Olin suunnitellut heinäkuulle vielä yhtä postausta, mutta niinhän siinä kävi, että helteet uuvuttivat bloggarin, enkä ole pystynyt tekemään juuri muuta kuin makaamaan ilmastoidussa huoneessa elektrolyyttijuoman kera. (No okei, olen vähän tapetoinut, siitä myöhemmin lisää.) Niinpä hyppäämmekin suoraan elokuuhun ja #suuntanaomavaraisuus teeman pariin. Omavaraistelevien bloggareiden elokuu alkaa teemoilla sadonkorjuu, vaihdantatalous, luonnon antimet ja puutarhan valmistaminen syksyyn. Meidän luotsinamme toimii tuttuun tapaan Sari Tsajut-blogista ja tästä alta löydät linkit muihin blogeihin. Postaus jatkuu linkkien jälkeen.

Kasvuvyöhyke 2
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/08/elokuun-puutarhatyot-omavaraisuus.html
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2025.html

Kasvuvyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2025-osa-8/
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/elokuu-on-satokuu
Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2025/08/sadonkorjuu.html

Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2025/08/03/elo-25-koska-on-sadonkorjuun-aika/

Pakko tunnustaa että tämäkin kesä meni omavaraistelun osalta hiukan penkin alle. En tänäkään vuonna saanut aikaiseksi kylvää mitään. Siis en yhtään mitään. Niinpä joudumme tyytymään siihen mitä luonto ja äidin puutarha meille tarjoaa. Heinäkuun alussa kävin Avoimet Puutarhat-tapahtumassa ja innostuin sen verran että sain aikaiseksi uuden pienen kukkapenkin. Vierailimme martta-kaverin kanssa kolmessa täysin erilaisessa puutarhassa ja saimme paljon hienoja ideoita. Lisäksi vierailin omin päin heinäkuun lopussa vielä yhdessä erilaisessa puutarhassa. Näillä vierailuilla pääsin kiinni ajatukseen, että koristekasveja ja syötäviä kasveja voi aivan hyvin laittaa rinnakkain eikä keittiöpuutarhan tarvitse olla niin tarkkaan rajattu alue kuin yleensä ajatellaan. Niinpä teinkin uuden istutusalueen uudenlaisella periaatteella. Rakensin kohopenkin marjapensaiden ja raparperien läheisyyteen ja istutin siihen paitsi perennoja, myös yrttejä ja ukkomansikkaa. Tulevaisuudessa aion vielä laajentaa penkkiä ja istuttaa syksymmällä lähimaastoon 1-2 uutta marjapensasta. Ajatuksena on vähentää puutarhassa nurmialueiden määrää ja lisätä kohopenkkejä joissa kasvaisi monipuolisesti erilaisia koriste- ja hyötykasveja. Ajatus syötävästä metsäpuutarhasta on myös alkanut kiinnostaa ja harkitsinkin jo eilen muutaman marjapensaan hankkimista metsään. Pitää kuitenkin perehtyä siihen vielä lisää ennen hankintaa.

Lomalla kävin myös poikkeamassa äidin puutarhassa ja valitettavasti näyttää sille että kaikki (!) omenapuut pitävät tänä vuonna välivuoden. Viime vuonna sato oli valtaisa. Tänä vuonna puissa ei ole raakileen raakiletta (tai no, veljeni raportoi yhdestä raakileesta, sillä ei juuri juhlita). Myöskään luumupuussa raakileita ei ollut yhtä paljon kuin edellisinä vuosina, vaikka jonkinlainen sato sieltä on sentään tulossa. Sama juttu myös tyrneissä. Kylmä ja sateinen kevät näyttää nyt vaativan veronsa, mutta jotain satoa sentään saadaan. Sadon kypsymistä tosin pitää vielä hiukan odotella. Aroniassa ja viinimarjapensaissa marjoja riittää. Aronia ei kylläkään ole makunsa puolesta niitä lemppareita, mutta viinimarjojen kanssa sekoitettuna se jotenkin menettelee.

Niinpä tänä vuonna tyydynkin vaivattomampiin luonnon antimiin. Mäkimeirami varmistaa että oreganoa meiltä ei tule puuttumaan, nyt eikä luultavasti tulevinakaan vuosina. Se nimittäin leviää hurjasti. Piparminttua on myös yli oman tarpeen. Talvehtineet salviat ovat jääneet tänä vuonna kitukasvuisiksi, mutta lipstikasta olen saanut täydennystä maustevarastoon. Lipstikka on mukava mauste jota käytän lähes kaikkiin liharuokiin, mutta erityisesti lihapulliin, lihakeittoon ja täytettyihin paprikoihin. Se antaa umamin makua myös kasvisruokiin. Toivon myös että ehdin vielä mustikkametsään ennen kuin marjat menevät yli. Näillä helteillä ja päivittäisillä ukkoskuuroilla marjat alkavat nopeasti pilaantua. Kuluneen viikon sateet ovat myös alkaneet nostaa sieniä esiin. Kantarelleja ainakin pitäisi löytyä, ovathan ne yleensä sadon ensimmäisten lajien joukossa. Nyt olisi myös korkea aika levittää syyslannokset. Nimestään huolimatta syyslannos olisi parasta antaa ennen kuin kasvit alkavat kellastua.

Lopuksi jaan tässä hiukan erikoisemman limonadi-reseptin johon törmäsin instagramissa. Väitteiden mukaan mänty-limonadi maistuu hiukan Sprite-limsalle. Alkuperäiseen reseptiin käytetään amerikkalaisen strobusmännyn neulasia, mutta minulla ei tähän hätään ollut saatavilla niitä, eikä muitakaan männyn neulasia. Muutkin havupuiden neulaset tähän ohjeen mukaan sopivat, joten kokeilin kuusenneulasilla. Niitä tässä Havumäellä, nimensä mukaisesti riittää. En päässyt vertailemaan männynneulasilla, joten en osaa sanoa onko maku niissä jotenkin omanlaisensa, mutta näistä kuusen neulasista en nyt mitään kovin sprite-maista makua saanut. Mielestäni juoma maistui lähinnä, no kuuselle ja pihkalle, siis hyvin samanlaiselle kuin kuusenkerkkäsiirappi, mutta maku oli terävämpi. Resepti on hyvin yksinkertainen. Aion kokeilla myöhemmin myös männynneulasillani jos vain saan niitä jossain vaiheessa käsiini.

Neulaslimonadi
reilu kourallinen tai pari neulasia (sitä vahvempi maku, mitä enemmän)
3-5 tl sokeria
vettä

Poista neulasista puumaiset osat ja huuhtele ne kylmällä vedellä pölystä ja roskista pariin kertaan. Anna niiden kuivua tasolla, puhtaan pyyhkeen päällä noin tunnin. Laita neulaset puhtaaseen lasipulloon, mieluiten patenttikorkilliseen, sillä neulasissa on luonnonhiivoja, jotka pistävät juoman käymään. Lisää sokeria maun mukaan. Itse käytin ruskeaa kandisokeria. Täytä pullo kylmällä vedellä. Älä käytä huuhteluun tai valmistukseen lämmintä tai kuumaa vettä sillä se tappaa neulasten luontaiset hiivat. Ravista jotta sokeri liukenee. Jätä pullo tekeytymään valoisaan paikkaan, mutta ei suoraan auringonpaisteeseen. Anna tekeytyä huoneen lämmössä noin 3-4 vuorokautta. Kun avaat pullon, älä ravista sillä pulloon kehittyy painetta käymisen aikana. Jäähdytä jääkaapissa tai jääpalojen avulla ennen nauttimista. Lisää halutessasi joukkoon puristettua sitruunamehua ja sitruunaviipaleita.

HUOM! Käytä ainoastaan myrkyttömiä havupuita kuten tavallinen metsäkuusi ja -mänty. Älä käytä myrkyllisiä havupuihin kuuluvia lajeja kuten marjakuuset, sypressit, huonekuusi (huoneaukaria/norfolkinaukaria) tai japaninpodokarpus (japanin marjakuusi). Varmista puun laji ennen käyttöä.

I had planned one more post for July, but the heat wave wore me out, and I haven’t been able to do much else than lie in an air-conditioned room with an electrolyte drink. (Okay, I did do a little bit of wallpapering, more on that later.) So let’s jump straight to August and the theme of self-sufficiency. August themes for self-sufficient bloggers are harvesting, bartering, nature’s larder and preparing the garden for autumn. As usual, our host is Sari from Tsajut blog, and below you will find links to other blogs. The post continues after the links.

Finnish grow zone 2
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/08/elokuun-puutarhatyot-omavaraisuus.html
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2025.html

Finnish grow zone 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2025-osa-8/
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/elokuu-on-satokuu
Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2025/08/sadonkorjuu.html

Finnish grow zone 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2025/08/03/elo-25-koska-on-sadonkorjuun-aika/

I have to admit that this summer was a bit of a disappointment in terms of self-sufficiency. Once again, I didn’t get around to sowing anything. I mean, nothing at all. So we’ll have to make do with what nature’s larder and my mother’s garden have to offer. At the beginning of July, I went to the Open Gardens event and that got me so excited that I managed to make a new little flower bed. My friend and I visited three completely different gardens and got lots of great ideas. In addition, I visited another garden on my own at the end of July. These visits gave me the idea that ornamental plants and edible plants can be planted side by side and that a kitchen garden does not have to be as strictly defined an area as is usually thought. So I created a new planting area based on a new principle. I built a raised bed near the berry bushes and rhubarb and planted not only perennials but also herbs and wild strawberries. In the future, I plan to expand the bed and plant 1-2 new berry bushes in the nearby terrain in the fall. The idea is to reduce the amount of lawn area in the garden and increase the number of raised beds where a variety of ornamental and edible plants can grow. I am also intrigued by the idea of edible forest garden and yesterday I was considering of buying couple berry bushes for the forest. However I have to read more about it before that.

During my vacation, I also visited my mother’s garden, and unfortunately it seems that all (!) apple trees are taking a break this year. Last year’s harvest was huge. This year, there are no apples on the trees (well, my brother reported one small apple, but that’s not much to celebrate). There weren’t as many plums on the plum tree as in previous years either, although there will be some kind of harvest. The same goes for sea buckthorn. The cold and rainy spring seems to be taking its toll, but at least we will get some harvest. However, we still have to wait a little longer for the harvest to ripen. There are plenty of berries on the aronia and currant bushes. Aronia berries are not one of my favorites when it comes to taste, but mixed with currants, it is somehow acceptable.

So this year, I will have to settle with the gifts of nature. Wild marjoram (oregano) ensures that we will not run out of oregano, now or probably in the coming years either. It spreads rapidly. We also have more peppermint than we need. The sage plants that survived over the winter have remained very small this year, but instead I have been able to replenish my spice cabinet with lovage. Lovage is a nice spice that I use in almost all meat dishes, but especially in meatballs, meat soup, and stuffed peppers. It also adds umami flavor to vegetarian dishes. I also hope to make it to the forest bo pick some blueberries before they go bad. With this heat and daily thunderstorms, the berries are starting to spoil quickly. Last weeks rain have also started to push the mushrooms up, but I haven’t yet gone to check the situation. Atleast chanterelle should be available now. They are usually among the first ones. Now is also the right time to spread the autumn fertilizer. It should be spread before the plants start turning yellow.

Finally, I would like to share a bit more unusual lemonade recipe that I came across on Instagram. According to some, pine soda tastes a bit like Sprite. The original recipe calls for American strobus pine needles (white pine), but I didn’t have any of those on hand, nor did I have any other pine needles. Other conifer needles are also suitable for this recipe, so I tried spruce needles. There are plenty of those here in Havumäki. I couldn’t compare them with pine needles, so I can’t say if they have a unique flavor, but I didn’t get much of a Sprite-like taste from these spruce needles. In my opinion, the drink tasted mostly like spruce and sap, very similar to spruce syrup, but with a sharper flavor. The recipe is very simple. I plan to try it with pine needles later, if I can get my hands on some at some point.

Pine soda
handfull or two of pine or spruce needles (the more needles, the stronger the flavour)
3-5 teaspoons of sugar
fresh water

Remove woody parts from the needles and rinse them well with cold water, couple times. Allow needles to dry on clean towel on the counter for about an hour. Put the needles in clean glass bottle with flip top lid. Pine and fir needles have natural yeasts, which cause the fermentation in the drink.
Add sugar to your taste, I used brown sugar (candi sugar). Fill bottle with cold water. Do not use warm or hot water to rinse the needles or on making the drink, it will kill the natural yeasts. Shake the bottle so that sugar solves. Leave the bottle on the table near the window, however not on direct sunlight. Allow to brew in room temperature for 3-4 days. When opening the bottle, do not shake, there will be pressure inside the bottle from the fermentation process. Cool in the fridge before drinking, or add ice cubes. If you like, you can add some squeezed lemon juice and lemon slices.

NOTICE! Use only non-toxic conifer needles like ordinary forest pine and spruce. Do not use any poisonous conifers like yew plum pine or fern pine (Podocarpus macrophylla), cypress, Norfolk island Pine (Araucaria heterophylla) or Yew tree.