Ruusunsävyinen virheliike

Luulisi että näin pitkän kylmän jakson jälkeen henkilö olisi jo oppinut miten pakkaseen pukeudutaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Aamulla arvelin ulos katsoessani että ei tuo nyt niin pahalta näytä. Pistin hameen, sukkikset ja pitkävartiset korolliset saappaat. Todellisuus löi vasten kasvoja ja polvia kun avasin ulko-oven. Pakkasta -20 astetta ja minä unohdin villakalsarini kotiin. Miten ihmeessä voin unohtaa villakalsarit!? Kaiken lisäksi hame jonka olin päättänyt tänään typeryyksissäni pukea oli niin lyhyt että polvenlämmittimetkin oli pakko jättää kotiin. Se oli virheliike. Onneksi jouduin seikkailemaan ulkona vain sen verran mitä nyt auton ja ulko-oven välillä on matkaa. Niin ja kaupungilla sen verran mitä kestää kävellä Sokoksen parkkihallista Marusekiin, sushilounaalle Riepan ja Maikin kanssa. Onneksi en jäätynyt. Ensikerralla en unohda raappahousuja.

IN ENGLISH
You would think that after this long cold period a person would know how to dress for freezing weather. Truth is something else. In the morning when I looked outside I thought it didn’t look too bad. So I put skirt, tights and long highheel boots. Reality smacked my face and knees when I opened the door. Temperature was 20 below zero (Celcius) and I forgot to wear my wool undies. How the hell can I forget my wool undies!? Also the skirt I decided to wear today was so short I couldn’t wear my kneewarmers either. That was a mistake. Thankfully I didn’t have to stay out very long, just the time that it takes to get in and out of the car. Oh yes, and on town the time that it takes to walk from parking hall to the local sushi restaurant, to meet Rieppa and Maikki for sushi lunch. Thankfully I didn’t completely froze up. Next time I won’t forget my wool undies.