*Toivepostaus*

Kissat ovat luultavasti blogin eniten toivottujen postausten joukossa. Ja mikä ettei, ovathan kissat kiehtovia otuksia joiden elämässä riittää paljon tapahtumaa. Näin talven tullen meillä aina jännitysmomentti kasvaa sillä pikkujyrsijät alkavat pyrkiä sisään asuinhuoneisiin. Niinpä kissat ovatkin taas ottaneet omatoimisesti pientä yöpalaa suoraan seinästä, kuin ruoka-automaatista ikään. Kaikkialla muualla talossa olemme onnistuneet tukkimaan jyrsijöiden sisäänkäynnit huoneisiin, paitsi keittiössä. Leivinuunin yläpuolella, hormin ja seinän välisessä pienessä tilassa jonne emme ilman uunin päällä kiipeilyä ylety, on pieni rako seinän ja kattolistan välissä. Ilmeisesti siinä on hiiren mentävä rako. Meillä on keittiössä nauhoittava kamera, jotta voimme seurata kissojen puuhia ja nauhoituksia tutkimalla olemme nähneet miten Yoda nappaa hiiren suoraan siitä reiältä, hiiriparan yrittäessä sisään. Hiiri niin sanotusti “never saw it coming”. Todisteena näistä yöllisistä syömingeistä on löytynyt jokunen hiiren häntä ja verisiä jälkiä lattialla. Vaikka tiedämmekin että Yoda on kissoistamme kaikkein eniten kiinnostunut hiirten metsästyksestä, niin emme usko että Yoda kuitenkaan syö niitä kaikkia. Kissamme ovat hyvin ahneita, ja varastavat ruokaa muiden lautasilta heti kun siihen tarjoutuu tilaisuus. On siis hyvin todennäköistä että muutkin ovat saaneet nauttia Yodan metsästystaitojen tuloksista.

Muihin kuulumisiin liittyy hiukan terveyshuolia. Mummukisumme Nyx on osoittautunut todelliseksi mummukisuksi. Parisen vuotta sitten todetun astman lisäksi Nyxillä on todettu nivelreuman oireita ja kulumaa joita hoidetaan pistoksilla ja kipulääkkeillä. Onkin luultavaa että Nyx on jonkin verran oletettua jo vanhemmalla iällä. Eläinlääkäri oli arvellut Nyxin meille tulon aikoihin noin 2 vuotiaaksi. Sen perusteella Nyx olisi nyt noin 7-vuotias, mutta saattaa olla vanhempikin. Suurimman osan ajasta Nyx viettääkin nykyään torkkumalla lempisohvallaan. Tai kerjäämällä ruokaa. Nyx tulee edelleen kehräten minua vastaan ovelle kotiin tullessani, ja tekee takajaloilla pientä ilotanssia, mutta hurjat hyppyleikit lelujen perään ovat nyt jääneet historiaan. Isäntä on helpottanut sohvalle kiipeämistä rakentamalla pikkuiset portaat joita pitkin kiipeäminen onnistuu helposti. Hiukan pelkään että yhteinen aikamme voi olla tulossa pian päätökseen, mutta ei ihan vielä. Vielä saamme nauttia yhteisistä hurinahetkistä sohvalla.