Uskokaa tai älkää, mutta ihmiseksi joka on monta vuotta harrastanut balettia en ole nähnyt yhtäkään balettia livenä. Ennen marraskuuta 2016. Keväällä Riikassa kävimme äidin kanssa balettinäytöksessä, mutta siellä esitettiin vain soolovariaatioita tai pas de deux-koreografioita, ei kokonaisia baletteja. Isäntä ei ole ihan hirveästi innostunut baletti-jutuista, eikä yksin ole kovin hauska mennä. Nyt onnistuin vihdoin löytämään kaverin joka lähtee mukaan erittäin mielellään.

Ja mikäpä sitten parempi aloitus baletti-katselmuksille kuin jouluinen koko perheen baletti Pähkinänsärkijä. Koska Tampereella ei ole omaa balettia, tällaiset ovat harvinaista herkkua ja yleensä vierailevien seurueiden kiertueita kotimaisin vahvistuksin. Pähkinänsärkijä oli tällä kertaa Brnon kansallisbaletin tuotantoa, vahvistettuna paikallisilla nuorilla tanssijoilla. Lavasteet olivat todella lähes henkeäsalpaavan kauniit ja musiikista nyt ei erikseen kannattane mainitakaan. Pähkinänsärkijän musiikki on kaikille tuttua esim mainoksista. Nautin esityksestä todella paljon ja tulevaisuudessa varmasti tulee käytyä baletissa useamminkin. Tosin se saattaa kyllä vaatia reisuja Helsinkiin, Kansallisbalettiin. Mutta nälkä kasvaa syödessä.

Muutakin balettiasiaa on marraskuulle osunut. Kävi nimittäin niin että juuri syyskauden viime metreillä kärkitossuni päättivät irtisanoa työsopimuksensa. Ulkoisesti tossut ovat vielä oikein hyväkuntoiset, mutta jalassa tuntuvat aika karmeilta. Boksi on vihdoin, lähes vuoden käytön jälkeen (“Nyt jo!” sanoi isäntä. “Oho miten pitkään!” totesi tossumyyjä) pehmennyt sen verran että antaa periksi leveyssuunnassa ja päästää jalkaterän valumaan aivan kärkeen asti. Ja sekös sattuu isovarpaaseen. Tätä ehkäistäkseni ja saadakseni kuolevaa joutsenta imitoivista (haa, huomasitteko mitä tein, pieni balettivitsi) tossuistani kaiken irti ostin setin varpaiden erottimia. Ne ovat siis tuollaiset silikoniset, erittäin pehmeät varpaiden väleihin laitettavat pehmusteet. Niiden avulla olen voinut vielä treenata vanhoillakin tossuilla oikein hyvin. Ja samalla ne auttavat estämään liikavarpaan muodostumista.

Kävin kuitenkin ostamassa uudet tossut. Vaikka olin Grishkon 2007 tossuihin erittäin tyytyväinen, on alusta saakka niissä ollut yksi ongelma. Nimittäin ne ovat niin kovat että en tahdo päästä niillä demi-pointeen (puolivarpaille). Sain selvitettyä, että tämä todennäköisesti johtuu siitä että venäläisissä Grishkon tossuissa kotelo (se osuus jonka sisässä päkiä ja varpaat ovat) on edestä niin korkea ja kova että se voi lyhytvarpaisella haitata liikeratoja. Ikävä kyllä Grishko ei kuulemma valmista tossuja lainkaan matalammalla kotelolla, joten piti keksiä jotakin muuta (tosin olen kuullut että erikoistilauksesta tekevät myös pieniä muutoksia tossuihin). Uusiksi tossuiksi sitten valikoitui australialaisen Blochin Suprima, jossa on myyjän mukaan lähes samanlainen kotelo, mutta matalampi. Myyjän mukaan mallin valmistus tosin on lopetettu, eli niiden jälkeen pitää taas etsiä uusi malli. Niillä ehdin käymään tällä viikolla vielä kahdet treenit ennenkuin tunnit menivät joulutauolle. Ihan hirveän hyvää tuntumaa en tossuihin vielä ehtinyt saamaan. Pitänee vielä joulunaikaan kotona kokeilla.

Believe it or not, for a person who has done years of recreational ballet, I have never seen real live ballet. Not untill November 2016. Last Spring in Riga me and my mum went to see international ballet show, but they only performed solo variations or pas de deux dances from various ballets, not a whole ballet. Hubby is not very interested on ballet and it’s not much fun to go alone. But now I finally managed to find a friend who loves ballet.

And what better ballet to start than family friendly, christmassy Nutcracker. We don’t have our own ballet here in Tampere so all big ballet shows are visiting productions. This time it was from Brno National ballet, with additions from local dance school. Stage set was almost breathtakingly pretty and the music obviously was great. After all,  music from Nutcracker is familiar to us all, for example from ads. I enjoyed it a lot and hopefully in the future I can go more often. Although that probably requires trips to Helsinki, to the Nationalballet. Hunger grows while eating, as we say.

There’s been other ballet issues at hand in November too. Just when the ballet class season is coming to an end, my pointe shoes have decided to come to the end of their term. On the outside they still look almost as good as new, but they feel horrible to wear. Finally, after almost whole year of use (“Already!” said the hubby. “Wow, that’s long!” said the pointe shoe stockist.) , the box has started to give in and allows my feet to sink in right to the end of the tip. And that really hurts my big toes. To prevent this, and to draw everything out of the shoes imitating the dying swan (ha, see what I did there), I bought set of spacers. They are very soft and squishy silicone paddings to put between your toes. With those I have been able to take the pointe class without any trouble. And they also prevent bunions.

I also bought new pointe shoes. Even though I have been very happy on my Grishko 2007, there’s been one problem with them since the beginning. They are so hard I have trouble going on demi-pointe. I found out that this is probably due to the fact that Russian Grishko has very long and hard vamp (front of the box where ball of foot and toes are in). For short toes like mine, this can restrict movement. As I have been told, unfortunately Grishko doesn’t make pointe shoes with shorter vamp, so I had to think of another solution (although I have also heard they do make small changes on request for individual shoes). Finally I chose Australian Bloch Suprima, which according to my pointe shoe stockist, has very similar box to Grishko, only with shorter vamp. Allthough the stockist told me that it’s already discontinued model, so after those I have to look for another model again. I had just enough time to try them on two classes this week before the Christmas break. I didn’t get that good feeling on them yet, but I hopefully have time to try them out at home during the break.

Alkukohtauksen verho antaa vain kalpean aavistuksen siitä
mitä varsinaiset lavasteet olivat. /
Screen from the first act is giving just faint glimpse of 
what the actual stage set was. 

Varpaiden erottimet in action. /
Space pack in action. 

Sain tossujen kaupanpäällisinä balettikalenterin. /
I got this ballet calender as a gift when I bought new 
pointe shoes. 

Vanhat tossut vasemmalla, uudet oikealla. Kuten huomaatte, 
vanhat ovat päällisin puolin vielä erittäin siistit, harmittaa siis 
vähän että käyttömukavuus ei ole enää kovin hyvä.  Kotelon etuosan
korkeuserokin näkyy tässä selvästi. /
Old on the left, new on the right. As you can see, old shoes are
looking still pretty tidy, I’m a bit annoyed they are not very
comfortable to wear anymore. The difference on the vamp
length is also very visible here.