Pitsisukkia ja muuta puolivillaista

Vihjaisin tässä taannoin että mulla on yksi neuleprojekti kesken enkä aloittaisi uutta ennenkuin saan ensimmäisen valmiiksi. No tiedättehän te miten siinä kävi. En malttanut jättää uusia ihania lankoja pussiin makaamaan. Nyt vaiheessa ovat siis mysteerineuleen lisäksi myös pitsiset villasukat. Kyllä, luitte oikein. Ensimmäistä kertaa sitten epäonnisten peruskouluaikaisten villasukkien (toinen oli sopivan kokoinen ja toinen kaksi numeroa suurempi) aloin neuloa sukkia. Etsin netistä kivan pitsiohjeen (Ravelry) ja siihen sopivan ohjeen kärkeä ja kantapäätä varten (Wendy Knits). Koska mulla on (arvasitte oikein) se ikuinen ongelma pohkeen istuvuuden kanssa ajattelin että kärjestä aloitettava sukka voisi olla helpompi sovittaa sen edistyessä. Toinen hyvä puoli kärjestä aloittaessa on että langan loppuessa sukka ei jää kesken, siitä tulee vain vähän lyhyempi. Minä tosin olin varautunut suurempaan langan menekkiin ja ostanut reilusti lankaa. Kuvan ottamisen jälkeen sukka on edennyt jo pohkeen levennyksiin. Enää ei toivon mukaan mene kauaa kun pääsen aloittamaan toisenkin sukan.

Toinen (onneksi jo valmistunut) projekti oli kirppikseltä löytyneen silkki-villaisen poolon tuunaus. Neule on hieman pilalle huopunut (luultavasti vääränlaisesta pesusta johtuen) ja se kutitti ilkeästi kauluksesta. Niinpä poistin hihat ja kauluksen kokonaan. Leikkasin neuleen keskeltä halki ja muotoilin uuden pääntien kauluksineen vanhan poolokauluksen jämistä ja hihoista. Homma vaati hieman purkamista, virkkaamista ja sommittelua mutta onnistui lopulta aika hyvin. Uudet pikkuhihat tein samasta pippuritweed-kankaasta kuin uuden hameeni (josta muuten puuttuu edelleen vuori, miten niin liian monta keskeneräistä projektia…). Kiinnityssysteemi vaatii vielä hieman hiomista.

Kannattaa lukaista myös syysneule- juttuni Tamperelaisesta.

IN ENGLISH
Some time ago I hinted that I have one knitting project in the making and I wouldn’t start new one before that is finished. Weeeel, you all probably know how that turned out. I just coudn’t leave my new lovely yarns alone. And now I have two unfinished knitting projects because I started making lace socks. Yes you saw correct. First time since the unfortunate ground school knitting project (wool socks: one was fitting and the other one was two sizes bigger) I am knitting socks. I found lovely lace pattern (Ravelry) and suitable instructions for toe-up sock (Wendy Knits). Since I have the ultimate problem (yup, correct guess) with my thick calfs I thought it would be easier to knit by starting from toe.  Other good thing is that incase you run out of yarn the socks won’t be unfinished, only a bit shorter. Although I was prepared for that and bought plenty of yarn. After the photo sock has proceed already to the calf. Hopefully not for long since I can start the other sock.

My other project (fortunately already finished one) was turtle neck silk-wool blend knit I found from flea market. It is a bit felted (by wrong kind of wash I thinkg) and itches around the neck. So I removed sleeves and collar. I cut it open in front and created new collar from turtle neck collar and sleeves. It took some reaping, planning, crocheting but turned out rather nice. I made new sleeves from same pepper tweed fabric than my new skirt (which is still missing proper lining, what do you mean too much unfinished projects…). Attachments still require some adjusting.

My article about autumn knits is also published in local newspaper.

Poolo – aika karmea… mutta lämmin materiaali /
Turtle neck – rather ugly… but warm material

Sukkaprojekti /
Socks in the making


Sifonkipusero – kierrätetty
Villahame – itsetehty
Hattu – Mary Pihlaja, kierrätetty
Kengät – kierrätetty
Neuleliivi – tuunattu poolosta

Chiffon blouse – thirfted
Wool skirt – selfmade
Hat – Mary Pihlaja, thrifted
Shoes – thrifted
Waistcoat – DIY from turtle neck shirt

3 Comments

  1. Sanski says:

    Aikas särmän näköinen neuletakki :) Ja särmä on myös neiti ^^

  2. Nina says:

    Kiitos muistutuksesta! Kaapista pitäisi löytyä valkoiset pitsivillasukat jotka ex-poikaystävän mummo on minulle joskus muinoin neulonut. Ne onkin pakko kaivaa esiin!

    1. Rhia says:

      Sanski – heh, särmä! Ei pitäis liian tarkkaan tutkia noita kuvia. Aina löytyy virheitä ja vikoja. Hihat roikkuu ja etuosa röllöttää, mutta haitanneeko tuo :)

      Nina – olepa hyvä :) Mä en ennen ees ymmärtänyt että villasukat vois olla kauniit ja pitsiset, kun aina on käyttäny niitä liian suuria mummon tekemiä harmaita joissa on varressa raita … hyvä että on muitakin vaihtoehtoja.

Comments are closed.