Valokuvaus ja kuvien vedostaminen on rakas vanha harrastukseni, jota en nykyään enää ehdi, enkä pääse harrastamaan. Perinteisten paperivalokuvien tekeminen vaatii pimiön ja muutamia kemikaaleja, jotka täytyy hävittää asianmukaisesti vaarallisena jätteenä. Oman pimiön rakentaminen ei siis tule kyseeseen. En kumminkaan haluaisi hylätä valokuvauksen magiaa, joten olinkin innoissani kun kuulin solargraafeista.
Puolassa 1990-luvun lopussa opiskelijoiden kehittämä solargraafi-tekniikka käyttää mustavalko-valokuvien paperia ja neulanreikäkameraa. Valoherkillä kemikaaleilla päällystetty valokuvapaperi asetetaan neulanreikäkameran sisään. Kamera asennetaan jonnekin maastoon, vaikkapa puunrunkoon, aidantolppaan tai talonseinään. Sen annetaan valottaa erittäin pitkän ajan. Yleisesti solargraafien annetaan valottua muutamasta kuukaudesta vuoteen. Neulanreikäkamera tallentaa valokuvapaperille auringon liikkeen taivaalla tuona ajanjaksona ja ympäröivän maiseman. Ihmisiä kuviin ei tallennu, sillä ihmiset liikkuvat liian nopeasti tallentuakseen kuvaan. Valotuksen jälkeen neulanreikäkamera korjataan pois, paperi poistetaan ja skannataan sille tallentunut negatiivikuva. Tietokoneella kuva käännetään positiiviksi. Halutessaan kuvan värejä voi säätää hiukan. Kuvaan tallentuu sateenkaarimainen auringon kaari. Kamera on täysin paikallaan, mutta joka päivä aurinko liikkuu hiukan eri kohdassa joten sen piirtämä kaari on joka päivä hiukan eri kohdassa kuin edellisenä päivänä. Solargraafi ei tarvitse kehittämistä, toisin kuin tavallinen neulanreikäkameran kuva, sillä kuva ikään kuin palaa paperin valoherkkään pintaan.
Minulla sattui olemaan jemmassa vanhaa valokuvapaperia joten tein muutaman solargraafi-kokeilun juomatölkkiin rakennetulla neulanreikäkameralla. Kamerat valottivat peltomaisemaa talomme takana muutamia viikkoja. Ensimmäinen onnistui hienosti, tosin valotusaika oli lyhyt, joten tallentunut kaari oli melko vaatimaton. Toiseen olin asentanut paperin vahingossa väärin päin, joten kuvasta tuli suttuinen sillä se valottui itsensä läpi. Kolmas solargraafi oli valottumassa 9 viikkoa. Se on selkeästi parempi kuin ensimmäinen. Toisin kuin valokuvissa yleensä, pidempi valotusaika sai aikaan vaaleamman, selkeämmän kuvan. Ja tietenkin enemmän auringon kaaria. Aion ehdottomasti jatkaa solargraafi-kokeiluja eri paikoissa ja pidemmillä valotusajoilla.
Camera Obscura
Nykyaikaisten kameroiden edeltäjä on neulanreikäkamera, camera obscura (lat. hämärä huone). Ilmiö tunnettiin jo esihostoriallisella ajalla ja ennen ajanlaskumme alkua. Kreikkalainen filosofi ja tiedemies Aristoteles tutki ilmiötä, mutta ei osannut kunnolla sitä selittää.
Camera obscuran voi rakentaa vaikkapa huoneeseen peittämällä ikkunan paksulla kankaalla ja tekemällä siihen pienen reiän. Ikkunan ulkopuolella oleva maisema heijastuu huoneen takaseinälle ylösalaisin. Camera obscuraa voi käyttää mm. tarkkailemaan auringonpimennystä silmien vahingoittumatta. Kartonkiin tehdään pieni reikä ja sen alapuolella pidetään paperia. Paperiin heijastuu auringonpimennys pienen reiän läpi. Neulanreikäkameralla voi ottaa alkeellisia valokuvia. Pahvilaatikko maalataan sisältä mustaksi. Laatikon yhdelle seinälle tehdään pieni reikä joka peitetään läpinäkymättömällä teipillä. Pimeässä huoneessa laatikon sisälle asetetaan valoherkkää valokuvapaperia. Kun halutaan ottaa kuva, teippi poistetaan reiän päältä, annetaan kuvan valottua haluttu aika ja sen jälkeen peitetään reikä jälleen teipillä. Laatikko avataan pimiössä ja kehitetään kuva valokuvakemikaaleissa.
Photography and making black&white paper photos is an old dear hobby of mine. These days I just don’t really have time or possibility to do it. Making traditional paper photos requires dark room and some chemicals, which require proper disposal. They are toxic waste so pouring down the drain is not an option. Building my own dark room is not possible for me. However I would hate to abandon the magic of photography completely. So when I heard about solarigraphs, I got very excited.
Group of studens invented solarigraph in Poland at the end of 1990’s. It uses the camera obscura and b/w photo papers. Photopaper, which is covered with lightsensitive chemicals, is placed inside the pinhole camera. Camera is placed somewhere outside, perhaps on a tree trunk, fence pole or on a wall of a building. Pinhole camera is left to expose for very long time period. Usually they are allowed to expose for couple of months up to a year. During that time pinhole camera is capturing the image of the sun traveling along the sky and the surroundings. People will not be captured in the photo, because they move too fast. After the desired exposure time camera is collected, photo paper is removed from it and scanned. Photo is negative at this point, so it will have to be inverted into positive with computer. If desired, colours can be adjusted. Photo is showing rainbow-like image of suns movements. Camera is still, but every day sun is moving in slightly different spot, so each day draws a new arch to the rainbow. Solargraph doesn’t require developing like ordinary pinhole photo would, because with long exposure photo is burning in a way, on to the lightsensitive paper.
I happened to have a stash of old photo paper, so I made couple tests. I build couple pinhole cameras into old drink tins. Cameras were exposing photo of the fields behind our house for several weeks. First photo was success. Allthough exposure time was very short, so the sun arch is quite modest. On second camera I had installed the photo paper wrong side up, so photo turned out a bit blurry. It had been exposing through itself. Third solargraph was exposing 9 weeks. It is clear improvement to the first one. Unlike in photos generally happens, longer expose created much lighter, clearer image. And of course more solar arches. I am definitely going to continue more solargraph tests in different places and longer expose times.
Camera Obscura
Predecessor of modern cameras is pinhole camera, camera obscura (lat. dark chamber). Phenomenon was know already in pre-historical times and BC. Greek philosopher and scientist Aristotle studied the phenomenon, but didn’t know how to explain it properly.
You can build pin hole camera into a room, by covering the windows with thick fabric and making a small hole on it. Scenery outside the window is reflected to the backwall of the room, upside down. You can use camera obscura for several things, for example to watch the solar eclipse without damaging your eyes. Make a small hole onto cardboard and hold it above the paper. Solar eclipse is reflected onto the paper through the little hole on the cardboard. You can also take primitive photos with pinhole camera. Paint cardboard box black on the inside. Make small hole on one wall of the box and cover it with thick tape. Place lightsensitive photo paper inside the box in a darkroom. When you want to take a photo, remove the tape covering the hole. Allow to expose desired time. Then cover the hole with tape again. Open the box in a darkroom and develope the photo with photo chemicals.
Two week exposure. Photo is surprisingly dark. Only couple sunny days during this time period.
Nine weeks exposure results lighter and more detailed photo. You can see bushes and trees behind the field. In front you can even see the grooves on the plowed field. There’s been more sunny days too.
Siis vitsi miten siistiä! En ollu koskaan kuullukaan tällasista, tai neulansilmäkameran toiminnasta. Tätä haluan kyllä kokeilla itekin joskus.
Emilia – Minäkin kuulin tästä vasta vähän aikaa sitten. Hurjan mielenkiintoista, mutta hidasta ? sitten kun kuva on valottunut ja skannattu koneelle, originaali täytyy säilyttää pimeässä, koska se jatkaa valottumista valoisassa ja muuttuu lopulta kauttaaltaan harmaaksi. Oikea neulanreikävalokuva säilyy koska se on kehitetty ja kiinnitetty, solargraafia ei ole.