Ohjelmassa hieman avautumista: en normaalisti kirjoita ulkonäkö-asioista blogissa koska en ole nähnyt syytä miksi haluaisin ruotia ulkonäköäni blogissa. Yleisesti ottaen olen tyytyväinen siihen mille näytän, painooni, pituuteeni ja muihin muotoihini. Tyyliblogin kirjoittaminen ja itsensä valokuvaaminen on, ennakkoaavistuksista poiketen, auttanut saavuttamaan tasapainoa itsetunnon ja ulkonäön suhteen. Olen tullut itsevarmemmaksi ja tietoisemmaksi hyvistä puolistani. Silloin tällöin kuitenkin iskee läski-päivä, ruma-päivä, huono tukka-päivä, tms yleiskammotus-päivä jolloin tuntuu että oma kroppa, naama ja tyyli ovat rumia ja tylsiä. Niinä päivinä hiukset ovat väärän väriset, niissä ei ole järkevää leikkausmallia tai tarpeeksi kiharaa, silloin huulet ovat väärän muotoiset ja silmäluomet liian roikkuvat, leuan alla on liian iso heltta, rinnat ovat liian isot ja samoin jalat, pohkeet ovat liian paksut, käsivarret ovat läskiset ja rumat ja vyötäröllä liiaksi makkaraa. Silloin ei huvita edes pukeutua ja vaatekaapissa on vain epäsopivia tylsiä rättejä. Onneksi nämä fiiliset menevät nopeasti ohi ja pian sitä taas muistaa sen lempimekkonsa ja mukavimman baskerinsa.
Viimeaikaiset laiska&ruma-päivät ovat estäneet tehokkaasti kunnon asukuvat blogissa. Olen ollut tyytymätön ulkonäkööni pääasiassa siksi että haluaisin uuden kampauksen mutta en osaa päättää millaisen. Lisääntyvä harmaiden haituvien määrä (tiedoksi vain, niitä alkaa tulla siinä kolmenkymmenen jälkeen) ja lähestyvä iso tasalukukaan eivät auta itsentuntofiiliksissä. Edellisestä kampaamo-käynnistä on vierähtänyt aika tovi ja juurikasvu kaipaa kipeästi toimenpiteitä. Olin aikonut ottaa permanentin mutta se on viivästynyt erinäisistä syistä. Olen myös suunnitellut hiusten värjäämistä, juttu jossa normaalisti en epäröi. Tällä kertaa olen kuitenkin ollut värin suhteen varsin päättämätön. Olen surffaillut blogeissa ja ihaillut kauniiden leidien upeita kampauksia haaveksien. Pitäytyisinkö siinä tutussa mustassa/mustanruskeassa vai repäisisinkö hehkuvalla punaisella tai heittäytyisinkö totaalisen villiksi ja pistäisin blondiksi?
Okei, jos mietitään realistisesti niin platinablondi on pois laskuista tummien latvojeni vuoksi. Mulla ei yksinkertaisesti ole nyt varaa värinpoisto/blondausoperaatioon. Se ei silti estä mua haaveilemasta Bright young twins’in Harrietin ihanasta, lähes valkoisesta tukasta. Voisin myös ottaa Harrietin upeat kapeat huulet ja kuulakkaan tasaisen kalpean ihon. (Voisin muutenkin kopioida Harrietin tyylin sellaisenaan! Ihana nainen!) Toinen upea platinablondi on Tami Lee, My moving finger writes-blogista.
Oranssilla taitettu punainen saa ihoni näyttämään läikikkäältä ja punoittavalta joten se on pois laskuista. Hehkuva, kylmällä taitettu viininpunainen sen sijaan olisi varteenotettava vaihtoehto, mutta tummat latvat voivat muuttaa värin aika tummaksi, etenkin jos päädyn budjetti-värjäykseen ja kannan kotiin kaupan väripaketin. Interwebin upeita Punakutreja on aina niin tyylikäs Riikka Harleans Heyday‘stä.
Kolmas vaihtoehto olisi antaa oman värin kasvaa takaisin. Ongelma on siinäkin. Ne edellä mainitut harmaat sekä se fakta että maantienvärinen hius saa ihoni näyttämään läikikkäältä. Ja kalvakka ihoni yhdessä mitäänsanomattoman maantienvärin kanssa saavat minut näyttämään varsin värittömältä. Haluan voimakkaampaa kontrastia ja/tai räväkkää väriä. Olisiko se sittenkin se musta? Mutta en minä osaa päättää… APUA!
IN ENGLISH
Some ranting coming up: I don’t usually write about my looks in the blog because I don’t see any proper reasons to go through my likings and dislikings about my apprearance in here. In general I am happy about how I look, my weight, height and other features. Writing this blog and taking photos of myself have, opposite to my first thoughts, helped me to achieve the balance on my selfconsciousness and appearance. I have become more selfassured and learned my good features. However, every now and then I still get the fat-day, ugly-day, bad hair-day, general hidiousness-day etc when I feel that my body, my face and my style are ugly and boring. On those days my hair is wrong colour, they have awfull cut and aren’t curly enough, my lips are wrong shape and my eyelids are too droopy, there’s a wattle under my chin, my boobs are too big and so are my feet, my calfs are too thick, my arms are fat and ugly and I have too much soft blob on my waist. On those days I don’t feel like getting dressed and my wardrobe is full of boring drab. Thankfully those feelings usually go by rather quickly and soon enough I remember my favourite dresses and my cosiest beret again.
Lazy&ugly-days that I have been having lately, have rather effectively prevented me from taking proper outfit photos. I have been unhappy about my looks, mainly because I want a new haircut but I just can’t decide what to do about it. Gray hair that is increasing (fyi, they start showing after you turn 30) and the closing big even numbers haven’t exactly helped on this. My previous hairdressers appointment was way too long ago and I desperately need to do something about that. I was going to get some curls done, but that has been postpone for several reasons. I have also planned to dye my hair, thing I usually don’t hesitate with. This time I have been very undecided about the colour. I have been surfing blogs, admiring pretty ladies and their lovely hairdo’s. Should I keep my familiar black/brownishblack colour or get blown away with flaming red or should I get totally wild with platinum blonde?
Okey, let’s be realistic. My hair is too dark to go straight to platinum. I just can’t afford the long de-colouring and blonding procedures at the moment. That doesn’t stop me from admiring Harriet from Bright young twins and her lovely, almost white hair. I could also take Harriets lovely narrow lips and pale but smooth skin. (Let’s face it, I could copy her awesome style as it is! Isn’t she just adorable!) Another gorgeous blond is Tami Lee from My moving finger writes.
Orange hue on red makes my skin look red and uneven so that is out of the question. Flaming cold burgundy or winered would be good solution, but then again my dark haircolour might change that rather dark, especially if I choose to go on a budget and get supermarket hair dye package. On of the Gorgeous Red Locks that can be found on the interweb is always so stylish Riikka from Harleans Heyday.
Third option would be to allow my own hair colour to grow back. But there is also a problem. Earlier mentioned gray hair and the fact that dirt coloured hair makes my skin look uneven and red. And my pale skin with boring dirt colour makes me look very colourless. I want more contrast and/or strong colour. Would it be the black after all? But I can’t decide what to do… HELP!
Aren’t they all so pretty!!!
Sulle vois kyllä käudä se viininpunainen :) Mulla oli ennen maantien harmaa loivasti taipuisa tukkalaatu. Sitten se ruoesi lähtemään tuppoina toissa kesänä ja kasvoi ihan kikkarana takaisin ja värikin muuttui vaaleanrusehtavaan. Nyt en uskalla värjätä sitä kun en tiedä miten se reagoi väreihin :/
RautaNeito – Oho, aika jännää että koko hiuslaatu muuttuu noin. Oon kuullu vastaavia tapauksia raskauden yhteydessä hormoonien vuoksi tapahtuneen, että hiusten väri on muuttunu totaalisesti tai hiukset muuttunu suorasta kiharaksi tms. Hämmentävää. Mulla on ollu joskus vuosia sitten viininpunaistakin hiusväriä, mut mua vähä siinä epäröityttää se kun se punainen pigmentti lähtee niin nopsaan kulumaan pois että sitä pitäis sitte alvariinsa olla värjäilemässä että näyttää hyvälle. Ellei sitte vedä jollain suoravärillä joka kaiketi pysyy kauemmin, mut ne taitaa olla aika shokkivärejä ne… Musta on siitä kivempi että se muuttuu semmoseks mustanruskeaksi ja ruskeaksi kuluessaan ni ei näytä niin pöntölle kuin haalistunu punainen.
Sulta saa kyllä parhaat blogivinkit, kiitos!
Mun mielestä sulle sopii hirveän hyvin tuollainen tummanruskea/musta tukka. Mutta jos värinvaihto houkuttelee, niin anna palaa vaan :)
Kiva masentaa tällästä just kolmekymppiä täyttänyttä ;D
Jatta – Eipä kestä kiittää :D Tami tosin ei ole päivittänyt blogiaan aikoihin, mutta vanhempiakin postauksia lukee ihan mielellään.
Värinvaihto houkuttelee kyllä, mutta se punaisen värin jatkuva uudelleenvärjääminen ei. Mulla kun ei punainen väri kauaa säily kauniina, kokeiltu on vaikka blogissa sitä ei ole taidettu kertaakaan nähdä (paitsi jotain raitajuttuja ehkä). Olen niin pitkään viihtynyt tässä tummassa, vaikka edellisestä värjäyksestä onkin jo melkein vuosi aikaa. Helpointa taitaa olla vaan vetää sillä mustanruskealla…
Aurinkojumala – Hehe, no se on tietty yksilöllistä. Toisilla alkaa aiemmin kuin toisilla. Minä huomasin ensimmäisen harmaani siinä kolmenkympin tietämillä. Mutta ei se tietty tarkota sitä että koko pää harmaantuis kerralla. Ei niitä vielä nytkään kovin montaa ole, mutta nyt kun on ollut pidempään värjäämättä hiuksia on huomannut että niitä on enemmän kuin ennen. Luin jostain että vaaleahiuksiset ei aina edes huomaa koska ensimmäiset tulee koska niitä ei niin helposti erota vaaleiden hiuksien seasta. Ja tietty jos värjää jatkuvasti niin niiden huomaaminen jää enemmänkin sitten kampaajan tehtäväksi. Itse huomasin ensimmäisen juurikasvun seassa kun hius kiilteli muita valkoisempana.