Mulla on ongelma. Tarvitsen lisää istuvia vaatteita, mutta en halua ostaa uusia (koska ne ei yleensä istu ja ovat huonolaatuisia) enkä jaksa tehdä uusia. Huomasin justiinsa, että nurkkiin on alkanut taas ikävästi kertymään keskeneräisiä projekteja, mutta ne eivät tahdo valmistua. Isäntä jo vähän huomauttelee kasoista joille ei tapahdu mitään. Mekkoprojekti on helman fiksausta vaille. Paitaprojekti odottelee helmapäärmettä ja kauluksen ja hihojen kiinnystä. Jakkuprojektia varten täytyisi ostaa erikoisneula että saan paikattua reiät. Takkiin täytyisi kiinnittää vuori ja kaulus ja viimeistellä vyö. Työhuoneella odottelee kaksi keskeneräistä paitaprojektia (ja yksi useamman vuoden odotellut jakku, mutta ei puhuta siitä). Sen verran oli kuitenkin selkärankaa, etten ottanut niitä tänne kotiin kun eilen poikkesin siellä hakemassa kangasta jakun kaulukseen. Päivät vaan kuluu ja huomaan etten saa mitään aikaiseksi.
Kaiken lisäksi puutarhakausi on korkattu. Viimekesänä en jaksanut pistää tikkua ristiin takapihalla. Oli niin kuivaa ja tympeää että en jaksanut montaakaan hyötykasvia istuttaa. Nyt olen löytänyt sen verran intoa jostain että päätin siivota ruohottuneen lavakauluksen, siistiä talonseinustalta pöllyävän mulloksen ja hankkia lisää lavakauluksia. Siirsin jo pari vuotta sitten hätäpäissäni lavakaulukseen istuttamani lipsitikan sieltä pois. Toivottavasti se ei kamalasti pahoittanut mieltään kun vahingossa katkaisin mutkalle kasvaneen juuren. Lavakaulus oli aivan liian matala monivuotiselle, pitkäjuuriselle lipstikalle ja juuri oli alkanut kasvaa vaakatasossa. Ei ihme että se on kaksi kesää kasvanut tosi vaivaisesti. Myös viime syksynä saadut ja ostetut, hätsynpikaa lavakaulukseen talvehtimaan tuupatut kasvit täytyisi istuttaa ihan oikeasti. Se penkki pitäisi vain ensin perustaa. Kukkapenkin kaivaminen on minusta kaikkein tympeintä hommaa.
Olen joskus jossain yhteydessä tullut maininneeksi, että valitsen vaatetuksen tilanteen mukaan ja että puutarhahommia teen yleensä housut jalassa vaikka muuten käytänkin hametta. No totuus on että en. Kyllä sitä nykyään enemmän tulee myös puutarhahommat tehtyä hameessa/mekossa. Ne kun ovat niitä arkivaatteitani. Viimeviikolla nypin rikkaruohoja hameessa. Helatorstaina kävin hakemassa tiiliä puutarhahommiin, ne lastasin autoon mekossa. Toissapäivänä aloittelin mullan poistoa seinustalta, lapiointia ja kottikärryhommia mekossa. Eilen siirsin lipstikan uuteen penkkiin ja istutin äidiltä saamani varjoliljat, lapiohommia mekossa. Tänään käyn hakemassa ostamani lavakaulukset ja mekossa ajattelin sinnekin reisuun mennä. Ensiviikolla toivon mukaan pääsen aloittelemaan tiilien ladontaa seinustalle ja mekossa taidan senkin homman tehdä.
Onko tämä nyt jonkinlainen vaatetustaantuma, vai miksi tätä kutsuisi? Kun edelleenkään niitä puutarhahommiin sopivia vintage-henkisiä työhousuja ei vaatekaappiini kuulu, enkä omista työhaalareitakaan. Modernit housut, joita kaapissani on nyt muutama pari edellisen työpaikan jäljiltä, ovat vähän epämukavat ja etenkin kumarrellessa ja kyykistyessä niitä joutuu aina kiskomaan. Hame ja mekko vain ovat ne mukavimmat vaatteet joten miksi vaihtaa?
I have a problem. I need more fitting clothes in my wardrobe, but I don’t want to buy any new ones (because they usually don’t fit and the quality is bad) and I don’t have the energy to make new ones. I just noticed that projects have started to pile up again. New ones appear, but old ones don’t get done. Hubby is already pointing them out to me. Dress project is waiting for the hemming. Blouse project is waiting for hemming and collar and sleeves. Jacket project is waiting for special kind of needle for mending. Coat is waiting for lining and collar and finishing the belt. In my work studio there is waiting two blouse projects (and jacket project which has been waiting for couple of years now, but let’s not talk about that). I had atleast that much backbone not to bring them back home yesterday when popping in for fabric for the jacket collar. Days go by and I get nothing done.
To make things more difficult, the gardening season has started. Last Summer I didn’t have energy to do anything to our back yard. It was so dry and dull that I didn’t even grow much of herbs or vegetables. Now I seem to have enough energy to tidy up the old grow box from weeds and fix the side of the wall and get more grow boxes. I already moved lovage, which I in a haste planted in grow box. Hopefully it didn’t get too upset, I accidentally snapped it’s long root. In shallow grow box it had started to grow the root horizontally. No wonder it hasn’t really been growing well past couple Summers. Also some plants that I got last Autumn need proper planting. I just shoved them in the grow box for the winter. I just need to make the flower bed for them first. It is the most tedious work in the garden, the digging.
I remember mentioning that I like to dress to the occasion, and for gardening I choose trousers, even though usually I prefer skirts. Well the reality is that I don’t. These days I mostly do my gardening wearing a dress/skirt. Those are my everyday garments anyway. Last week I was picking weed wearing a skirt. Thursday I went to pick up some bricks for gardening, and loaded them to the car wearing a dress. Day before yesterday I started removing dirt from under the wall, wearing a dress. Yesterday I moved the lovage and planted some lilies wearing a dress. Today I will pick up grow boxes I bought, I am planning wearing a dress. Next week I hopefully am able to start putting the bricks to the ground, wearing possibly a dress again.
Is this now some sort of clothing recession, or what should it be called? I still don’t have any vintage style work trousers in my wardrobe and I don’t own overalls. Couple pairs of modern trousers I own, from my previous work, are so uncomfortable. I always have to pull them back up after bending over or kneeling. Skirt and dress are so much more comfortable, so why change?
Jotenkin tutun kuuloista, useammaltakin kantilta. Mikään ei oikein ole innostanut. Minä kun sitten vihdoin sain itseni takapihalla vähän jotain puuhasteleman, laitoin kyllä farkut. Ja kaupungillekin yleensä, kun jotenkin se on vaivaton vaatetus vielä tähän vuodenaikaan, tarkeneekin paremmin. Tänään tosin olisi hyvinkin jo tarjennut. Mutta kai vähän vierastan kumminkin kulkea niissä pitkissä takeissa Kotonahan peilin edessä asu voi olla ihan hyvä, mutta ihmisten ilmoilla voi tuntea itsensä vaivautuneeksi kuitenkin.. Mutta kotona on muutoin aina hame, ja sen takiakaan juuri en tykkää ollenkaan pihatöistä, koska vaatetus pitäisi vaihtaa… Olen sisäkissa:)
Metsäntyttö – Sitä taitaa olla liikkeellä näin keväisin, kevätväsymystä kai osittain. Se on muuten jännä että kotona asu voi tuntua ihan hyvältä mutta sitten ihmisten ilmoilla ei. Mistähän lie johtuu? Kokeilepa joskus tehdä pihahommia hameessa, ei se niin hankalaa ole kuin voisi luulla.
Kalevala korulla oli joskus mainoskampanja, joka meni jotenkin niin, että miehet ovat käyttäneet koruja kauemmin kuin housuja. Pyramiditkin on käsittääkseni koottu hameentapainen päällä eli miksipä siis ei puutarhahommatkin sujuisi. Käyttäisin mielelläni enemmän hameita, jos sopivia löytyisi kaupoista (en ole kummoinen ompelija).
Tagatha – Joo totta muuten, jonkinlainen hameen tapainen lannevaatehan siellä Egyptissä oli käytössä niihin aikoihin. Ja käyttäähän monet arabimaiden miehistä semmoista hamemaista kaftaania edelleen ja silti pystyy töitäkin tekemään. Enpä tullut ajatelleeksi tuota.
Ja onhan naiset työt ennenkin tehneet hame päällä, eikä tarvitse mennä edes muinaiseen Egyptiin asti. :)
strilla – Onhan toki ja monin paikoin tekee edelleen. Jotenkin se pyramidin rakennus hameessa vaan vaikuttaa paljo hardcoremmalta kuin puutarhanhoito, heinähommmat tai halkojen kanto hameessa. Kaikkea muuta arkihommaahan mä nyt muutenkin teen hameessa. Paitsi en istu satulatuolissa. Se vaan ei hame päällä onnistu.