Pitkän hellejakson jälkeen meillä on näemmä ainakin täällä Mouhijärvellä pitkä sadekausi. Vettä sataa enemmän ja vähemmän joka ikinen päivä. Piti siirtää hellemekot takaisin kaappiin ja palata lämpimämpiin vaatteisiin.
Eilen poikkesimme synttärikahveilla tuossa parin kilometrin päässä, joten turvauduin taas kansallispuvun hameeseen. Jostain syystä tämä Härmän hame hakeutuu päälle useimmin vaikka minulla on kaksi muutakin. Se on kivemman värinen kuin Kaukolan hame ja ohuempaa, laskeutuvampaa kangasta kuin Mäntsälän hame. Ja yllättäen tämä hame näyttää sopivan melko hyvin vaatekaapin yläosienkin kanssa. Olen perinyt isältäni herkkähipiäisyyden. Siksi joudun käyttämään villavaatteiden alla toista vaatetta. Hamosen alle jouduin pukemaan alushameen, vaikka ei villan pistely jaloissa olekaan aivan niin epämiellyttävää kuin kaulassa, ranteissa ja otsalla.
Kirjoittelin aiemmin keväällä Pistos-kirjasta, jossa mainittiin termi juuripukeutuminen. Minusta se on hauska ja melko kuvaava termi. Jos puhutaan suomalaisesta kansanperinteestä vaikutteita ammentavasta pukeutumisesta niin ensimmäisenä saattaa tulla mieleen kokki Jaakko Kolmonen väinämöis-lakkeineen ja maalaismarkkinoilla haitaria soittelevat papparaiset pellavapaitoineen ja tuohivirsuineen. Nykyisin kuitenkin nuoretkin ovat jo ottaneet kansanpukeutumista ennakkoluulottomasti mukaan moderniin katumuotiin. Asiaan saattaa vaikuttaa osaltaan kansallispukukuosien käyttö rennoissa trikookankaissa ja tavallisissa muotivaatteissa, kuten vaikkapa Pauligin kahvilähettilään edustusvaatteet jotka ovat Sääksmäen kansallispuvun kukkakalminkkia. Juuripukeutuminen antaa huikean määrän mielikuvituksellisia mahdollisuuksia hyödyntää perinteisiä tekniikoita, kuvioita ja materiaaleja.
After long heat wave we seem to have long rain season. Atleast here in Mouhijärvi. It is raining pretty much daily now. I had to move my summer dresses back to the closet and return to wearing warmer clothing.
Yesterday we stopped by at neighbours for birthday coffee and cake. I wore my trusted folk costume skirt again. For some reason this Härmä region skirt seems to be my favourite, even though I have two other folk costume skirts. This is nicer colour than Kaukola (which is dark blue with red trimming) and it’s thinner and more drapey than Mäntsälä skirt. And funny enough it seems to match my tops pretty well. I inherited my dads wool-sensitive skin, so I have to wear wool with something underneath. This time it was a slip to prevent wool from stinging me. Even though it doesn’t feel as irritating on the legs than it’s on my neck, wrists and forehead.
I have earlier written about Pistos-book, which uses new term “root clothing”. I think it’s quite fun and pretty descriptive term. If talking about Finnish traditional inspired clothing, first you might think of round brimless Väinämöinen-cap and cross ontop, which usually are used by older men. Or perhaps linen shirts and birch bark shoes often worn by old accordion players at the countryside markets. But thankfully it is more than that these days. Younger people are starting to mix traditional folk wear with modern street wear. Perhaps this is influenced by brands and companies who are using folk wear and national costumes as part of their marketing, but adapted for modern clothes. For example finnish coffee brand Paulig is using fabric from traditional folk costume of Sääksmäki as their coffee ambassadors official clothing. Also some of the folk costume patterns are used as prints in jersey fabrics for more relaxed clothing. Root fashion and root clothing gives vast amount of ideas for using technique, patterns and materials in modern clothes.