Silittäminen on tiskaamisen ja imuroinnin jälkeen yksi ikävimpiä kotitaloushommia mitä ihminen kuvitella saattaa. Jännä juttu kumminkin, että ihminen joka inhoaa silitystä koko intohimolla on ammatiltaan ompelija. Keskeneräisten ja valmiiden tekstiilien silitys on nimittäin yksi ompelijan tärkeimpiä työvaiheita, sen varsinaisen ompelun lisäksi. Kauneinkaan vaate ei näytä millekään jos saumoja ei ole ompelun jälkeen silitetty auki ja vaate on rypyssä. Olen kuitenkin tullut huomaamaan, että silitys ei ole läheskään niin tuskastuttavaa kun on kunnon välineet. Silittäjän tärkeimmät työvälineet ovat kunnollinen, tehokas silitysrauta sekä erilaiset silityskinkut, -hevoset, hihalaudat ja kulmalaudat, sekä muut erikoisemmat silittämisen apulaiset kuten piikikäs sametin silitysalusta ja kanttinauhan kääntäjä. Olen hankkinut erilaisia hihalautoja kirpputoreilta. Silityshevosen ja kulman silityslaudan ostin entisen opinahjoni poistomyynnistä. Yksi juttu minulta kuitenkin vielä puuttui, nimittäin silityskinkku.

Silityskinkku on tuollainen pitkulainen, päärynän tai kinkun muotoinen sahajauholla tai sahanpurulla täytetty kovahko tyyny. Täytteenä käytetään sahanpurua koska silloin kinkusta saa todella napakan, eikä se kunnolla täytettynä painu käytössä kasaan. Vanu ei valitettavasti toimi tässä kunnolla, sillä pehmeänä ja kuohkeana se helposti menee kasaan ja paakkuuntuu käytön aikana. Meillä sahajauhoa tulee remppahommien sivutuotteena ihan määrissä, joten ajattelin että miksipä en käyttäisi sitä hyödyksi. Eli tuumasta toimeen.

Arvelin että itselleni eniten hyötyä olisi pitkulaisesta, hihalautaa imitoivasta silityskinkusta sekä toisesta isommasta ja pyöreämmästä kinkusta. Useita erilaisia kaavoja silityskunkkuihin löytyy netistä. Itse käytin pohjana tätä ohjetta. Leikkasin villakankaasta yhden kappaleen ja puuvillasatiinista kolme kappaletta kumpaakin mallia. On parempi laittaa kaksi tiiviimpää kangaskerrosta päällekkäin, jotta sahajauho ei pölise kankaan läpi niin helposti. Ompelin kappaleiden pyöreisiin kohtiin pienet muotolaskokset, jotta kinkuista tulisi sulavalinjaisempia ja pulleampia. Tämän jälkeen ompelin kappaleet yhteen. Kääntö-/täyttöaukon jätin kohtaan joka on helppo ommella umpeen käsin. Saumojen kaareviin kohtiin tein muutamia aukileikkauksia.

Sitten käänsin kinkut oikein päin ja ryhdyin täyttöhommiin. Aukko kannattaa jättää sen verran isoksi että siitä on helppo lusikoida sahanpurua sisään, mutta sotkuista hommaa se on jokatapauksessa. Itselläni oli sylissä isohko laastipalju jonne nostin sahajauhokassin. Lusikoin sahajauhon silityskinkkuun sisään laastipaljussa, jolloin se ei päässyt leviämään ympäriinsä. Purua kannattaa myös tiivistää vaikkapa lusikan väärällä päällä tökkimällä vähän samoin kuin neulahuovuttaisi. Tähän hommaan myydään ihan työkalujakin, esim perinnelelutarvikkeita myyvissä kaupoissa. Kun kinkut olivat täynnä ja tiiviin ja napakan tuntuisia, ompelin täyttöaukon umpeen käsin. Kinkut ovat sitä parempia, mitä tiiviimmin ja täydemmäksi ne saa täytettyä. Niiden on tarkoitus olla pinnaltaan sileitä ja pyöreämuotoisia. Kaikenlaiset muhkurat, poimut, kuopat ja vaillinainen täyttö, hankaloittavat niiden käyttöä. Päähän ompelen käsin vielä myöhemmin ripustuslenkit jotta ne voi ripustaa naulakkoon kun niitä ei käytetä.

Ironing is probably the most annoying household work what a person can think of, right after doing the dishes and hoovering. Fun thing is that a person who hates ironing with a passion is a seamstress by profession. Ironing is one of the main things about sewing. It is needed after each seam and for the finished garments, to improve the sewing precision and make them look nice. Even the most beautiful garment in the world doesn’t look good if the seams have not been ironed or if the fabric is wrinkly. I have noticed, that ironing is not such tedious task with proper tools. So proper efficient iron and all sort of ironing aids like sleeve boards, tailors hams and horses, corner boards, and so on will make the job less annoying. There are also more specialized tools like spiky velvet ironing board and bias tape tools, which help the ironing immensely. I have acquired different sized sleeve boards from flea markets. Ironing horse and corner board I bought from my old school’s jumble sale. One thing I was still lacking though.

Tailors ham is long and narrow, pear shaped or ham shaped sturdy cushion, filled with sawdust. Sawdust is used as filling, because that makes the ham sturdy and it doesn’t shrink in use over time. Unfortunately wadding or padding doesn’t work well, because they are too soft and tend to clump and shrink in use. We get plenty of sawdust because we are renovating the house, so I thought, why not utilize it. So I did.

I thought that I probably benefit most of one long and narrow ham and another larger and round one. There are several different patterns and instructions for these online. I used these free instructions as a base for my own pattern. I cut one piece from wool and three pieces from cotton satin. It’s better to use dense double layered fabric, to prevent the sawdust coming through them. I did small darts on curved seam areas, so the hams would be smoother and plumper. After making the darts, I sewed the pieces together. I left the turning/filling hole on area which is easy to handsew afterwards.

Then I turned the hams right side out and started filling them. Leave the filling hole big enough so that it’s easy to shovel the sawdust in with a spoon. It will still be messy job to do. I placed the sawdust bag inside large bucket, which I lifted on my lap when I was filling the ham. It’s also good idea to shove the sawdust with blunt stick, so that it becomes sturdy and compact. Toy supply shops also sell stuffing tools for this job. When hams were filled up to the brim, I sew the hole by hand. Hams work the best if they are as full as possible and feel very solid and sturdy. They should be smooth on the outside and round in shape. All sort of lumps, bumps, folds, wrinkles and underfilling will make it more difficult to use them. I will also attach hanging loop on one end of both of them later. Then they can be hung on the wall when not in use.