Puutarhan kesäkuu / June in the garden

Tänä kesänä olen ollut virkeämpi kuin vuosiin. Niinpä olenkin saanut puutarhan muutostyöt edistymään yllättävän hyvin. Paljon hommaa toki vielä riittää, mutta vähitellen takapiha on muotoutumassa mieleiseksemme. Sanon “me”, mutta tarkoitan pääasiassa itseäni. Isäntää ei puutarha kiinnostele juuri muuten kuin että nurmikon leikkuu on tarpeeksi helppoa. Se on hänen ainoa hommansa puutarhassa.

Kesän ja tulevan syksyn aikana epäkäytännöllinen seinustan vanha kukkapenkki väistyy lopullisesti kun viimeisetkin perennat siirtyvät muualle. Pidän kovasti sekä perinteisestä sormustinkukasta, että vain hetken kukkivasta idänunikosta, joten niille valmistellaan uusi paikka toisaalle. Ikävä kyllä idänunikko ei pidä siirtämisestä. Se kasvattaa pitkän porkkanamaisen juuren, joka katkeaa helposti. Otan siitä kuitenkin talteen siemeniä siltä varalta että siirto ei onnistu. Siemenistä lisättäessä idänunikko kukkii vasta toisena vuotena, joten ensi kesänä en ehkä saa nähdä unikonkukkia omalla pihallani. Kukkapenkki korvautuu maisemointikankaalla, asennushiekalla ja tiilillä. Olen täysin tietoinen että punatiilet eivät ehkä kestä maassa murtumatta, mutta pidän niiden rustiikista ulkonäöstä. Kestävät sen mitä kestävät. Sain ilmaiseksi erän käsin tehtyjä, vanhoja, luultavasti maakuopassa poltettuja purkutiiliä, jotka ovat kaikki vähän eri kokoisia. Niiden asennus on vähän kuin palapeliä kasaisi. Työ on vasta alussa, reunustin niillä ensin uuden lavakauluksen. Savimaa on kuivan kevään jäljiltä hirmuisen kovaa, joten siihen hommaan menikin useampi ilta. Seinustalla on onneksi vähemmän savista.

Idänunikon kukat ovat kuin silkkipaperia. /
Poppy orientale has flowers like silk paper.

Tavoitteeni on puutarhahommissakin käyttää paljon kierrätettyjä materiaaleja. Lavakaulukset ostin edullisesti käytettynä. Niitä on nyt varalle mutama ylimääräinen, jos täytyy lähivuosina uusia. Vaikka harmaantunut vanha puukin on ihan kaunista, niin tällä kertaa halusin käsitellä ne ulkopinnalta. Kaapista löytyikin vanha, vähän kuivahtanut kalustevahan loppu, joka antoi puulle kauniin sävyn. Isäntä askarteli pyynnöstäni lavakauluksen toisesta kerroksesta puolikkaan. Siihen istutin taimiston kesäkurpitsaa ja ekaan kerrokseen kylvin kokeeksi kaapista löytyneitä vanhoja siemeniä: tammenlehväsalaattia (joka on jostain syystä täysin hävinnyt ruokakauppojen vihannesosastoilta), sitruunamelissaa ja basilikaa. Katsotaan itääkö niistä mikään.

Taimistolta hankin puutarhakaarta kipuamaan pitkään haaveilemani ruotsinköynnöskuusaman. Noin metrin korkuinen taimi ei luultavasti kuki tänä kesänä, vaikka onkin jo kasvanut hienosti lisää pituutta. Siihen pitäisi aikanaan tulla kaksivärisiä kelta-punaisia kukkia ja punaisia marjoja. Ikävä kyllä marjat ovat myrkyllisiä.

Pihan mysteeripensas on vieläkin tarkkaa nimeä vailla. Tänä vuonna se kukki ensimmäisen kerran. Ehkäpä joku koivuangervo? /
The mystery bush on our yard is still looking for the actual species. This Summer it bloomed the first time. Some sort of filipendula, but which?

Lisäksi ostin tupsulaventelia, italian olkikukkaa, krassia ja mansikkaminttua. Pieni ryytimaa, josta voi kerätä keittiön mausteyrtit on myös pitkäaikainen haaveeni. Lipstikka ja ruohosipuli minulla jo onkin. Lipstikan eli ns. lihaliemi-yrtin olin typeryyttäni istuttanut pari vuotta sitten lavakaulukseen. Se oli kitukasvuinen ja tuholaisten vaivaama. Siirsin sen toukokuussa parempaan paikkaan ja katkaisin vahingossa juuren, joka oli alkanut kasvaa vaakatasoon lavakauluksen pohjalla. Toivottavasti se menestyy vähän paremmin uudessa paikassa, mutta kuivuus nytkin vaivaa, kun ei ole satanut kunnolla yli kuukauteen.

Hyötykasvien lisäksi ostin puhdasta estetiikkaa eli lobelioita ja mustasilmäsusannan. Kesä tuntuu virallisesti kesältä kun ulko-ovella on vastassa värikkäitä kesäkukkia. Kukkapenkkien rakennus jatkuu vielä myöhemmin mm. aiemmin mainitulla unikko- ja sormustinkukkapenkillä. Viime syksynä kaverilta saadut kuunliljat tuuppasin nekin laiskuuksissani talvehtimaan lavakaulukseen. Niille pitäisi rakentaa uusi penkki myös. Samoin toiselta kaverilta ja äidiltä saadut varjoliljat pitäisi istuttaa parempaan penkkiin jonnekin kuusaman lähelle, se jäänee ensikevään hommiksi, tosin penkin rakennusta voi toki aloittaa jo syksyllä. Etupihan pikkuruinen kivikkopuutarhakin kaipaisi viimeistelyä. Siihen sopisi mehitähden seuraksi joku matala kivikkoperenna ja ehkä jonkin pieni hidaskasvuinen havu. Nyt aluetta valloittaa rikkaruohot ja itsekseen parvekelaatikosta kylväytynyt orvokki. Sekään ei ole huono, mutta melko vaatimattoman värinen ja näin kuivana kesänä vähän ränsistynyt.

Pihan yhdessä kukkapenkissä kasvavat ahomansikat tuovat muistoja lapsuuden kesistä. /
These wild strawberries grow on one of our flower beds. They bring memories from childhood.

Pihan uusin tulokas on kuitenkin karviainen. Vaikka tämä ajankohta on ehkä huonoin mahdollinen marjapensaiden siirtoon, en kieltäytynyt kun minulle tarjottiin sellaista ilmaiseksi. Niinpä kaivoin eilen pihaan jälleen uuden kuopan, kovaan kuivaan savimaahan. Kompostia minulla ei ole, joten paransin savimaata puutarhamullalla, hiekalla ja laatoitukselle jääneellä, sateessa kastuneella haravointi- ja laatanharjausjätteellä. Kuopan pohjalle sekoittelin kanankakkarakeita kun niitä sattui löytymään. Toivotaan että ihan kaikki raakileet eivät varise pois ja karviainen selviää tästä melko radikaalista siirrosta. Pihan toinen marjapensas, mustaherukka taitaa kärsiä vähän kuivuudesta, lehdet ovat jo vähän keltaiset ja raakileita on kovin vähän. Olisi ehkä pitänyt kastella sitäkin, mutta periaatteeni on että kasvien pitäisi selviytyä hyvin pitkälti omillaan ilman lisäkastelua, joten tällä kertaa nyt näin. Nyt ainakin sataa onneksi kaatamalla. Sitä on odotettukin.

This Summer I have been more energetic than years. So I have finally got my gardening plans on the speedy start. There is still lots to do, but bit by bit our little garden is starting to look as we like it. I say “we”, when I mostly mean me. Hubby doesn’t really care much as long as the mowing job is easy enough for him. That is his only job in the garden.

During this Summer and coming Autumn the impractical flowerbed next to the wall is finally moving away, when I move last two plants to other places. I really like foxglove and papaver orientale, so they need new homes on other flower bed. Unfortunately poppy doesn’t like moving very much because it has really long carrot-like root. It easily snaps when moving it. So in case that doesn’t work, I will also collect some seeds. However when growing from seed, it only blooms the second year, so it is possible I don’t see poppies blooming on my yard next Summer. Old wallside flowerbed will be replaced by sand and red bricks. I am well aware that ordinary bricks might not last very long in the ground, but I really love how they look, a bit industrial and rustic. They will last what they last. I was able to pick up a free batch of old second hand handmade bricks. They are possibly burned in the hole on the ground and are all a bit uneven in shape and size. Working with them is like making a puzzle. I am only in the beginning of the job, just finished the edges or new grow box with them. Our yard is mostly clay-type ground, so it is very hard after long dry period and slow to dig. Doing the growbox took me several days to finish. Thankfully it is not so tough next to the wall.

Kotkansiiven kasvutapa kiehtoo joka kevät. /
The way these ostrich ferns grow fascinates me every Spring.

My goal is to use as much recycled materials in the garden as possible. That’s why I bought my grow boxes cheaply second hand. I got couple extra in case I need to replace some of them in the next couple of years. Even though old gray wood is pretty too, this time I decided to treat the outside surface. I happened to have a tin of old, half dry furniture wax which worked out perfectly and had pretty colour on it. I requested hubby to turn the second layer of grow box into smaller one. On that I planted zuccini which I bought from nursery. On the first layer I sow some old seeds of oak leaf lettuce, lemon balm and basil. They might grow or not, we will see.

My long term dream has been to get european honeysuckle for our garden arch. I found it from a nursery. About one meter high plant probably doesn’t bloom this summer, even though it has already grown quite a bit. It’s supposed to eventually have yellow-red flowers and red berries. Unfortunately berries are poisonous.

I also got lavender, curry herb, nasturtiums and strawberry mint. Little herb garden for kitchen herbs has also been my dream. I already have lovage and chives. I was a bit stupid couple years back and planted lovage into the grow box. I didn’t know it grows huge root. In the grow box it was not growing well and it was eaten by pests. So this Spring I decided to move it to better location. Unfortunately the root had started to grow horizontally and I accidentally snapped it. Hopefully it will recover in the new place. Allthough it has been very dry this Spring and everything needs more water than I can carry.

Ojakellukka on suosikkini aina vaan. /
Water avens is still my favourite.

I also grabbed the opportunity to get some pure prettyness from the nursery. Lobelias and black-eyed-susan are pretty by the front door, welcoming us home during the Summer months. I also need to continue building new flower beds, for the pre-mentioned foxgloves and poppies, but also others. Last Autumn I got some hosta plants from my friend. I didn’t have energy in the Autumn, so I just shoved them to the old grow box for the Winter. Now I need to move them to permanent locations. Also I got Turk’s cap lilies from other friend and my mum, they would also benefit from better location. Perhaps near the honeysuckle. Those I probably move next Spring, but I can atleast start building the flower bed in the Autumn. Front yard has a small stone garden which also needs finishing and little bit of new life. Perhaps some perennials suitable for dry ground and small pine. Now it’s overgrown with weed and pansy that escaped from my hanging flower box. Pansy is not bad, it just doesn’t look at it’s best on dry season like this Spring ha been.

Latest addition to my garden however is gooseberry. Even though this time is probably the worst time for moving berry bushes, I did not decline when it was offered to me for free. So yesterday I did some hard digging in our garden. Ground really is tough due to the dry period. I don’t have compost so I improved the ground with garden soil, sand and some wet raking waste which was left on top of the tiling. I also had some chicken poop fertilizer which I mixed in with the soil. Let’s hope that atleast some of the unripe berries will stay and ripen on the bush, and that the bush survives this rough treatment. Our other berry bush, blackcurrant also seems to suffer from the dry weather. Leafs are a bit yellowish and there is not much berries coming this year. Perhaps it needed watering too in Spring, but my goal is to let most plants survive on their own, without extra watering, so this is what we got this year. Atleast now it’s pouring down. We have waited that.

Tavallinen akileija päätti yhtäkkiä tehdä kerrottuja kukkia. /
Ordinary aquilegia decided to make multiple layers of petals.
Kurjenmieket kukkivat tänä kesänä komeammin kuin koskaan. /
Irises bloomed more generously than ever before.
Pitäisiköhän tuota susannaa vähän latvoa? /
Should it cut that susan a bit?
Eilen istutettu karviainen hukkuu taustaansa. /
Gooseberry, which I planted yesterday seems to camouflage into the background.
Jee! Sadetta! /
Yay! Rain!
Todellisuus nättien kuvien ulkopuolella: multa- ja hiekkasäkkejä, purettuja lautoja, työkaluja, tiilikasoja ja tyhjiä muovisäkkejä ympäriinsä. /
Reality outside the pretty photos: dirt- and sandbags, wood, tools, piles of bricks and empty plastic bags lying around here and there.
Siellä se uusi kuusama rennosti nojailee puutarhakaareen. Pioni vasemmalla ei kukkinut tänäkään kesänä. /
There is my new treasure honeysuckle leaning against the garden arch. Peony on the left didn’t bloom this summer either.

6 people like this post.

One Comment Add yours

  1. Johanna says:

    Salve!

    Ojakellukka (käytän siitä itsepäisesti vanhentunutta niittykellukka-nimeä) on myös minun ikisuosikkini! Humleblomster på svenska, osuvan sympaattista.

    Onnittelut kaikesta kukkaloistosta, pidän peukkuja karviaispensaallesi!

Don't be shy, leave a message! / Älä ujostele, jätä viesti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.