Jokohan sitä jaksaisi palailla normaaliin päiväjärjestykseen? Joulu ja Uusivuosi oli semmoista haipakkaa ja bilehistä toiseen juoksemista että ei kamalasti ehtinyt kotona homehtua, saati ajatella hirveästi blogipostauksia. Vaan nyt alkaa vähitellen tahti rauhoittua ja kinkereitäkään ei ole tiedossa vähään aikaan. Siksipä ehdin vähän tehdä kirppislöytöjäkin. Eilispäivänä oli tehtävä päiväretki Hämeenlinnaan Fintage ry:n vuosikokoukseen joten käytin tilaisuuden hyväksi koluamalla paikallisia kirpputoreja.
Vanhempia vintagevaatteita nykyään harvoin kirppiksillä tulee vastaan mutta sentään kaikenlaista muuta kiinnostavaa tavaraa kyllä löytyy. Ja enpä olisi eilen voinut olla paljon iloisempi löydettyäni varsin tuoreen muotihistoria-opuksen kolmella eurolla. Lisäksi kartutin fillari-valokuvieni kokoelmaa kahdella yksilöllä. En voinut myöskään vastustaa muutamaa kiiltokuva-arkkia jotka olivat niin kovin suloisen vanhanaikaisia, uustuotantoa kylläkin. Ehkä askartelen niistä jotakin kivaa joskus. Kiiltokuvat unohtuivat valokuvata mutta ehkä esittelen niitä joku toinen kerta kera lapsuuden muistovihkoni.
Nyt menen nostalgisoitumaan Hercule Poirotin ääreen.
IN ENGLISH
I think it might be time to return to the normal schedule now. Christmas and New Year were so darn busy with visits and parties, we barely had time to recover at home. Not to mention blogging. But now I finally have some time to relax and looks like there isn’t going to be any shenanigans for awhile. So I had some time to do some thrifting. Yesterday there was annual Fintage association meeting in Hämeenlinna, so I decided to take the opportunity and go to couple local flea markets.
It’s quite difficult to find older vintage clothes these days in those places, however there will be all sorts of other interesting stuff. So I could not have been happier yesterday when I found this relatively new fashion history book only with 3 €. I also expanded my bicycle photo collection by two and could not resist some cute old fashioned picture scraps (in finnish these are called “glossy pictures” and they were popular collectibles amongst kids and teenagers). Perhaps I can use them for paper crafts later. I forgot to the photos of those, but perhaps I will show them some other time along with my childhood scrap & poem book.
Now I’m going to get nostalgised with Hercule Poirot.
Yksi fillarikuvista päätyi jo kehyksiin asti. /
One of the bike photos already ended up inside a frame.
Loput valokuvat ja pieni rasia. /
Rest of the photos and small tin box.
Kirja josta olen kaikkein iloisin. /
The book that I’m most happy about.
Cute tin box. I love those old photos. Real people, doing real things.
Löysin sattumoisin blogiisi ja liityn oitis lukijaksi ! Vuosisadan alun naisten vaatteet ovat kauniita , erityisesti pidän 20-50-luvun vaatteista, niin naisellisia <3
Laitoin sinulle myös tunnustuksen omaan blogiini anneaulikki.blogspot.fi , jos kiinnostaa käydä noukkimassa ;)
thorne garnet – I have been collecting old photos for years. I don’t buy randomly. Those bike-photos I collect to hang on the wall, but other photos I choose based on what’s going on in the photo. Perhaps interesting outfit or hairdo, or something interesting happening (like man playing violin or mum pushing baby buggie) or just pretty photo (like woman standing on our parliament house steps, which are huge). It would be interesting to know the history behind these photos, but I’m not that picky, I don’t really have to know these people in the photos to find them interesting. Allthough I also have loads of family photos to keep.
anneaulikki – Mukava että liityit lukijajoukkoon, tervetuloa! Ja iso kiitos tunnustuksesta. Äh, olen niin huono pistämään niitä eteenpäin, nytkin odottaa jonossa useampi tunnustus. Ehkä pitää rykäistä ne kerralla eetteriin joku päivä.
Ymmärrän kyllä :) ja kuten postauksessani lukee, en loukkaannu , vaikka et jaksaisikaan vastata ;)