Pihassamme kasvaa upeita syreeneitä. Paljon. Itseasiassa jopa lähes haitaksi asti. Talon tien puoleisella seinustalla on mahtava vanha syreenin kanto. Ikävä kyllä se on vain metrin päässä seinästä joten puu on täytynyt kaataa pois joitakin vuosia sitten. Me joudumme nyt taistelemaan kannosta versovien uusien alkujen kanssa. Ehkä se siitä näivettämällä vihdoin lannistuu. Harmittaa tuhota noin vanha kasvusto, mutta sen ei voi antaa kasvaa näin lähellä taloa, ettei se tuhoa talon rakenteita.
Onneksi upeita suuria syreenejä kasvaa myös pihan otollisemmilla paikoilla. Kahta syreeniä lukuunottamatta syreenit ovat punaviolettia lajiketta joissa kukinto voi kasvaa jopa 20-30cm pituiseksi ja kukat asettuvat kukinnossa kerroksittain ryppäisiin. Kiiltävän vihreät lehdet ovat soikeat, kärjestä venyneet teräväksi ja niissä on selkeät uurteet suonien kohdalla. Ne eivät siis ole pihasyreeniä jonka lehdet ovat herttamaiset. En ole vielä onnistunut tunnistamaan tätä lajiketta. Jos tunnistat kuvista tämän mysteeri-syreenin niin vinkkaa toki.
Pihamme kaksi erilaista syreeniä ovat tuota mainittua perinteistä pihasyreeniä. Sitä löytyy myös naapurien pihoilta. Sen kukinnot ovat pienemmät ja tiiviimmät, vaaleamman siniliilat ja lehdet selkeän herttamaiset. Lehdissä ei myöskään ole kiiltävää pintaa kuten tässä toisessa. Pihasyreenistä löytyy muitakin värivariaatioita, esim. valkoinen. Ikävä kyllä noista kahdesta toinen kasvaa oven vieressä, kiinni kuistin seinässä joten sekin on pakko hävittää mädättämästä rakenteita.
Syreenien kukinta on juuri nyt parhaimmillaan ja tuoksu on huumaava. Tälläinen tuoksuista migreeniherkkäkin pystyy silti hyvin oleilemaan pihalla kun puskat eivät ole tiiviisti oleilualueen ympärillä vaan ripoteltuna pitkin pihaa. Harmi että kukinta on niin kovin lyhyt ja pian kukat varisevat lilana sateena maahan.
There is lots of beautifull lilacs on our yard. A lot. Actually too much, they are becoming a bit of a bother. On the road side of the house there is huge lilac stump. Unfortunately it has been growing only one meter away from the wall so it has been taken down several years ago. It was way too close to the house so it might damage the construction. We now have to battle with the new growth from the stump. Hopefully eventually it will fade away if we just cut all the green off again and again.
Thankfully there is lots of big lilacs on better grounds around the yard aswell. They are redish lilac in colour. The flower can grow up to 20-30 cm long and individual flowers are layered in groups. Shiny green leaves are oval, with long pointy tip and clear grooves. This means they are not common lilac, which has heart shaped leaves. I have not managed to identify what variety they are. If you recognise them from photos, please feel free to share.
Other two lilacs on our yard are that forementioned traditional common lilac. It also grows on neighbours yards. Flowers on them are smaller, tighter, more of pale bluish lilac and leaves are clearly heart-shaped. Leaves aren’t shiny either, unlike those other ones are. Common lilac also has colour variations, like white. Unfortunately one of our two common lilacs grow right next to our front door, by the wall, so we have to dig it out, otherwise it will rot the wall.
Bloom of lilacs is now at it’s hight and scent is intoxicating. But even a person like me, migrain sensitive for strong smells, can still spend time on our yard. Thankfully lilacs are not circling the main area, but are scattered all around the yard. Too bad the blooming is so very short and soon flowers will drop to the ground like lilac rain.
Pale edges of the leaves are hinting that this tree might be suffering of lack of nutrients.
This tree is approximately about 5-6 meters tall, quite big.
Leaf is oval shape with sharp, pointy tip. It is moderately shiny and has clear grooves.
Flowerstem is very long and flovers are layered in groups.
I apologise the poor quality of this photo but it was the only where you can compare the colour. Front flower is the common lilac and at the background you can see our mysterious variety.
Common lilac has heart-shaped, more smooth and matte green leaves.
Common lilac flowerstems are much shorter and atleast on this individual plant the colour is much more pale blue lilac than red lilac. This flower, however, is already at the end of it’s life and colour has faded even more from the original. I think the petals might be slighly wider than in our mystery lilac.
Mysteerisyreeni unkarinsyreeniä; lehden muoto ja punertavampi kukinnon väri sen paljastavat. Jalosyreeni eli pihasyreeni on sinisemmän violetti kukinnoissaan, ja sen lehdet ovat sileät, leveät ja kuten hyvin sanoit, herttamaiset.
Mira / Vimps – Nyt kun olen noihin syreeneihin perehtynyt vähän enemmän niin ei tämä unkarinsyreeniäkään oikein muistuta. Kukinnot on hirmu pitkiä ja niissä on haaroja jotka unkarinsyreenistä mielestäni puuttuu. Mutta eipä sen nyt niin väliä. Upeita ovat, olivat mitä hyvänsä.
PS: Olen yrittänyt selvittää miksi et saanut blogisi linkkiä laitettua kommentin yhteyteen mutta en keksi mitään syytä miksei se onnistu. Mulla tosin oli tässä joku aika sitten ongelmia blogin kanssa, ehkä päivitys rikkoi jotain.
Unkarinsyreeniä minäkin veikkaisin. Komea on joka tapauksessa, nimestä huolimatta! :)
Hehkuvainen – Nyt on ehdotettu myös nuokkusyreeniä, röyhysyreeniä, isabellansyreeniä, kaarisyreeniä ja niiden risteymiä. Nuokkuröyhysyreeni on ulkonäöllisesti mielestäni kaikkein lähinnä, mutta ei sekään ihan täysin. Mutta upea tosiaan on, olipa se mikä tahansa.