Bite to eat – eat to bite

Vaikka en ole järin kuuluisa kokkaustaidoistani niin hyvää ruokaa kyllä osaan arvostaa. Seuraavaksi perehdytäänkin vähän englantilaiseen ruokakulttuuriin. Englantilaista keittiötä nyt ei varsinaisesti ylistetä gourmet-piireissä mutta minusta siellä saa varsin kelvollista (joskin ehkä hieman rasvaista) ruokaa. Paikalliset pubit tarjoavat herkullisia lounaita ja perinteisiä fish&chips-ravintoloita on vähän joka nurkalla. Englanti on hyvin monikulttuurinen paikka maahanmuuttajien ansiosta, joten ruokaakin on tarjolla jos jonkin sorttista. Lisäksi tämä hektisen elämänpoljennon maa on myös take awayn luvattu maa. Lähes jokaiselle ruoka-vaihtoehdolle löytyykin oma take away-ravintola.

IN ENGLISH
Even though I’m not exactly a master chef, I do know good food. English kitchen is not highly praised amongst gourmet people, but I think you can get delicious food there (though it might be a bit greasy). Local pubs are offering nice meals and there is traditional fish&chip shops in every corner. For those who are looking for something more international there is also large variety of foreign delicacies available. Hectic life in South England has caused a burst of take away places. (And my english readers, try to bear with me. This post is mainly for those readers who are looking for tips where to eat in England. Thank you.)

Pubi-ruuat ovat englantilaista ruokakulttuuria parhaimmillaan. Toisin kuin Nelliina, minä suosittelen menemään nimenomaan pubiin joka ei kuulu mihinkään ketjuun. Ei niissä ketjupubeissakaan varsinaisesti vikaa ole, mutta pienemmissä pubeissa tunnelma on yleensä uniikimpi ja ruoka monesti vielä parempaa. Ruuaksi kannattaa kokeilla muutakin kuin sitä perinteistä hampurilaista, vaikkapa steak pie’ta tai english breakfastia jota saa monin paikoin iltaan asti. Eikä kannata hämmästyä jos naisasiakkaille tarjoillaan vain puolikkaita pinttejä. Vanhan tavan mukaan naiset saivat nauttia vain pieniä määriä alkomahoolia ja monissa vanhoissa pubeissa tapa elää edelleen. (Tietenkään mikään ei estä tilaamasta useampaa puolikasta pinttia peräkkäin.) Monet tällaiset perinteikkäät pubit ovat jopa satoja vuosia vanhoja ja rakennuksetkin sen mukaisia, varsin persoonallisia.  Hinnat eivät tosin aina ole ihan halpoja. Jos vaan mahdollista niin kannattaa piipahtaa pois Lontoosta (minne suurin osa satunnaisista matkaajista varmaankin suuntaa) ja käydä vaikkapa Fox Revived’ssa Horleyssä, The Running Horse’ssa Leatherheadissä tai The Seven Stars’ssa Reigatessa. Olen itse testannut kaikki ja hyväksi havainnut. Huomioitavaa on että kaikki samannimiset pubit eivät aina ole samaa ketjua. Esim The Seven Stars on aika suosittu nimi.

Joulun aikaan kannattaa ottaa ilo irti myös englantilaisesta jouluateriasta. Sitä tarjotaan monissa paikallisissa pubeissa, tosin sen saattaa joutua varaamaan paria päivää etukäteen. “Roast turkey and all the trimmings” sisältää yleensä kalkkunaa, kinkkua, pekoniin käärittyjä nakkeja, paistettua perunaa ja palsternakkaa, ruusukaalia, kalkkunantäytettä ja ruskeaa kastiketta. Ja jälkiruuaksi tietenkin christmas pudding. Omamme tarjoili tunnelmallinen Bolney Stage jossa palvelu oli ensiluokkaista.

Pub-meals are probably the most interesting bit of english food culture. I recommend that you skip any chain pubs and go to independent local pubs. Not that there’s anything wrong with chains, but small local pubs tend to have more unique athmosphere and food is even better. You should also try something else than traditional hamburger and chips, like steak pie or english breakfast, which is served all day long in many places. Don’t be surprised if some places only serve half pints for ladies. In the old times women were only allowed to have small portions of alcohol and old habbits die hard in these old pubs. (Nothing prevent’s you to order several half pints in a row, though.) Many of them pubs are hundreds of years old and buildings alike, very unique. Allthough, prices are not always cheap. If possible you should come out of London (where probably most travellers head) and try Fox Revived in Horley, The Running Horse in Leatherhead or The Seven Stars in Reigate. I have tried them all and enjoyed every minute. Also notice that not all pubs with same name are part of the same chain. For example The Seven Stars is a popular name.

During the Christmas season you should also try famous english christmas meal, roast turkey dinner. It’s being served in many local pubs, allthough you might have to reserve couple days in advance. “Roast turkey and all the trimmings” usually includes turkey, ham, sausages wrapped in bacon, roasted potatoes and parsnips, brussels sprouts, turkey stuffing and gravy. And christmas pudding for dessert ofcourse. Ours was served by rustic Bolney Stage where service was excellent.

Traditional Cornish pasty

Paikallisiin herkkuihin kuuluu cornish pasty, voitaikinakuoreen leivottu reilu täytetty piirakka, joka on ehdottomasti yksi omista suosikeistani. Tarjolla on erilaisia täytteitä mutta oma suosikkini on perinteinen: lihaa, perunaa, sipulia ja lantua. Piirakka tarjoillaan höyryävän kuumana. Poltan suuni joka kerta. Kannattaa kurkata myös West Cornwall Pastyn aika hupaisat websivut. Sieltä löydät myös lähimmät cornish pasty-ravintolat ja kojut. Tällä kertaa me nautimme cornish pastya Brightonissa.

Toinen herkku, kylmä sellainen on sydänsimpukka. Niitä myydään etenkin rannikkokaupunkien kalakojuissa pikkusnäkseinä. Simpukat nautitaan viinietikkapirskeiden kera kylmänä pienestä purkista. Itse en voi väittää niitä mitenkään erityisesti rakastavani, mutta olen maistanut. Se maistuu.. noh, kylmälle simpukalle joka ratisee hampaissa. Isäntä taas rakastaa näitä ja ostaa niitä joka kerta Englannin matkoillamme, näitä kun ei taida Suomesta saada. Lähikuvaa simpukoista viimevuotisessa matkapostauksessa.

One of the local delicacies is cornish pasty, filling butter crust pie, which is my absolute favourite. There are several different fillings available, but my favourite is the traditional: beef, potato, onion and swede. Pasty is served steaming hot. I burn my mouth every time. West Cornwall Pasty web page is also worth checking, they are pretty funny. From there you can also find the pasty-shops near you. This time we enjoyed our pasties in Brighton.

Other local snack is something called cockles. They are sold especially in the fish shops in coastal towns. They are little shellfish you eat cold with vinegar. I can’t say I love them, but I have tasted them. It tastes… well cold shellfish that rattles between your teeth. My boyfriend loves cockles and gets them on our every trip to England, because I don’t think these are available in Finland. Close up photo of them cockles on my last years travel post.

Tesco-sushi on top,
Wasabi-sushi below.

Sushiin mieltyneenä halusin tällä kertaa kokeilla myös paikallisia sushi-mestoja. Isäntä kun ei ole asiasta ihan yhtä innoissaan (lue: inhoaa sushia) ei hänestä ollut juuri apua sushi-ravintolaa metsästäessä. Lontoon Victoria-asemalta bongasin hauskan take away-sushikioskin, Wasabin. Yksittäin tai pareittain pakatut pienet sushi-annokset kerätään itse pahvitarjottimelle ja maksetaan tiskillä. Saatavana on myös lämpimiä ruokia kuten nuudeleita. Kioski oli todella suosittu sillä sen edessä oli lähes jatkuva jono, joskin nopsaan liikkuva sellainen.

Wasabin lisäksi testasin Tescossa myytäviä valmiita take away-sushi annoksia joita saa mm. meal dealeina juomapullon ja perunalastupussin kera. Kummassakin nigirit ja makit olivat hieman pienempiä kuin Tampereen Marusekissä, mutta muuten maku oli aika sama, jopa niissä Tescon susheissa. Onneksi olin ostanut Wasabista reilummin soijaa sillä Tesco-annoksen soijapullo oli säälittävän pieni. Pääsin näistä niin hyvin sushien makuun että myöhemmin halusin vielä lisää. Yo!Sushi on ultramoderni japanilaistyylinen paikka jossa ruoka rullaa astioissa liukuhihnalla tiskin ympäri. Siitä voi sitten valita mieleisensä. Itse hain täältäkin vain takeaway-annoksen. Nigirien ja makien lisäksi annoksessa oli myös sashimia ja joku Yo!Sushin oma rulla. Maku oli näissäkin oikein hyvä. Miinusta tosin pienestä soija-annoksesta joka riitti juuri ja juuri.

As I have found the joys of sushi, this time I also wanted to try out some sushi places. Boyfriend is not that excited about it (read: he hates sushi) so I didn’t get much help on finding a sushi restaurant. By accident I found out that there is a funny little take away sushi booth in Victoria Station, London, called Wasabi. You take a cardboard tray to collect your choise of individually packed little sushi portions and pay them to the till. Warm meals also available. This little shop was really popular because there was a continuous (although pretty fast) queue there.

I also tried sushi meals they sell in Tesco. You can get them as meal deals with a bottle of drink and bag of crisps. Nigiri and maki in both were a bit smaller than in our local sushi restaurant here in Tampere but taste was pretty much the same. Thankfully I got some extra soy sauce from Wasabi because the soy sauce “bottle” I got with Tesco meal was patheticly small. But I wanted to try one more sushi restaurant. Yo!Sushi is ultra modern japanese style place where food is placed in small cups on the moving conveyor belt. I didn’t have time to sit down sadly. I only grabbed take away portion with nigiri, maki, sashimi and some roll of their own. But it tasted very good. Allthough I have to complain about the tiny soy sauce portion.

Eating with chop sticks – lovely chinese restaurant

Englanti on pullollaan kiinalaisia ja intialaisia ravintoloita. Hotellimme vierestä löytyi paikallinen pubi jossa sattumoisin toimii myös kiinalainen ravintola. Vierailimme siellä kiireisenä iltana mutta meille järjestettiin kuitenkin pöytä ja ruokakin tuli nopeasti. Isäntä otti sen tavallisen eli Chow Mein nuudeleita ja minä otin kanaa hapanimeläkastikkeella sekä king prawn dirty rice. Ruoka oli herkullista ja palvelu erittäin hyvää kiireestä huolimatta. Vaikka tulin annoksesta aika täyteen vetelin sen ihan kokonaan, viimeistä kastikepisaraa ja riisinjyvää myöden. Jos liikutte siis Hicksteadissä niin kannattaa poiketa The Castle Innissä, London Roadilla. Paikalliset tosin ovat vähän sitä mieltä että siinä menee yksi hyvä englantilainen pubi ihan pilalle.

England is full of chinese and indian restaurants. Right next to our hotel was a local pub that also happened to be chinese restaurant. We went there on busy evening but they still managed to find us a table. Even the food came fast to the table. Boyfriend took the usual, Beef Chow Mein, and I chose sweet and sour chicken with king prawn dirty rice. Food was delicious and service was very good, despite of their busy evening. Even though the food was filling I ate everything, the very last drop of the sauce and every single grain of rice. It was that tasty. So if you happen to be in Hickstead you should try out The Castle Inn on London Road. Allthough locals seem to think that is just a waste of good english pub.

4 Comments

  1. prefecta says:

    Cornish pasty on alunperin ollut täytetty niin, että siinä oli lihaa toisessa ja jotain makeaa toisessa päässä ja sellainen pakattiin sinne terästehtaalle tai mihin lienee kaivoksille lounasevääksi. “Palmikko”reunus on niissä vaan kiinni pitämistä varten: siihen tartuttiin rohkeesti vaan likaisilla näpeillä, syötiin itse piiras ja nakattiin kahva roskiin.

    1. Rhia says:

      prefecta – isännän mukaan devonshireläiset ja cornwallilaiset kuulemma kinaavat että kenen keksimä se piirakka alunperin edes on (isännän äiti oli kotoisin Devonista). Ruokana se on kuulemma todella vanha ja sekä Devonshiressä että Cornwallissa (ja mahdollisesti muuallakin) on siitä omat versionsa. Ja täytteenä on kuulemma ollut kaikenlaista kun alunalkaen taikinakuoren oli vaan tarkoitus säilyttää ruoka ja koko kuori heitettiin pois kun sisällys oli syöty. Mutta kaivoslaisten ruokaa tosiaankin.

  2. Midinetti says:

    Voi cornish pasty yhen kerran. Viime syssynä dover-calais -paatilla otin haukun isännän pastysta ja sain vaivoin nieltyä. Ukkokin heitti omansa pois. En tiedä, oliko kyseessä joku cheap ass bulkkipasty, mutta hyi sentään. Kuivaa mautonta höttöä. Tiedänpähän kumminkin testata asiaa joskus mantereella uudestaan, tuskin sen semmosta kuuluu olla :D. Ja mä oon varma että oon täälläkin yökkiny xmas puddingille, siinä on kans yks liekitetty kasa sanonkomitä XD.

    Mutta mä rakastan fihs&chipsejä (ja brittien kalaruokia yleensä) ♥ ja take away-kiinalaista. Ja sitä aamupalaa, vaikka meinaankin kuolla rasvashokkiin joka kerta. Isäpuoli tykkää myös intialaisesta, mutta niitä mä en muistaakseni oo maistanu, koska ne yleensä maistuu kaikki mun mielestä samalta.

    1. Rhia says:

      Midinetti – isäntä tuolta kommentoi että ei mikään ihmekään Dover-Calais-lautalla. Siellä kuulemma kaikki on kräppiä (sillä on kokemusta usean vuoden ajalta kun ruukasi joka vuosi ajaa Englannista Itävaltaan sukuloimaan). Eli kannattaa tosiaan testata mantereen puolella. Noi West Cornwall Pastyn tekemät on meidän mielestä ainakin aina ollut maistuvia ja meheviä. Ja Exeterissä kuulemma saa semmosta vastaavaa piirakkaa kuin Ivor Dewdney. Ne on jättikokoisia ja isännän mielestä herkullisia. Ja fish & chipsit on tosiaan hyviä, etenkin jos välillä vaihtelee sitä kalalaatua ettei aina ota sitä samaa niin ei pääse niin helposti kyllästyyn. Tosin niissäkin on eroja, jotkut paikat jättää sen taikinakuoren jotenkin löysäksi mössöksi ja toiset paistaa ihanan rapsakaksi.
      Ei toi xmas pudding ihan mun suosikkeja ole, mutta kyllä se menee kun on vaan tarpeeksi paljon kermavaahtoa päällä :) ja onhan siinä mukava viinan maku.

Comments are closed.