Aikoja sitten toivottiin postausta ompelijan työpäivästä. Olen pyöritellyt tätä postausta todella pitkään osaamatta päättää miten sen toteuttaisin. Ompelijoita ja ompelimoita on erityyppisiä riippuen siitä mitkä ovat heidän/niiden erikoisalat. Minun työpäiväni ei siis välttämättä kerro mitään jonkun toisen ompelijan työpäivästä, mutta tällaiselta se suurinpiirtein näyttää.

Aikataulu
Klo 8.00 – 11.00
Saavun työhuoneelle (kellonaika vaihtelee riippuen hoidettavista asioista ja asiakastapaamisista) ja laitan silitysraudan ja radion päälle (töitä ei yksinkertaisesti pysty tekemään ilman radiota!).Tarkistan kalenterista päivän aikataulun ja tehtävät työt odottavien töiden tangosta/listasta. Näistä näkyy milloin mikäkin tilaus toimitetaan/noudetaan tai onko asiakkaita tulossa sovitukseen. Ja sitten töiden kimppuun.

Klo 11.00-12.00
Jos päivä on alkanut aikaisin pidän tässä kohtaa ruokatauon. Jos taas tulin myöhemmin, pidän tauon vasta puolen päivän jälkeen.  Tauon pituus on venyvä käsite. Toisinaan se kestää vain sen ajan mikä menee ruokalautasen tyhjentämiseen. Joskus tauko voi olla pidempikin. Pyrin muutenkin pitämään aikataulut sen verran joustavina että jos työ venyy päivän-pari ei vielä synny ihan hirveää paniikkia. Pahasta migreenistä kärsivänä ei voi koskaan tietää milloin on migreenipäivä ja siihen pitää varautua jollain tavalla. Se kun yleensä tarkoittaa kokonaisen päivän (tai kahden, nykyisin joskus jopa kolmen) haaskausta petin pohjalla.

Klo 13.00 -14.00
Mitä aikaisemmin saavun työhuoneelle, sitä aikaisemmin nautin myöskin jälkkärikahvin. Jos taas työpäivä alkaa myöhässä, voi olla että kahviakaan ei tule nautituksi lainkaan.

Klo 15.00 – 20.00
Työpäivä päättyy yleensä kolmen ja kuuden välillä, riippuen siitä miten paljon töitä on, onko niillä kiireellinen aikataulu ja onko töiden jälkeen vielä käytävä jossakin asioilla. Ja jos näyttää sille että hommat eivät valmistu ajoissa, jään vielä ylitöihin. Joskus asiakastapaamiset siirtyvät iltaan.

Työtehtävät ja rutiinit
Osan asiakkaistani muodostavat yritykset joille teen alihankintana sekä kokonaan uusia vaatteita että korjausompelua. Teen toki mielelläni myös yksityisille asiakkaille töitä niin paljon kuin ehdin. Lisäksi ompelen omaa mallistoa aina kun aikaa jää. Työvaiheista ja tilauksista riippuen päivä voi sisältää joko purkamista ja ratkomista, kankaiden leikkaamista, kaavoitusta, suunnittelua, ompelua, silittämistä, tukikankaiden kiinnittämistä, sovittamista, siivoamista ja järjestelyä tai kaikkia edellämainittuja. Leikkaamishommat pyrin usein hoitamaan yhden päivän aikana sillä se on kaavanpiirtämisen lisäksi kaikkein ärsyttävin ja aikaa vievin vaihe.

Kun teen useampia kappaleita samaa vaatetta pyrin pitämään työskentelyn niin pitkälle sarjatyönä kuin mahdollista. Tarkoittaen että ompelen yhden työvaiheen valmiiksi kaikista vaatteista ennenkuin siirryn seuraavaan vaiheeseen. Esim jos ompelen housuja ompelen kaikkiin ensin sivusaumat, sitten kaikkiin haarasaumat, sitten kaikkiin vetoketjut, silitän ompeluvaiheiden välissä kaikki kappaleet kerralla jne. Sarjatyön pitäisi nopeuttaa työskentelyä sillä työvaiheisiin tulee enemmän rutiinia ja liikkeiden optimaalisuus paranee. Pyrin pitämään työvaiheet sujuvina niin että työpisteeltä toiselle siirtymiseen menisi mahdollisimman vähän aikaa. Useinmiten sarjat ovat kuitenkin niin pieniä että täydelliseen sarjatyön rutiiniin ei ateljeetyössä päästä.  Jos teen eri kokoja samasta vaatteesta on myös tärkeää pitää eri kokojen kaavanosat omissa pinoissaan. Muuten voi käydä niin että koon 46 puserossa on koon 36 hihat tai koon 38 housuissa on koon 42 kokolappu. Kokolappujen liittäminen jo pelkkiin leikattuihin kaavanosiin onkin erityisen tärkeää. Samoin kaavanosien säilyttäminen omissa pinoissaan jokaisen työvaiheen välissäkin, kunnes kaikki palat ovat kiinni toisissaan.

Suuren osan korjausompelusta käsittävät hääpuvut. Ymmärrettävästä syystä hääpukujen korjauksia on eniten kesällä. Yleisimpiä korjausompelutöitä ovat sivusaumoista sisäänotto, helman, hihojen tai lahkeiden lyhennys, vetoketjun vaihto ja erilaiset pienet käsintehtävät korjaukset kuten helmien kiinnitys tai irronneen napin takaisinompelu. Korjausompelu on siitä mielenkiintoinen osa-alue ammattiani että inhoan sitä, mutta silti se muodostaa huomattavan osan työstäni. (Vihaan myös silittämistä. Onneksi siihen hommaan tottuu ajanoloon.) Sopivan ammatin olenkin itselleni valinnut!

Korjausompelussa eniten minua risoo varmaankin ratkominen sillä se on hidasta jos mikä. Toinen ärsyttävä tekijä korjausompelussa on valmiiden vaatteiden omituiset ompelurakenteet. Hääpukujen ollessa kyseessä ei aina pysty edes kuvittelemaan niitä ompelurakenteita mitä puvun sisältä löytyy. Niitä kun pyörittelee riittävästi, purkaa ja ompelee taas takaisin kasaan, alkaa kummasti arvostaa hyvin suunniteltua ja toteutettua järkevää ompelurakennetta. Monesti on niin että se mikä näyttää ensikatsomalla fiksulta ja järkevältä ei välttämättä olekaan sitä enää kun otetaan huomioon että pukua pitäisi pystyä muuttamaan erilaisille vartaloille istuvaksi, täydelliseksi hääpuvuksi. Samoin oppii arvostamaan tiettyjä materiaaleja ja inhoamaan toisia. (Pää pölkylle siltä joka keksi käyttää pehmeää mattapintaista satiinia hääpukumateriaalina).
Hää- ja juhlapukukorjausten lisäksi toinen merkittävä korjausompelutyö on rikkinäisten vetoketjujen vaihto. Syksyisin kun ilmat alkavat viiletä ilmenee selkeä piikki vetoketjukorjauksissa. Tokihan niitäkin teen, mutta takkivetoketjujen vaihto on työssäni ehkä se kaikkein epämieluisin homma.

Hauskinta hommaa on sovittaminen. Kun teen vaatteita asiakkaan mitoilla on tärkeää että vaate istuu toivotulla tavalla. Kaksiulotteisen kaavan muuntaminen kolmiulotteiseksi vaatteeksi ei ole aina ihan yksinkertaista. Siksi vaatetta pitää sovittaa keskeneräisenä. Näin pystyn tekemään tarvittavat istuvuusmuutokset jo keskeneräiseen vaatteeseen. Se on aina helpompaa kuin valmiin vaatteen muokkaaminen. Minulle on tärkeää varmistaa että vaate istuu hyvin. En mielelläni valmista vaatetta mitoilla ilman sovituksia, koska silloin en pysty näkemään lainkaan miten kaava onnistui, menikö vikaan ja jos meni niin missä. Kun vaate on valmis haluan vielä loppusovituksessa varmistaa että kaikki on ok ja asiakas tyytyväinen lopputulokseen. Siksi on myös tärkeää että asiakas kertoo jos joku kohta vaatteessa ei häntä miellytä.

On myös töitä joita en tee, kuten nahkavaatteiden korjaukset ja verho-ompelu. Tämä ei välttämättä johdu siitä etteikö ammattitaitoni riittäisi vaan siitä että minulla ei ole näihin töihin sopivaa konekantaa tai riittäviä työtiloja. Ompelukoneeni eivät sovellu nahan ompeluun joten mieluummin ohjaan asiakkaan muualle kuin teen työn huonolla lopputuloksella. Verhojen ompelu taas vaatii suuria monen metrin pituisia silityspöytiä jotta työ olisi sujuvaa ja kannattavaa. Sellaisia ei nykyiseen työtilaani mahdu. On myös osa ammattitaitoa että tietää milloin ei voi toteuttaa asiakkaan toiveita.

Very long time ago readers were wishing a post about seamstresses day. I have been pondering about this post very long time, trying to figure out how to do it. There are many different kind of seamstresses depending on their specialities. So my day at work doesn’t necessary tell anything about seamstresses work day in general. But maybe you are able to get something from this post.

Schedule
8.00 – 11.00
I arrive to work (depending on if I have appointments or errands to take care of). First I turn on the industrial iron and radio (I just can’t work without the radio on). Then I check the calendar for daily schedule for next orders and deliveries, is there any appointments and roughly go through the whole weekly schedule and what kind of orders I have. Sometimes I go to the sewing supply wholesale to pick up some materials first thing in the morning (or at the end of the day), so that I don’t have to interrupt my work in the middle of the day. Then the actual job starts.

 11.00 – 12.00 
If the day started early, this is when I have my lunch. However if it started a bit later, I have my meal after midday. Break is a bit stretchy. Sometimes it’s just long enough to empty my plate, sometimes it might take longer. I try to keep my schedules rather flexible. So I don’t have to panic if some job takes a bit longer to finish. Because I suffer of migrain, I can never keep too tight schedules and I have to be prepared. When migrain attacks, it pretty much ruins the whole day and makes me spend it in bed.

13.00 – 14.00
The earlier I start my day, the earlier I can enjoy my afternoon coffee. And if the day starts late, I might even skip the coffee.

15.00 – 20.00
My day is usually finished between three and six, depending how much work I have and how soon they need to be finished. Sometimes I might have to run errands after work and then I leave early. If it seems I’m not able to finish work in time, I keep working overtime. Sometimes customer appointments are in the evening.

Tasks and daily routines
My customers are partly companies that I do subcontract work for. I also have private customers to whom I make both repairs and new clothing. I also have my own small collection, which I work with when I have time. Depending on the schedule my day can include ripping, cutting, making patterns, designing, sewing, ironing, attaching the support material, fitting, cleaning and organizing or all the above. If I have to do cutting, I usually try to do all that in one go because together with pattern drafting, it is the most annoying and time consuming part.

When I make several pieces of one item I try keep workin as simple and industrial as possible. For example if I’m making trousers I first I sew side seams on all of them, then I sew seam on the crotch in all of them, then zipper in all, iron seams between sewing on all pieces and so on. It should make work faster and more of a routine. But usually series are so small, maybe only two or four clothes so I can’t really get the perfect routine for them. It is very important to keep different sizes in their own piles untill all the pieces are attached together. It would be really bad mistake to make a shirt size 36 with sleeves size 46 or have trousers size 38 with sizetag of 42.

When doing the repair jobs, the most annoying thing is ripping. It is very slow. Other annoying thing is the contruct of garments. Sometimes they are not so sensible for repair jobs. Sometimes you are not even able to imagine the construct inside a wedding dress. In time you start value proper design and sensible order of seams. In many cases somthing that seems sensible at first, turns out to be pain in the back side when doing alterations. You also start to value some materials and hate others. (Off with their heads who decided to use soft matte satin on wedding dresses!) Other significant area of repairs is replacing broken zippers. When weather gets cold in the Autumn, there is a clear spike on the zip repairs. Of course I do them, but it probably is my least favourite job of all. 

Most fun in sewing is the fitting for customer. When making bespoke garments, it’s important that the garment fits. Turning two-dimensional pattern into three-dimensional garment is not always easy. That’s why fitting of unfinished garment is needed. Then I’m able to make changes much easier than into finished garment. For me the perfect fit is very important. I don’t really like making bespoke, or even made-to-measure clothes without the fitting. Then I can’t see if the pattern worked out, is there something wrong with it and if so, what. And when the garment is ready, I want to see the customer wearing finished garment. Just to make sure it is exactly what customer wanted. That’s why it’s also important that customer always tells me if there is something they are not satisfied with.

There is also jobs I don’t do, like leather and curtains. This doesn’t necessary depend on my skills, but quite often also on my machinery or space. My sewing machines don’t handle leather very well. I’d rather direct the customer to cobbler who has proper leather machines. That’s the way the customer gets better quality rather than I try to get the money and provide bad quality work. Making curtains requires four meters long ironing tables to make it fast and profitable. At the  moment I don’t have space for those. Knowing when to say no is part of the professionalism.

Tässä sitä istutaan suurimman osan ajasta. /
This is where I sit most of the time. 

Työhuone, aika monen asukuvan taustalla. /
My workspace, at the background of numerous outfit photos.

Kahvitauko / Coffee break

Työhuoneeni on entinen pannuhuone. Katossa on putkia ja yhdellä seinustalla on 
korkea muuri jonka päälliosa toimii lähinnä varastotilana, kuten kuvasta näkyy.
Sama muuri näkyy myös ompelukoneen takana./
My workspace used to be boiler room. There’s lots of pipes on the ceiling and
next to a wall there’s a brick construct which mainly works as a storage space,
as you see here. Same brick construct can be seen behind the sewing machine. 

Hääpukujen korjausompelu on kiinnostavaa, mutta työlästä. /
Making alterations to wedding gowns is interesting, but
very time consuming.