Jotenkin sitä ajattelee, että paikkakunta jonka nimi on Mouhijärvi, ei voi olla kovin kaksinen paikka. Tai että ei sieltä nyt ainakaan mitään kiinnostavaa tekemistä löydy. Vähän tämmöiset aatokset minulla oli silloin kun muutimme tänne Sastamalan reunamille.

Mutta eipä mitään, olen joutunut pyörtämään mielipiteeni useampaan otteeseen. Mouhijärveltä (mouhi muuten tarkoittaa pientä kalanpoikasta) ja sen lähimaastosta löytyy kaikenlaista ajanvietettä. Ne vain antautuvat ihmiselle vähitellen, yksi kerrallaan pikkuhiljaa ja vähän yllättäen. Kylän keskustasta löytyvät ne tavalliset jutut: kauppa, asiamiesposti, kirjasto, lounaskahvila, pankki, nuorten vapaa-aikatila sekä muutamia kampaamoita ja kukkakauppa. Vajaan 5 kilometrin päässä Häijäässä on lisää kauppoja kuten K-market ja Säästömarket, apteekki, Neste josta saa hampparia ja pitsaa. Eli ihan tyypilliset pikkukylän palvelut.

Mutta on täällä muutakin. Sellaista johon ei nyt ihan jatkuvasti törmää, mutta jota ei välttämättä erityisemmin missään mainostetakaan. Häijää on vetovoimainen kasvukeskus ja sitä ollaan nyt kehittämässä kovaa kyytiä. Miettikääpäs vaikka sitä, että vaikka Häijää todellakin on noin 4 kilometrin päässä Mouhijärven keskustasta, niiden välillä ei kulje kevyenliikenteen väylää. Niiden välillä kulkee vilkas Pori-Tampere-tie. Mukava siinä on sitten mummojen ja pappojen ja koululaisten kävellä tai pyöräillä kauppaan, kouluun ja apteekkiin kun rekkaa suhaa ohi tuhatta ja sataa. Mutta ei hätää, tänä kesänä se kevyenliikenteenväylä viimein saadaan. Siitä on merkkinä siltatyömaa puolivälissä kyliä. Jee! Sitä voi tulla ihmettelemään kauempaakin.

Sarkasmi sikseen. On meillä täällä oikeasti kivaakin nähtävää. Vuodenvaihteessa Häijäässä avautui uusi Herkkujuustola, jossa valmistuvat maukkaat erikoisjuustot. Juustotuvassa voi nauttia lounasta ja samalla seurata pleksin läpi miten seinän takana tehdään juustoa. Tuvasta saa toki myös ostaa juustoja mukaan. Oma suosikkini herkkujuustoista on Hilma. Isäntä tykkäsi enemmän Väinöstä.

Ilman yhtä lyhyeksi jäänyttä mainostenjakohomma-kokeilua, emme tietäisi mitään Kiviniityn kotieläinpuistosta. Törmäsimme paikkaan nimittäin mainostenjakoreitin varrella. Puisto on sen verran syrjässä, että sinne ei oikein pääse osumaan sattumalta. Paikka on lapsiperheiden unelmakohde trampoliineineen, pomppulinnoineen, söpöine kaneineen, ponitalutuksineen, aaseineen päivineen. Tilalla on monenlaisia tavallisia ja erikoisempia kotieläimiä strutseista ja villasioista alpakoihin, ylämaankarjaan, riikinkukkoihin, kanoihin ja täpläpeuroihin. Kaikki aitaukset on varustettu infokyltein, jotka neuvovat mm. mitä vierailijat voivat eläimille syöttää, onko niitä turvallista silittää ja mistä erikoisemmat eläinlajit ovat aluperin kotoisin, sekä kunkin eläimen nimet ja syntymäajat. Muutamat häkit ja aitaukset jättivät kyllä omasta mielestäni hiukan toivomisen varaa, mutta muuten vierailu tilalla oli aurinkoisena kesäpäivänä oikein miellyttävä. Strutsille voikukanlehden ojentaminen on melko pelottava kokemus ja laamalla on ihanan pehmeä turpa. Tilalta löytyy pieni kesäkahvila, mutta pidempään viipyvän kannattaa varautua eväin. Grillikatoksia löytyy useampia ja ne on varattu vierailijoiden käyttöön. Itse petyin kahvilan yhteydessä olevan pikkumyymälän tarjontaan. Sieltä löytyy muutama käsityötuote ja pääosin pehmoleluja. Itse olisin toivonut löytäväni myynnistä esim strusien ja riikinkukkojen sulkia tai alpakanvillaa tai muuta sellaista itse tilaan ja eläimiin liittyvää.

Heinäkuussa Häijäässä järjestetään jokavuotiset, perinteiset markkinat. Siis sellaiset tavalliset maalaismarkkinat joissa myydään mm. pärekoreja, harjoja, mukeja, vaatetavaraa, käsitöitä ja erilaisia herkkuja. Tänä vuonna markkinapäivä on 28.7.19. Alunperin Häijään markkinat ovat olleet ns. pestuumarkkinat joissa palvelusväki, piiat, rengit ja muut hakivat uutta pestiä seuraavalle vuodelle. Nykyisessä muodossaan Häijään markkinoita tämä on jo 47. kerta.

Jos haluaa lomalla seikkailla, kannattaa lähteä vaikkapa eksymään. Tätä termiä käytti eräs entinen naapurini. Hän oli ammatiltaan taksikuski ja tapasi tehdä ystävänsä kanssa eksymisreissuja vapaapäivinään. Eli he lähtivät ajelemaan ilman karttaa, päämäärättömästi pitkin maata. Risteyksessä aina arpoivat että kumpaan suuntaan lähdetään. Oli kuulemma huippuhieno tapa tutustua Suomen suveen. Eksymisreisulla on melko todennäköistä törmätä kesäkahvilaan. Yksi persoonallinen kesäkahvila löytyy melkolailla Sastamalan ja Hämeenkyrön rajalta, tarkka osoite on Haukijärventie 406, Hämeenkyrö. Vanhaan kuivuriin rakennettu vohvelikahvila palvelee tänä kesänä heinäkuussa pe-su klo 12-18. Maksuvälineenä käy käteinen ja sirukortti. Kahvila on tosi suosittu joten vohvelia saattaa joutua vähän odottamaan, mutta lupaan että se on sen arvoista. Kuivurin alakerrassa on myös pieni kirppisalue. Itse löysin sieltä viimeksi lasipurnukoita ja palan nättiä verhokangasta.

Kirppistelystä kiinnostuneet pääsevät Mouhijärvellä aarreaittaan, Häijään puolella sijaitsee nimittäin Sattumankauppa. Tupa on täynnä kaikenlaista jännittävää kirjoista astioihin, huonekaluista keräilyesineisiin. Satunnaisesti voi löytää vaatteita, koruja ja kaikenlaista pientä sekalaista tavaraa. Kauppa-apulaisena häärii Jaakko-kissa jonka voi tavata vaikka vahtimassa että rahastus tapahtuu oikein, eli siis nukkumasta kassatiskin päältä. Oskarin Olohuone on taas aivan Sattumankaupan lähellä toimiva kirpputori.

Patikoinnista ja vaelluksesta pitävillekin löytyy tekemistä. Mouhijärven laitamilla sijaitsee nimittäin melko tuore luonnonsuojelualue Ritajärvi. Itse en ole mikään vaellustyyppinen henkilö, vaikka tykkäänkin sienestää ja marjastaa, joten en ole vielä ehtinyt Ritajärvellä poikkeamaan. Olen kuitenkin kuullut siitä paljon kehuja. Alueella on kolme eripituista reittiä, laavu, varaustupa ja useita tulentekopaikkoja, pitkospuita ja näköalapaikkoja. Reitit kiertävät kolme järveä ja osalle niistä on pääsy myös talvisin. Varsinainen Ritajärvi on pieni lampi erillään retkeilyreiteistä eikä sinne kulje polkua, mutta sekin on kuulemma hieno luonnonnähtävyys.

Suurinpiirtein saman matkan päässä Mouhijärven keskustasta kuin Ritajärvi, sijaitsee Otamusjoki. Lyhyt joki yhdistää kaksi järveä ja sen yli kulkee korkealla Otamussilta. Sillan kupeessa pönöttää hirsinen Luontokahvila joka on avoinna kesäisin. Otamuksessa voi grillata makkaraa, pulahtaa uimaan tai valita kolmesta erilaisesta retkeilyreitistä. Luontopolulta, joka on lyhin mutta vaativin reitti, löytyy erikoinen Tyyttikivi, jossa on aikanaan piiskattu rikollisia kuriin ja nuhteeseen.

Bonuksena laitan tähän lisäksi vielä linkin Hämeenkyrön matkailusivuille koska siinä on varsin esimerkillinen tapa koota yhteen kaikki alueen kiinnostavat nähtävyydet, ravintolat, tapahtumat ja majoitusvaihtoehdot. Ja hei, kattokaa mikä upea graafinen ilme! Moni isompikin kaupunki (kuten vaikka Sastamala) saisi ottaa oppia Hämeenkyröstä!

PS. Tämä postaus ei sisällä maksettuja mainoksia.

Somehow you think, that place called Mouhijärvi can’t be much of a place. (Mouhi translates as a tiny fry. So Mouhijärvi translates as Frylake. ) Well, atleast you might think that place like that doesn’t have much to do anyway. My thoughts were pretty much like that when we moved here.

However, I had to change my mind, many times over. Mouhijärvi and it’s surroundings give us quite many things to do. They are not easy to find though, because Mouhijärvi reveals it’s secrets slowly, bit by bit. Village center has the usual stuff: shop, post office, library, lunch cafe, bank, hairdressers, florist etc. Less than five kilometers away is Häijää, another small village with more shops, pharmacy and fuel station with burger and pizza places. So just the basic services.

But there is more. Things you don’t see everyday, but which are not really advertised. Häijää is a growcenter where the town is targeting the developement right now. Think about it, Häijää is only about 4 kilometers away from Mouhijärvi, but there is no cycle lane or pedestrians path between them. There is just very busy highway between Pori and Tampere. What a lovely place for Grannies, Grandpaps and kids to walk or cycle to shops, school or pharmacy when huge lorries drive past really fast. But not to worry because this summer there will finally be new path for pedestrians and cyclists. And to celebrate that fact, there is a bridge roadwork between these two villages. Yay! That is definitely worth coming to see further away too.

That is enough of sarcasm for now. We actually have some nice things to see too. Last December they finally opened new improved cheesefactory in Häijää. Herkkujuustola is owned by austrian cheese meister and they produce several different delicacy cheeses. You can have lunch and watch while cheese is being made behind the glass wall. My favourite cheese is soft but strong Hilma and hubby likes matured Väinö.

Without one short job trial as delivering adds we would know nothing about Kiviniitty farm. We bumbed into it on our way delivering adds. It is tucked away a bit, so you can’t really find it by accident. It is a dream place for families with kids. It’s got bouncy castles, trampolines, fluffy bunnies, pony rides and so on. There’s loads of animals, from ordinary farm animals to more rare creatures like ostritches, wooly pigs, alpacas, highlanders, peacoks etc. Each animal has signs outside their yards, saying what people are allowed to feed them, is it safe to pet them and what are their names and origin. I have to say, couple areas left me feeling slightly uncomfortable and I was hoping some animals would have had just a teensy bit better conditions, but over all everything seemed nice and visit on sunny summer day was very pleasant. Offering dandelion leaf to an ostrich can be frightening and llama has very soft nose. There is small summer cafe on the farm, however, if you are staying a bit longer, you might want to bring your own grill sausages or something. There are several little grilling huts free to use. I was disappointed on the little gift shop. They only had couple handcraft items and mostly fluffy toys. I always hope to find something more interesting, like souvenirs relating to the place. Perhaps feathers from the birds, some alpaca wool or something else about the farm, postcards, keyrings or so.

At the end of July there will be annual Häijää market. You know, the regular countryside market with basketweavers, brushes, mugs, cloths, handcraft items, treats and so on. This year the date for market is 28.7.19. Originally Häijää market was for hiring help. Maids and hired men were looking for new post for the next year. This is now 47th year for this modern style market.

If you feel like adventuring, it’s worthwhile to get lost. This is the term used by one of my old neighbour. She was a taxi driver and she and her friend used to go and “get lost” on her days off. That meant that they went driving around Finland without a map. When ever they encountered a junction, they went eeny-meeny to what direction to go next. According to her, that was the best way to get to know the local sightseeing places and towns in Summer. So if you feel like getting lost, try one of those thousands and thousands of summer cafes. One really special is located between Häijää and Hämeenkyrö, pretty much on the border of Sastamala. Exact address is Haukijärventie 406, Hämeenkyrö. Waffle cafe (link only in Finnish, sorry) is built into an old crops dryer. Servide hours are friday to sunday 12-18. Card and cash accepted. Cafe is really popular so prepare to wait for your portion, but I guarantee it’s worth it. Downstairs is a small flea market area. I found some lovely glass jars last time.

If you are into flea markets and old junk, Mouhijärvi has a treasure trove for you. On Häijää side there is Sattumankauppa, selling all sort of old stuff from books to plates, from furniture to collectibles. Occasionally you might find clothes, jewelry and other small trinkets. Shop assistant Jaakko the Cat can be occasionally found sleeping ontop of the till. Almost next to Sattumankauppa, there is flea market Oskarin Olohuone.

For those who enjoy hiking, Mouhijärvi is place to be. Ritajärvi (link only in Finnish, sorry) is relatively new nature reserve in the area. I am not hiking kind of person, even though I do love mushrooming and berrypicking, so I haven’t visited the area yet. I have heard good words about the area though. There is three different routes, cottage, sightseeing spots and several areas for making fires. Routes go around three lakes and some of them are open even on winter. The actual Ritajärvi lake is a bit further away from the routes, and there is no path for it, but apparently that is also gorgeous place.

On the other side of Mouhijärvi is another hiking area, Otamus (I really am sorry for the lack of international pages for these places). Otamusriver is very short river, combining two lakes. High Otamus bridge goes over the river. Next to the bridge is a small cottage cafe, which is open on Summer. You can also grill some sausages (yes we Finns are big on grilling sausages), do some swimming or choose from three different hiking routes. Along Luontopolku, which is the shortest of them, but also the most demanding, is unusual stone called Tyyttikivi. Authorities used to beat the criminals on it for punishment. True story.

And as a bonus I will add a link to Hämeenkyrö travel services, because that is one exceptional way of gathering together all events, sightseeing, restaurants and accommodation on the area. And look at that graphic design and photos! Even some larger towns (like one Sastamala town) could take example of them

PS. This post doesn’t contain payed adverts.