Raskaan viikonlopun jälkeen halusin viettää maanantain todelliseen löhöily-tyyliin. Nukuin yhteentoista. Aamupalaksi söin voileipäkeksejä voideltuna pähkinä-suklaalevitteellä. Ja päivän vietin kotiasussa perse homeessa sohvalla löhöten ja tuijottaen vihdoin hehkutettua ja haukuttua Sex and the city-leffaa. Sain käsiini extended-version joka kesti 2,5h. Olen lukenut paljon haukkuja leffasta mutta myös kehuja. Itselläni ei ollut mitään ennakkokäsityksiä tai odotuksia.

Leffa tietenkin oli sullottu täyteen designer-vaatteita, -kenkiä ja -laukkuja ja sitä on moitittu liiasta pinnallisuudesta. Vitsit eivät kuulemma ole yhtä nasevia kuin itse sarjassa ja hahmot ovat pintapuolisempia ja nössömpiä versioita sarjaan verrattuna. Mutta niin monesti käy. Kun tv-sarjaa näytetään vuosikausia tulee hahmoihin paljon enemmän syvyyttä kuin mitä mahtuu parituntiseen elokuvaan. Tv-sarjaan kasvaa kiinni vuosien myötä, elokuva on vain hetken hurmaa. R-A-kastan muuten tuota Carrien housu-asua!

Minä kuitenkin nautin elokuvasta. Kun kuuntelee ohjaajan kommenttiraitaa leffasta, huomaa että siinä on lukematon määrä pieniä hienovaraisia viittauksia itse tv-sarjaan, esim. Carrien Eiffeltorni-laukku kohtauksessa jossa hän ja Big menevät katsomaan uutta asuntoa. Hauskan näköinenhän se on, mutta veikkaan että yhtä käytännöllinen käsilaukkuna kuin HK:n Sininen.

Yksi suosikkiasuistani oli Carrien kanervanpunainen mekko kohtauksessa jossa hän käy viimeisen kerran vanhassa asunnossaan kun se on tyhjennetty tavaroista. Valitettavasti en löytänyt siitä kuvaa. Puvun helman takaosassa on hauska drapeeraus joka liikkuu Carrien kävellessä. Osa asuista taas oli suorastaan mauttomia, kuten esim. se jossa Carrie lähtee lohduttamaan yksinäistä Mirandaa uudenvuodenaattona. Hääpuvusta en pitänyt ollenkaan olkoonkin Vivienne Westwood. Lehtijutun valokuvauskohtauksessa kuvatuissa hääpuvuissa oli monta muuta paljon kauniimpaa hääpukua, esim vaikkapa Diorin 50-luvun vaikutteinen hääpuku. Entisenä hääpukumyyjänä olen nähnyt satoja erilaisia pukuja ja morsiamia niiden sisällä ja olen mielestäni oikeutettu sanomaan että hääpuku ei istunut tyylin eikä koon puolesta SJP:lle ollenkaan. Sen yläosa oli aivan liian suuri ja näytti siltä kuin valahtaisi hetkenä minä hyvänsä. Lisäksi puvun hiuskoriste oli omituinen ja aivan liian suuri ja näyttävä ollakseen elegantti morsiamen asuste. Toisaalta eipä Carrie ole aiemminkaan ollut aina ihan elegantti. Sarjan puvustaja on luonut Carrien hahmosta huomiota herättävän ja näyttävän toisinaan eleganttiuden kustannuksella.

Paljon hauskoja asuja leffasta kuitenkin bongasin kuten tämän leikellyn topin joka tuntuu nyt olevan trendi täällä kylmässä Pohjolassakin. Jos et muuten usko niin kurkkaa vaikka Idhrenin postaus tuunauksesta.

Kokonaisuutena elokuva oli varsin viihdyttävä ja vetosi syvästi tällaiseen ikuiseen romantikkoon. En voinut olla tirauttamatta paria kyyneltä kun Mr Big jätti Carrien alttarille tai uudenvuodenkohtauksessa jossa kaikki olivat omilla tahoillaan. Okei okei, tunnustan. “Pari kyyneltä” oli oikeasti jotain samantapaista kuin Niagaran putoukset. Nenäliinoja kului useampi. En varmaan ole itkenyt elokuvaa katsoessa yhtä vuolaasti sitten Hiljaisten siltojen. Mutta elokuvan epäilijöille ja valittajille on pakko todeta että ei tällaista elokuvaa olekaan tarkoitettu syvälliseksi tai taiteelliseksi elokuvakokemukseksi. Se on juuri sellaista romanttista hömppää mitä nainen joskus tarvitsee. Minusta se on oiva päätös Sex and the city-aikakaudelle josta minulla on lämpimiä muistoja.

Kertokaapa omat mielipiteenne ja suosikkiasunne SATC leffasta tai sarjasta!

Kuvat täältä ja täältä paitsi toi viimenen jonka linkin hukkasin.

ENGLISH SUMMARY
After really hard and exhausting weekend I wanted to be lazy bugger this monday. So I slept till 11, ate cream crackers with chocolate peanut spread for breakfast and watched Sex and the city-movie, finally. I have heard many different opinions on it, good and bad ones. I didnt have any idea what to excpect. I watched extended version that lasted 2,5 hours.

Of course, movie was stuffed with designer-outfits, -bags and -shoes and people have complained it is too superficial. Jokes are not as witty and characters aren’t as sharp than in series. But thats the way how it goes. When you have tv-series that is made for several years you are able to make characters much more deep and interesting than a movie that only lasts couple hours. BTW, I love that white outfit on Carrie.

I enjoyed the movie. When you listen directors comments on the movie you notice lots of tiny little detailes that refer to the tv-series, like Carries Eiffel tower-bag on the scene where she and Mr Big go to see a new apartment. It looks fun but is propably as handy as a bag as a sausage.

One of my fav outfits on the movie is Carries purple dress when she goes to check her old apartment when it is empty of stuff. There is nice little draping on the back of the skirt that moves nicely when she moves. Unfortunately I couldn’t find the picture. Some of the outfits are rather tacky. But I suppose that is the way how wardrobe designer wanted her to look. Carries is a show-off, sometimes on the cost of an elegance. I didn’t like the weddingdress at all. Bodice was too big and it didn’t suit her. And the hairpiece was too extravagant for a bride. As an ex-wedding gown salesperson I have seen hundreds of gowns and brides in them so I think I have the right to say that Vivienne Westwood gown was awfull. There where much more prettier gowns on the scene where they were taking photos of Carrie for magazine. However there was lots of fun outfits in the movie, like that slashed top Carrie is wearing in the scene where they pack her stuff.

All together, the movie was entertaining and appealing for romantic like me. I couldn’t help squeezing couple tears when Mr Big left Carrie at the altar. Alright, alright, it was more like Niagara Falls. I propably haven’t cried like that since Bridges of Madison county. To those in doubt I have to say, it wasn’t meant to be deep and meaningfull movie. It was meant to be romantic entertainment that all of us hopeless romantics need every now and then. I think it is great ending for and Sex and the city-era I have warm memories of.

Tell me your opinions and favourite outfits from SATC movie or series!

Pics from here and here, except the last one, I lost that link.