisia taitoja heillä on tai mitä heidän pihassaan kasvaa ja tarjota auliisti myöskin oman puutarhan tuotteita tai omaa osaamistaan. Itse olen hiukan varautunut ja hiljaisempi mutta isäntä onneksi hoitaa meillä sen puhumisen minunkin puolestani. Meillä on pieni muutaman talon yhteisö tässä kotikatumme varrella jossa naapuriapu toimii puolin ja toisin. Pidämme lisäksi hiukan toistemme taloja silmällä epämääräisen liikehdinnän varalta. Se luo mukavasti yhteisöllistä henkeä ja luo kodikkuutta ja turvaa kaikille.
I have had time off of posting on self sufficiency posts for whole summer. However now when it is harvest time again I feel like writing about gardening. September self sufficiency theme is ecology, minimizing wastage and exchange economy. Our group is hosted again Sari from Tsajut blog and Heikki from Korkeala blog.
Links to other posts (continue reading after links):
Finnish grow area 1
Finnish grow area 2
Finnish grow area 3
Oma tupa ja tontti
Tsajut
Rakkautta ja maanantimia
Luomulaakso
Villa Varmo
Harmaa torppa
Varmuusvara
Finnish grow area 4
Finnish grow area 7
This spring I added more grow boxes and planted potatoes into bags, because I didn’t have time nor energy to make proper potato field. In grow boxes I planted or seeded sunroot, garlic, onion, carrot, root parsley, sage, marjoram, herb hyssop, lettuce, rocket, beetroot, zucchini, peas and basil. For some reason garlic and onion were total fiasco. All of the winter garlic I planted last autumn rotted during the winter, so I had to plant them again this spring. Result was still zero. I dug my onion grow boxes and they were full of some sort of yellowy orange tree root. I wonder if that was the reason for failure? There are lilacs and aspen growing nearby the boxes. Can they grow roots up into the growboxes? I know that birch can. Nearest birch is about 6 meters away.
I have to admit that I have been a bit lazy on watering boxes this Summer. Allthough we have had some rain, lack of water could be one reason why onion failed. I seed lettuce a bit late, and they were left a bit tiny this year. Well this is what it is sometimes. Zucchini, beetroot and peas however grew very well. Potatoes seem to give some harvest, even though it’s not huge. We can get several meals out of them though. I also planted “Hundreds and thousands”-cherry tomatoes, which are still raw. Thankfully I can lift them inside on the lobby now when the weather is turning colder. Gardening is always balancing act between the weather and my energy levels. I do wish doctors would be able to finally do something about my constant tiredness and apathy. It’s totally stupid that after full day at work I don’t really have energy to do anything else.
Exchange economy was actually the issue I wanted to write today. In the big cities it might not be as easy, but atleast here in the country side it happens practically without any effort at all. The easiest example of exchange economy is probably perennial plant swap meet. It is traditional way of renewing your garden here in Finland. Perennial exchanges are arranged locally. You can take what ever perennial plants you have extra and give to who ever wants to take them. And in exchange you can choose what ever is available for your own garden. I have also handed out some plants by making post in our local Facebook group. With both of these methods I have received monarda, snowdrop anemone, hosta, fern, sunroot, pimpinella rose etc. Plant exchange is suitable for both decorative and edible plangs. If you want to consider the ecological aspect of your garden, decorative garden also benefits from perennial plants rather than just summer plants. That way you don’t have to buy new plants every summer. In kitchen garden perennial plants like lovage, chives, sunroot etc are of course sensible choices too.
We don’t have any apple trees in our garden yet. Our neighbour however has more than they can use. We have agreement with them that we can pick what ever we nee for our own use. I am loving mushroom picking and sometimes I pick more than I can use. Then I have given extra to the neighbour. Our other neighbour was not able to pick all of their raspberries this year so I was allowed to pick some for us. Hubby has been helping neighbours with clearing the water gutters, chainsaw maintenance etc. Other small services like sewing, small repair jobs, mowing the lawn etc are perfect for exchange economy. So chat with your neighbour, talk to them and find out what grows in their garden, what skills do they have and offer what ever you have in your garden and your skills for them. I am the more reserved and quiet person, but thankfully hubby takes care of the chatting for me. We have small community of houses on our street. We keep the neighbour help alive and do our share on what ever we can. We also keep on eye on each others houses, in case of irregular activity in the area. That creates safe and homely environment for all of us.
Jep, taimivaihdot tuntuvat sujuvan todella luontevasti maalla. Naapurit jakaa omistaan ja eri kanavissa tarjotaan sitä, tätä ja tota haettavaksi. Tällä tavalla säästyy pitkä penni ja taimet ovat taatusti kestäviä kun ovat usein kasvaneet samalla paikalla vuosikausia. Kivaa syksyä! -Nina
Nina Sointu – Juuri näin, paikalliset taimet on todennäköisesti terveempiä ja kestävämpiä. Ja monesti siten löytyy harvoin myynnissä olevia tai vanhoja maatiaislajikkeita joita ei aina kaupoista saa.
Sama se on ollut minulla monta vuotta; ei meinaa työpäivän jälkeen jaksaa mitään! Kaikki veriarvot ym. on loistavat, mutta jostain syystä ei vaan jaksa.
Tuo violetti hernelajike on ollut meilläkin kasvamassa parina kesänä. Kaunis, mutta kitkerän makuinen.
marketta – Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä enemmän kremppaa. Minulla on myös ihan veriarvoissakin vikaa ja muita moninaisia oireita, mutta jospa se tästä kun sain taas otettua asiakseni käydä lääkärillä ja verikokeissa. Toivottavasti sinäkin saat väsymykseen jotakin apua.
Tämä on nyt toinen vuosi kun meillä on lilapalkohernettä ja tämän kohdalla kumppanuuskasvin valinta tuntuu olevan todella tärkeää. Kuten postauksen kuvatekstissäkin taisin mainita niin tomaatti ei ole hyvä kumppanuuskasvi herneelle. Tomaatin lähellä kasvaneista herneistä tuli, kuten sanoit, kitkeriä. Tänä vuonna kun ne kasvoivat punajuurten kanssa, maku oli paljon makeampi, eikä mielestäni yhtään kitkerä. Minulla oli herneitä myös kesäkurpitsan kanssa samassa, mutta kesäkurpitsa vaatii niin paljon vettä ja ravinteita että herneet jäivät niiden keralla paljon kitukasvuisemmaksi kuin punajuurten kanssa. Kannattaa tarkistaa nuo hyvät kumppanuuskasvit ja kokeilla josko niistä olisi apua kitkeryyteen.
“Puutarhahommat ovat ikuista tasapainoilua säiden ja oman jaksamisen välillä.” Tämä lause kuvastaa niin omaa puutarhanhoitoani että!
Harmaan torpan emäntä – Juu, sellaista se tahtoo olla. Välillä tulee onnistumisia ja välillä pettymyksiä. Mut sellaista se puutarhurointi kai aina on, voinnista riippumatta.