Vuonna 1925, puolalais-syntyinen suunnittelija Rosamund Lilian Klin perusti Lontooseen Kestos Corset Companyn ja alkoi suunnitella uudenlaisia alusvaatteita. Yrityksen ikonisimmaksi malliksi muodostuivat 30-luvulla ns. Kestos-liivit, kevyet kietaisutyyppiset rintaliivit. Malli oli hyvin yksinkertainen ja se sopi erityisen hyvin 30-luvun vartalonmyötäisten pukujen alle. Liivit oli helppo valmistaa myös itse. Tämän tyyppisten liivien tarkoituksena ei ollut varsinaisesti antaa rinnalle tukea, ainoastaan muotoilla kevyesti, joten se sopi parhaiten pienirintaisille. Se oli kuitenkin ensimmäinen rintaliivimalli jossa rinnoille oli erilliset kupit.

Joitakin vuosia sitten ostin jostakin nämä kestos-liivien tyyppiset rintaliivit, ihan kuriositeettina omaan vintage-kokoelmaani. Nämä eivät ole siis aidot Kestoksen valmistamat liivit, vaan jonkun kotiompelijan itse huolellisesti ompelemat “kopiot”. Tyypillisimmässä Kestos-liivissä kupit menevät keskeltä päällekkäin, niissä on rinnan alla napit joilla vartalon kiertävät nauhat kiinnitetään rinnan alle. Tässä minun löytämässäni versiossa kupit jatkuvat silkkinauhalla edestä sivuille ja nappi tulee käsivarren alle. Nauhan takaosa on kuminauhaa ja olkaimet ovat silkkinauhaa. Kuppien alareuna on vahvistettu kapealla puuvillanauhalla ja kuppien siipimäinen päällekkäin asettuva keskiosa on kaksinkertaista kangasta. Kupit kiinnittyvät toisiinsa ainoastaan yhdellä pienellä ompeleella. Kestos-tyyliset rintaliivit ovat olleet suosiossa peräti parinkymmenen vuoden ajan, on siis vaikea sanoa onko nämä liivit ommeltu jo 30-luvulla vai myöhemmin 50-luvulla. Pienenpienistä pistoista päätellen, liivit on kuitenkin ommeltu polkukoneella jonka tyypillinen pistonpituus on hyvin lyhyt, 1 mm tai alle.

Liivien materiaali on erittäin tiivistä, ohutta ja läpikuultavaa, kahisevaa kangasta. En ole varma, mutta arvelen että kangas saattaisi olla laskuvarjosilkkiä. En ole koskaan nähnyt toisen maailmansodan aikaista laskuvarjoa livenä, joten en ihan varmasti tiedä millaista se kangas on, mutta mielikuvissani se olisi juuri tällaista. Toisen maailmansodan aikaan kun kankaista oli pulaa, etenkin Britanniassa ja Amerikassa naiset tekivät käytetyistä laskuvarjoista ja kangaskartoista alusvaatteita ja jopa hääpukuja. Tarinoiden mukaan kangas oli hiukan kahisevaa, sillä se oli kudottu tietenkin ilmatiiviiksi. Ilmeisesti kaikki laskuvarjot eivät kuitenkaan olleet aitoa silkkiä. Myöhemmin sodan jatkuessa osa valmistettiin myös nylonista. On siis täysin mahdollista että tämäkään kangas ei ole silkkiä ensinkään, vaan nylonia. Eikä se ehkä ole edes tehty laskuvarjosta, vaikka toki mieluusti haluan niin ajatella. Olisihan se nyt huikean hienoa.

In 1925, polish designer Rosamund Lilian Klin established Kestos Corset Company to London and started designing new kind of underpinnings. The most iconic design turned out to be in the 30’s the Kestos bra. They were very light structured, wrap-type bra. Very simple design which suited exceptionally well under the figure hugging 1930’s fashion garments. This type of bra was also easy to make yourself. This type of lightweight bra didn’t give any support to the bust, it was just lightly shaping the bust. So this style was best suited to small bust. However, it was the first bra ever to have separate cups.

Some years ago I bought these kestos-styled bra, as a curiosity to my vintage collection. These are not authentic Kestos-made bra, but probably “copy” of the design, made by home-sewist. Most typical Kestos bra cups are overlapping in the middle and there is buttons under the bust, which attach the ribbons under the bust. However this pair the cups are continuing as silk ribbons and buttons are under arm. Backside of the ribbons are elastic bands and shoulder straps are silk ribbons. Bottom edge of the cups is stabilised with cotton bias tape. Wing-like overlapping middle section of the cups is supported by double layer of the material. Cups attach to each other only with very small stitch on the top of the middle section. Kestos style bra was popular whole two decades, so it’s difficult to know if these were made in the 30’s or later in the 50’s. Based on the tiny stitching, these were made by treadle machine. Typical length of the treadle sewing machine stitch is very short, 1 mm or less.

Material of these bra is very tightly woven, thin and sheer, a bit rustly fabric. I’m not sure, but I think it might be parachute silk. I have never seen WWII parachute live, so I can’t be sure what kind of material it is, but in my mind this might be similar. During second World War there was shortage of fabrics and especially in Britain and America, women made underwear and even wedding gowns from parachutes and fabric maps. According to some stories the material was a bit rustly, because it was woven air tight for the purpose. Apparently not all parachutes were silk though. Later when the war went on, parachutes were also made of nylon. It’s totally possible that this bra is not silk at all, but nylon. And maybe it’s not even made of parachute, but I do like to think that way. That would be really cool.