13/12-20 Kissat luonamme / Cats living with us

En olekaan aikoihin postannut (miksi aloitan lähes kaikki postaukset noilla sanoilla?) kissapäivitystä blogiin. Marraskuun alussa tuli tasan vuosi siitä kun Nyx Amanda muutti meille. Nyx on kotiutunut oikein hyvin. Kovin hän on vielä arka eikä anna edelleenkään meidän koskea, mutta muuten kyllä tuntuu pärjäilevän oikein mukavasti. Lempparipaikka on edelleenkin raapimispuun ylimmäinen riippumatto, mutta usein hänet tapaa myös alemmassa riippumatossa torkkumassa tai pötköttämässä jollakin muulla tasolla. Mieluusti hän tulisi myöskin muihin huoneisiin oleilemaan, mutta valitettavasti Taku, talouden vanhempi kissa terrorisoi Nyxiä.

Ollaan testattu hidas tutustuttaminen, Feliway-feromonit, lahjonta ynnä muut kommervenkit. Taku vain ei sitten millään tunnu hyväksyvän Nyxiä reviirilleen. Nyx yrittää tehdä tuttavuutta, juttelee ja koittaa ottaa kontaktia, mutta ne yleensä päättyvät siihen että Taku ottaa kynnet avuksi ja ajaa Nyxin muristen omaan huoneeseen. Kerran tällainen yhteenotto päättyi siihen että Nyx puolustaessaan itseään osui kynnellä Takun etutassun isoon verisuoneen. Haava ehti vuotaa melko runsaasti pitkin asuntoa ennenkuin sain kissan kiinni ja vuodon tyrehtymään painamalla sitä hetken aikaa umpeen. Selvittiin säikähdyksellä.

Asiaa hankaloittaa lisäksi se että Takulla keväällä todettu munaisten vajaatoiminta ja siitä johtuva tiukka ruokavalio estävät yhteisten ruokailu-aikojen järjestämisen. Taku on aina ollut vaivalloinen syöjä joten nyt kun ruokana on pelkästään dieettiruokaa, sitä pitää olla tarjolla koko ajan jotta saa sitä riittävästi. Nyxillä taas on ruoka-ajat, muutoin tuoreruoka kuivuu kuppiin. Mitkään kissojen yhteiset herkkujen tai lelujen heittelyleikit ei onnistu, koska Nyx pelkää kaikkea häntä kohti heitettyä, myös ruokaa eikä tule ihmisiä metriä lähemmäs. Epäilen että villinä kissapopulaation kissana Nyxiä on saatetty ehkä heitellä kivillä tms. Ollaan jo vähän toivottomia tässä. Jos jollain on hyviä ideoita miten Taku saataisiin hyväksymään toinen kissa niin kaikki vinkit on tervetulleita.

I have not posted for awhile (why do I start almost all posts with those words?) any cat updates. In the beginning of November it became a year since Nyx Amanda moved to live with us. She is doing pretty well. She is still quite shy and doesn’t let us touch, but otherwise she seems fine. Her favourite place is stille the upper hammock in her scratching pole, but you can see her resting in lower hammock and other levels too. She would love to hang around in other rooms too, but unfortunately Taku, the older cat of ours, is terrorizing Nyx.

We have done the slow getting to know eachother process, Feliway feromones and other tricks. Taku just doesn’t seem to accept Nyx on her territory. Nyx tries to make friends, chats to her and tries to make contact, but usually they all end up Taku chasing her back to her room, with claws and growl. One of these ended up Nyx scratching Taku in the big blood vein on her front paw. It was bleeding quite bad all over the place before I managed to catch the cat and stop the bleeding by pressing the wound. Thankfully it wasn’t anything more serious than that.

Everything is even trickier because we found out in Spring that Taku has a kidney failure, and for that reason she is on special diet. She’s always been fuzzy eater and now when she only gets diet food, she must have it available always, when ever she feels like eating so that she gets enough food. Nyx has her own feeding times, otherwise the wet food dries up in her bowl. Play or treat times together with both cats are not going to happen. Nyx is afraid of everything that is thrown at her, even food and does not allow people closer than around a meter. I suspect that when she was living wild on a cat population, people might have thrown stones at her. We are getting a bit desperate here. If anyone has any good ideas how to get Taku accepting Nyx, all tips are hugely welcome!

Näin lähelle ei ole rauhanomaisissa tunnelmissa päästy sitten kevään. /
Cats haven’t been this close peacefully since spring.
Tutustuminen aloitettiin aterioimalla näkymättömissä. Emme valitettavasti päässeet näkyvissä syömiseen asti kun Takun ruokavalio piti muuttaa. /
Getting to know each other was started by eating behind the blind. Unfortunately we never got into the eating while seeing each other, because we had to change Taku’s diet and eating times.
Taku nauttii auringosta. /
Taku enjoying the sun.
Nyx pääsi kesällä nuuhkimaan puutarhailmaa hyttysverkon takaa. /
Nyx was able to smell them garden air through the mosquito net.

2 Comments Add yours

  1. Maria says:

    Voi kisut, niiden mielenliikkeitä kun pystyisi ohjailemaan. Epäilen että olette kaikkea kokeilleet..tässä kuitenkin muutama ajatus tuosta totuttamisesta. Meillä siis sitä takana kohta kaksi vuotta.

    Alkuun meillä siis uusi kisu eleli kylppärissä ja verkko ovessa. Öisin päästettiin tutkimaan kämppää että hajut sekottuisi ja vanhempi nukkui meidän kanssa (tai no, jos malttoi, usein kisuille kiinni oleva ovi tarkoittaa haastetta…). Muutaman kk päästä annettiin kisujen jo olla yhdessä päivät. Noh, siitä mentiin takapakkia ja palattiin takaisin kylppärijärjestelyyn. Sillä mentiin niin kauan että nuorempi tapaus alkoi vaatia pois pääsyä ja siitä sitten ollaan edetty nykyiseen kohtuullisen rauhalliseen elelyyn. Eniten huomaa vanhemmalta kissalta hyökkäyksiä kun sillä on nälkä eli yritetään pitää ruoka-ajoista kiinni.

    Mua itseäni helpotti kun asetettiin tottumiselle deadline ja tavoite. Toivottiin että voitaisiin elää ilman että kisut on erillään toisistaan päivät. Kaikenlaiset silittelyt, syliin tulemiset ym. jätettiin suosiolla tavoitteista pois. Toki paljon työtä tehtiin totuttamisessa käsiin mm. nappuloita heiteltiin ja niiden avulla houkuteltiin yhä lähemmäs ihmistä. Lopulta myös silittäminen onnistui ja nykyään iltanappuloiden aikaan tullaan jo kovaa puskemaan jalkaan. Mutta jotenkin tuo määräaika sai oman mielen rauhoittumaan ettei joka päivä vatvonnut että mitä tästä nyt tulee. Henkisesti oltiin myös varauduttu siihen, että uudelle tulokkaalle etsitään uusi koti jos yhteiselosta ei kerta kaikkiaan tule mitään. Siihen omaan tavoiteaikaamme mennessä oltiin päästy elämään kohtuu normaalia arkea.

    Kynsien suhteen yritetään pitää vanhemman kisun kynnet niin lyhyinä kuin mahdollista. Uusi kisu ei anna leikata kynsiään mutta onneksi käyttää niitä vain tilanteessa kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

    Kokeiltiin myös apteekista rauhoittavia tabletteja pahimpiin aikoihin. Mitään huikean näkyvää muutosta ei heti tullut, mutta tutustumisessa kyllä edettiin (mikä on tottumista, mikä näiden ansiota, paha sanoa). https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/epages/KYA.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/KYA/Products/202994 taisi olla meillä käytössä mutta näitä on paljon erilaisia.

    Ison haasteenhan tuossa tuo uuden kissan arkuus. Koen, että sitä mukaa kun uusi kisu on alkanut luottamaan meihin ihmisiin, on kissojen yhteiselo myös parantunut.

    Paljon voimia totutustaipaleelle ja lämmintä joulun odotusta.

    1. Rhia says:

      Maria – Me on toimittu melko samoin kuin te, Nyxillä on oma huone josta pääsi aluksi pois vain öisin kun Taku oli meidän kanssa makkarissa. Nykyään Nyx jo haluaa tulla huoneesta muulloinkin. Yritetään päästää niin usein kuin mahdollista, mutta Nyx on vielä niin arka että ei varsinaisesti ominpäin pyri väkisin huoneesta ulos. Silloin kun Taku vielä söi yhtä aikaa Nyxin kanssa portin eri puolilla, Taku selkeästi suvaitsi jonkin verran Nyxiä samassa huoneessa. Mutta nyt kun ruokailu yhtäaikaa on hankalaa Taku lähinnä vain kyttää Nyxiä jatkuvasti ja on selvästi rauhattomampi. Kun Taku tulee pois makuuhuoneesta, käy kiertämässä heti koko olkkarin että missä Nyx on. Ainoastaan silloin jos Taku sattuu olemaan omassa kiipeilytelineessään, eli korkeammalla kuin lattiataso, Nyx voi olla samassa huoneessa. sitä tapahtuu nykyisin hirveän harvoin. Taku on myös lakannut makoilemasta sohvalla koska Nyx on muutaman kerran makoillut siinä.
      Mekin heitellään kyllä Nyxille ruokaa, mutta käytännössä se toimii vain silloin jos se on lempiherkkua eli kalkkunaleikkelettä JA jos leikkeleen pala ei lennä liian lähelle Nyxiä. Takulle taas ei voi herkkuja ruokavalion vuoksi oikeastaan antaa kuin hyvin hyvin harvoin, niin ei sellaisesta yhteisistä herkkuhetkistäkään tule oikein mitään. Ainakaan siinä määrin että Takulla olisi kunnolla mahdollisuus tottua Nyxiin. Ja heti jos sattuu moka, eli esim vahingossa leikkeleenpala osuu heittäessä Nyxiä vaikka naamaan niin sitten mennään taas takapakkia ja kestää kauan ennenkuin ollaan takaisin samassa pisteessä. Että enimmäkseen tämä on ollut tämmöistä askel eteen, kolme taakse-tyyppistä puuhaa.

Don't be shy, leave a message! / Älä ujostele, jätä viesti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.