Olen nyt lähes vuoden verran suunnitellut tekeväni mehiläisvahakääreitä muovipussukoiden ja tuorekelmun korvaajaksi. Homma ei ole vaikeaa, mutta nyt vasta sain aikaiseksi ryhtyä puuhaan.
Vahakääreitä on hehkutettu ekologisemman elämän blogeissa jo useamman vuoden ajan, mutta itseltäni ottaa aina jonkin aikaa lämmetä uusille tuulille. Kun tilasin alkuvuodesta Limepopilta mehiläisvahaa huulirasvakokeiluihin, siitä jäi vielä reilusti vahakääreisiinkin. Netistä löytyy useita ohjeita näiden tekemiseen, mutta tein vielä omani johon lisäsin pari työskentelyn aikana tehtyä huomiota.
Kääreisiin suositellaan käytettäväksi kosmetiikkalaatuista mehiläisvahaa, josta on puhdistettu pois epäpuhtaudet kuten siitepöly ja roskat. Kosmetiikkalaatuista vahaa saa sekä valkaistuna että luonnonvärisenä. Itselläni oli vähän jäljellä valkaisematonta ja isompi erä valkaistua vahaa. Valkaisematon ei aivan riittänyt yhden pienen kääreen vahaamiseen. Itse pidin Limepopin valmiiden vaharakeiden käytön helppoudesta, mutta paikallisen mehiläistarhurin tuotteet olisivat vieläkin ekologisempi vaihtoehto.
Kankaaksi löysin omista varastoistani tiivistä ohutta puuvillaa. Se on entisessä elämässään ollut verhokappa ja on sekä haalistunut että ohentunut käytössä mukavan pehmoiseksi ja ohueksi. Lukemissani ohjeissa suositeltiin ohuehkoa kangasta jotta siitä ei tule liian jäykkää. Kankaan tiivis sidos taas varmistaa sen ettei siihen jää aukkoja joista kosteus pääsee läpi. Uuttakin kangasta voi käyttää, mutta se kannattaa pestä huolellisesti ainakin pariin kertaan valmistuksessa ja varastoinnissa käytetyistä kemikaaleista. Jotkin ohjeet neuvovat saumuroimaan reunat, mutta harkkosaksilla leikattu reuna toimii aivan yhtä hyvin. Suora leikattu reuna saattaa alkaa rispaantua käytössä.
Mehiläisvahakääreet
mehiläisvahaa
ohutta, tiivistä, hyvin pestyä puuvillaa
leivinpaperia
harkkosakset
silityslauta ja -rauta1. Leikkaa harkkosaksilla puuvillasta neliöitä (tai ympyröitä) joiden arvelet sopivan käyttöösi, mittaa että ne riittävät käyttämiesi astioiden peitoksi, tai saat evääsi mahdutettua käärön sisään. Esim koot 25×25 cm ja 35×35 cm ovat käteviä.
2. Aseta leivinpaperi silityslaudalle ja kangastilkku sen päälle. Levitä mehiläisvahaa tasaisesti kankaalle. Esim vahapisaroita voi ripotella noin parin-kolmen sentin välein, vahakakusta voi myös raastaa tai murskata veitsellä murusia kankaalle.
3. Aseta toinen leivinpaperi päälimmäiseksi ja silitä kuumimmalla lämpötilalla kunnes vaha on kauttaaltaan sulanut. Erotat sen kyllä leivinpaperin läpi, pinta ei tunnu enää möykkyiseltä. Isot kankaat voi joutua käsittelemään useammassa osassa.4. Nosta leivinpaperi pois ja tarkista onko vahaa kaikkialla. Jos aukkopaikkoja on jäänyt, lisää niihin rippunen vahaa ja silitä uudelleen leivinpaperin läpi.
5. Nosta kääre jääntymään tasaiselle alustalle.
HUOM! Vahaa voi jäädä vähän kiinni leivinpaperiin. Ole huolellinen ettei ne vahingossa käänny nurinpäin, silloin vahaa menee silityslautaan ja raudan pintaan.MUUTA: Jotkin ohjeet neuvovat tekemään tämän uunissa tai sulattamalla mehiläisvahan ensin ja sitten sivelemällä sitä kankaalle. Unohda ne, aivan liian hankalaa ja sottaistakin. Nopeimmin saat valmista silittämällä ja näet heti vahan aukkopaikat.
Vahaa ei kuulemma kannata pistää liikaa, silloin kääreestä tulee liian jäykkä ja kova, aloita mieluummin pienellä määrällä ja lisää sitten jos väleihin jää aukkopaikkoja.
Jos haluat tehdä pussimallisen eväskääreen, ompele se ensin ja vahaa vasta sitten, näin saumoista tulee tiiviimmät. Avaa pussi kun vaha on vielä lämmintä, muutoin puoliskot tarttuvat yhteen. Varo sormiasi, vaha on kuumaa!
Kääreeseen voi ommella myös napin ja pätkän nyöriä, tai nauhat sulkemista varten.
HUOLTO: Huuhtelu viileällä vedellä, tarvittaessa pesu miedolla tiskiaineella. Ei kuumaa vettä. Vahauksen voi uusia kun se kuluu.
For almost a year I have planned to make beeswax wraps to replace plastic bags and clean film. It’s not tricky, I just haven’t got around to.
Many eco-blogs have been hyping about them for couple of years now, but I am a slow warmer, so I had to digest it first a bit. Earlier this year when I ordered some beeswax for my lipbalm experiment, I got some leftovers. Plenty for beeswax wraps. There are many tutorials how to make these, but I decided to add my own, with couple of personal notes about the job.
The cosmetics quality wax is usually recommended for wax wraps. Pollen and other dirt have been cleaned away of it. You can buy cosmetics quality wax both natural colour or “bleached” (I don’t know what method they actually use). I had little bit of natural coloured and more bleached. Natural coloured wasn’t exactly enough for one small wrap. I loved the easyness of using wax nibs from onlineshop, but using local producers wax would be more eco-friendly.
I used tightly woven, but thin cotton, which I found from my stash. It used to be curtain of some sort and is wornout, faded and soft. Instructions I read, adviced to use relatively thin material, so the wraps don’t turn out too stiff. Tightly weaved material makes sure there isn’t any tiny holes for moisture to leak out. You can use new fabric too, but wash it carefully atleast twice. You want to make sure that there is not any residue of chemicals used in making and storing the fabric. Some tutorials advice to overlock the fabric edge, but pinked edge works just as fine. However straight raw edge might unravel in use.
BEESWAX WRAPS
beeswax
thin, tightly woven, washed cotton
baking paper
pinking shears
ironing board and iron1. Cut the fabric in squares (or cirles) of your desired sizes. Estimate what sizes you might need to cover your dishes, or wrap your lunch in. For example sizes 25×25 cm and 35×35 cm are quite usefull for different stuff.
2. Place the baking paper on the ironing board and fabric square ontop. Spread beeswax evenly on the fabric. For example wax nibs about 2-3 cm apart. You can also grate or cut crumbs of the wax and sprinkle ontop.3. Put another piece of baking paper ontop of everything and iron through it with hottest setting. Keep ironing untill all wax has melted. You will notice when that happens, surface is not lumpy anymore. Large squares you might have to treat in sections.
4. Lift the top baking paper and check if the was has spread everywhere. If there is gaps, place small crumb of wax on it, and iron through baking paper again untill no more gaps is found.
5. Move the finished wrap to cool on flat surface.
NOTICE! Wax might get caught on the baking paper a bit, so be carefull to keep them always the same way, otherwise the wax residue will melt on the ironing board or the iron.OTHER TIPS: Some instructions advice to do this in oven or even melt the wax and then brush it on the fabric, but I recommend you forget these. Those are way too complicated and even messy methods. Ironing is much faster and you notice the gaps in wax immediately.
According to other tutorials, you should avoid using too much wax. Apparently that makes the wrap too stiff and hard. Start with small amount and add more wax if gaps appear.
If you want to make a bag, sew it first and then add wax. This way you can get the seams more sealed. Separate the sides when wax is still hot, otherwise they stick together. Be carefull, hot wax might burn your fingers!
You can also sew button and piece of string on the wrap for handy wrapping.MAINTENANCE: Rinse with cold water, wash with mild dishwashing liquid if needed. No hot water. Renew waxing when it wears out.
Mielenkiintoista. En ollut tämmöisistä kuullutkaan. Entäpä tuo vaha, onko se kallista?
Metsäntyttö – Vahaa tarvitaan niin pieniä määriä että ei se tule kovin kalliiksi. Esim Limepopilla 100g vaharakeita maksaa 2,80€. Käytin neljään eri kokoiseen kääreeseen noin kolmanneksen tuosta eli ehkä joku 30-40 grammaa. Arvelisin että 100g riittää ainakin kymmeneen arkkiin. Tehokasta käyttöä varten kääreitä kannattaisi olla ehkä just noin kymmenkunta, riippuu vähän omista ruokatottumuksista ja miten paljon esim tähteitä ruukaa jäädä, montako lopulta on hyvä määrä. Itse aion tehdä vielä myöhemmin pussukan mallisia eväitä varten ja pari napilla suljettavaa arkkia.
No totta vie, ei voi sanoa kalliiksi tuota:)
Metsäntyttö – Ei todellakaan. Jos tekee vaikka mehiläisvahakynttilöitä niin samaa vahaa voi käyttää näihin, muiden askartelujen ylijäämävahat riittää hyvin.
Oikein hienoja tuli! :) Minustakin silitysraudalla työskentely oli helppoa ja vaikuttaisi siltä että vahan leviämisen kannalta se on parempikin vaihtoehto kuin uunissa työstäminen. Itse muuten huomasin että silityslautaa parempi alusta oli sellainen kova kalustelevy (joku ihme remonttijämä). Silityslauta oli vähän pehmyt ja joustavahko levyyn verrattuna, tuntui että sen levyn päällä sain vahan työnneltyä tasaisemmaksi (painoin silitysraudalla siis välillä ihan kunnolla ja työntelin sulaa vahaa ympäriinsä).
Käytännössä olen käyttänyt ihan hirmu vähän tekemiäni kääreitä, koska meillä ei käytetä kelmuakaan juuri lainkaan (eväsleivät laitan rasiaan). Mutta jos on kova kelmun käyttäjä, nämä ovat kyllä varmasti oiva vaihtoehto!
Tykkään kovasti näistä sinun zero waste -teemaisista kirjoituksistasi! Kestohedelmäpussit ovat minulla vielä työn alla… Olisi muuten kiva kuulla myöhemmin että kuinka pussit ovat sinulla olleet käytössä. :)
Hehkuvainen – Ylipäätään joku tukevampi, isompi alusta olisi tosiaan paikallaan. Meidän silityslauta on tosi kiikkerä ja kapea muutenkin, saati sitten jos oikein voimalla hinkuttaa ees taas.
Otin nämä kääreet heti käyttöön. Kelmua meillä ei usein käytetä mutta pieniä muovipusseja kylläkin (niitä hedelmien mukana tulevia). Mullakin on eväsrasia mutta se on hassun kokoinen. Voileiville liian iso ja lämpimälle ruualle ei tarpeeksi tiivis. Tarvitsen vahapussukan johon lämpimän ruuan purnukat voi pistää, vuodoilta suojaamaan. Käytäntö näyttää miten paljon näitä oikeasti tulee käytettyä.
Koitan muistaa tehdä jonkinlaista raporttia hedelmäpussukoista. Toistaiseksi vielä totuttelen hommaan. Ja ainakin yksi zero waste-teemainen postaus on vielä tulossa.