Mäntäsälä update

Alkukesästä hankkimani keskeneräinen Mäntsälän kansallispuku etenee hitaasti. Pusero tuli valmiiksi jo kesällä ja nyt sain vihdoin valmiiksi hameen. Vaikka hameessa ei ollutkaan paljon ompelua, se jäi kesken kun en osannut päättää mitä teen vyötärönauhan kanssa. Kankaat ovat käsinkudottuja eikä niitä saa lisää muutoin kuin kutomalla itse lisää (tai kudottamalla kalliisti ammattilaisella). Sinistä liivikangasta, josta myös vyötärönauha pitäisi ommella, on melko rajallinen määrä. En uskaltanut leikata siitä vyötärökaitaletta siinä pelossa, että kangas ei sitten riitäkään liiviin.

Niinpä sitten päädyin ompelemaan vyötärökaitaleen pellavasta kuten nykyiset ohjeet suosittavat jos alkuperäistä kangasta ei ole. Vyötärö suljettaisiin oikeasti lenkkeihin solmituin pellavanyörein mutta koska oli kiire, laitoin toistaiseksi sulkijoiksi vintage-napit. Jos liivikangasta jää, teen myöhemmin uuden vyötärökaitaleen siitä. Tai jos ei jää, jätän pellavaisen kaitaleen pysyvästi, mutta korvaan napit myöhemmin pellavanyörein ja lenkein. Silloin hameessa on säätövaraa ilman että nappeja täytyy siirtää.

Hame pääsi valmistuttuaan heti käyttöön, sillä käyttöön nämäkin asut on tehty. Lauantaina 5.10 oli Kansallispuvun juhlapäivä ja Jyväskylässä Käsityön museossa juhlittiin 130-vuotiasta kansallispukua. Itse en päässyt mukaan tällä kertaa, mutta olin hengessä mukana pukeutumalla Mänsälän puvun hameeseen Tuunaa mun perinne-teemalla.

Muutoin puku-projekti etenee varsin verkkaisesti. Nypläyskurssi on polkaistu käyntiin ja peruslyöntejä kerrataan nyt niin että menevät selkärankaan. Seuraavaksi pitäisi hommata sarvitanuun sopivaa nypläyslankaa ja ryhtyä nypläämään pitsejä. Niitä tulee tanuun kaksi. Silkkiesiliina on päärmäystä vaille ja tasku odottelee leikkaamista. Liivi taitanee jäädä näiden muiden jälkeen tehtäväksi. Pukuun kuuluu lisäksi alushame ja pitsisukat. Alushame on helppo tehdä joten se menee ehkä välityönä joskus, mutta sukat ja sukkanauhat jäävät varmasti johonkin toiseen ajankohtaan.

Earlier this Summer I bought this unfinished Mäntsälä region national costume. It takes ages to finish it, but I finished the blouse during the Summer and now finally was able to finish the skirt. Even though skirt wasn’t very complicated and there was not much to sew, it took me awhile, because I could not decide what to do with the waistband. These fabrics are quite special, they are hand woven. You can’t get more of them, except by weaving them by yourself (or ordering from professional weaver with high cost). There is not much fabric left for the vest, and the skirt waistband is supposed to be made of same fabric. However I’m afraid that there is not enough for the vest if I use it also for waistband.

So I ended up making the waistband of linen, just like modern instructions say if there isn’t any original material available. Authentic closure would be linen ribbons and loops, but because I was in a hurry I used vintage buttons. If there is enough fabric left after the vest, I will replace the current waistband with blue fabric. However if there isn’t, I will use this linen band and replace the buttons with ribbons. That way there is adjustment allowance to waist without having to move buttons.

I took the skirt in use immediately. I want to use them too, not just store them in closet, like it’s the case with many national costumes in Finland. Saturday 5.10 was the National Costume celebration in Jyväskylä, Finnish handcraft museum. I was not able to attend, but in the spirit of the party I wore my new and fresh Mäntsälä skirt with ordinary clothes.

Otherwise the sewing project is going rather slow. Bobbin lace course is on the go, I am learning the basic weaves untill they come from my spine. Next I need to order some yarn for the lace that goes on the hat. There is two different kind of lace, which I will both make myself. Silk apron is needing hemming and pocket needs cutting. I think vest is going to be the last. Costume also includes petticoat and lace stockings. Petticoat is easy to make, so I will probably make that at some point between other things, but stockings and garters might have to wait for later time.

Monista muista puvuista poiketen, Mäntsälän puvun helmassa on musta villakankainen
reunus joka kääntyy nurjalle ja muodostaan helmakäänteen. /
Unlike in most Finnish national costumes, Mäntsälä region skirt has black trimming
on the hem. It folds under and creates narrow lining on the hem.
Helman olisi voinut olla viisi senttiä pidempikin, mutta kangas oli kudottu edellisen
omistajan pituuden mukaan. En anna tämän häiritä asiaa. /
Hem could have been two inches longer, but fabric had been woven to the
hight of the previous owner. I’m not letting this to bother me.
Vyötärökaitale napituksineen. Zero Waste-teeman mukaisesti käytin tähänkin
toisaalta tähteeksi jäänyttä pellavaa. /
Waistband and buttoning. According to Zero Waste theme, I used linen
leftovers from another project.
Nypläysharjoitelma. Tämä vaatimaton sentin levyinen pitsi on älyttömän hidasta
tehdä. Onneksi kansallispuvun pitsi taitaa olla vähän paksumpaa lankaa. /
Bobbin lace practice. This modest narrow lace is very slow to make.
Thankfully national costume lace will be a bit thicker yarn, I think.

4 Comments

  1. Metsäntyttö says:

    Mielenkiintoinen projekti, vaikkakin työläs. Minä haaveilin joskus nuorena kansallispuvusta ja jopa sellaisen tekemisestä. En ole tehnyt, mutta en ole silti ilman pukua jäänyt:) Nypläyksen opettelusta olin myös joskus kiinnostunut, mutta luulen, etten enää jaksaisi alkaa opetella. On kai kiinnostus hieman hiipunut. Sitähän jaksaa monenlaista, jos kiinnostusta riittää.
    Tuo hame on kaunis ja olisi ihana arkikäytössäkin tuolleen tavallisiin vaatteisiin yhdistettynä kuin sinulla tuossa onkin.
    Tuli vielä mieleen, kun omaa kansallispuvun hamettani käytin tavan käytössä, että pidempiä aikoja istuessa huomasi kyllä jonkinlaisen alushameeni tarpeen, koska villakangas pisteli.

    1. Rhia says:

      Metsäntyttö – Juu kyllähän tähän aikaa vaivaa ja energiaa saa uppoamaan ihan kiitettävästi, mutta hirmu hauska homma silti. Minusta on jotenkin hauska ajatella että tämä on jonkinlainen sukupolvien ketju tässä. Äitini, isoäitini ja luultavasti myös iso-isoäidit ovat valmistaneet itselleen kansallispuvut joten miksi en minäkin, vaikka tämä nyt onkin keskeneräisenä projektina ostettu. Ja on aina hauska opetella uusia käsityötapoja, nypläys on kiinnostanut minua jo pitkään. Onneksi valmiita pukuja on paljon myynnissä vaikka ei jaksaisi ihan alusta lähtien pukua valmistaakaan. Täydentävienkin osien tekemisessä on ihan riittävästi puuhaa.

      Villaisen hameen alla kannattaa tosiaan käyttää alushametta, pistely lisäksi se ehkäisee sähköistymistä ja lisää lämmittävyyttä vaatteeseen. Tämän puvun alushameeseen kuuluisi sellainen erikoinen käsinkudottu koristeraitainen pellavakangas, mutta minä en nyt sitä ryhdy kutomaan vaan teen alushameen tuosta samasta pellavakankaasta kuin paitakin on tehty. Sitä tuli nimittäin reilusti puvun mukana. Ehkä joskus myöhemmin, sitten kun huvittaa lähteä vielä kudontaakin harrastamaan voin senkin sitten tehdä.

  2. TerraC says:

    Is the dress and clothes all you made? That’s fantastic! I love them!

    1. Rhia says:

      TerraC – Yes I made the skirt and the jacket, thanks! Knit top is factory made. I make lot of my clothes because I don’t want to support mass production. It is environmentally and ethically unsustainable.

Comments are closed.