Kosmetiikka – kemikaalikoktaileja vai luonnollista ihonhoitoa

on


Mineraalimeikit ja ns. luonnonkosmetiikka puhuttavat ihmisiä voimakkaasti. Yhteiskunta on vahvasti menossa ekologisempaan suuntaan ja luonnollisuus ja luonnosta saatavat raaka-aineet vetoavat ihmisten mielikuviin. Taannoinen Idhrenin postaus kosmetiikkateollisuuden luonnonkosmetiikka-kusetuksesta viritti aktiivisen keskustelun aiheesta.


Meikkaajana koen olevani jonkinlainen alan ammattilainen, mutta en missään tapauksessa voi väittää voivani kommentoida kosmetiikkaa dermatologin amm
attitaidolla. Olen kuitenkin jonkin verran tutustunut kosmetiikan sisältämiin ainesosiin ihan omasta mielenkiinnosta. Kosmetiikkaa ja siinä käytettäviä aineita säädellään laein. On paljon kemikaaleja ja aineita joiden käyttö kosmetiikassa on kokonaan kielletty. On myös aineita joiden käyttöä on rajoitettu vaikkapa siten että niitä voidaan käyttää vain kosmetiikassa jota ei jätetä iholle vaan huuhdellaan pois. Kaikista kosmeettisista aineista kootaan nk. INCI-listaa (International Nomenclature of Cosmetic Incredients). Tällä hetkellä listassa on jo yli 12000 erilaista kosmetiikan ainesosaa ja yli 600 sivua. Listassa ei kuitenkaan määritellä sitä minkä aineen käyttö on kielletty. Niistä löytyy erikseen omat lainsäädäntönsä ja listansa. Tätä kaikkea säätelee Personal Care Products Council (ent. Cosmetic, Toiletry and Fragrance Association) johon kuuluu yli 600 alan yritystä. Sivuilta löytyy myös kuluttajalle tarkoitettuja artikkeleita ja tietoa kosmetiikasta.

Kun tietää tämän kaiken ei enää ihmettele yhtään että kuluttaja on usein lievästi sanottuna hieman hukassa kosmetiikan kanssa. Maailmalta saapuu hajanaisia tiedonmurusia tutkimustuloksista. Kosmetiikkateollisuus kehittelee uusia tuotteita ja aineita niin hurjaa vauhtia että tuloksia pitkäaikaisen käytön vaikutuksista ei voida odottaa ihan lähivuosina. Harhaluulot ja mielikuvat istuvat sitkeässä ja todellisen tiedon löytäminen voi olla erittäin vaikeaa. Asiaa ei tietenkään helpota valmistusaineiden englannin- tai latinankieliset kauppanimet. Onneksi vähitellen asiatietoakin alkaa löytyä. Kosmetiikka kuitenkin herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan ja näiden tunteiden luomista mielikuvista voi olla vaikea luopua jopa faktatiedon edessä.

Korostan että kosmetiikan ainesosien kanssa kannattaa olla tarkkana koska on paljon ainesosia joiden nimessä voi olla vain parin kirjaimen tai numeron ero, mutta ominaisuudet ja vaikutukset ovat erilaiset. Monissa lähteissä on jopa suoranaisia asiavirheitä. Kannattaa siis aina varmistaa tieto useammasta eri lähteestä ennenkuin lähtee hypettämään tai mesoamaan asiaa eteenpäin. En luota keskustelupalstojen kommentteihin ja kinasteluun siitä tukkiiko joku aine ihoa vai ei. Lähteinäni ovat alan kirjat, artikkelit ja muut julkaisut, yritysten sivut (tietyin varauksin), tutkimustulokset ja asiantuntijahaastattelut ja -lausunnot. Varauksella kannattaa lukea myös luonnonkosmetiikkayritysten väitteitä kemikaalien vaarallisuudesta. Ne voivat olla pelkkä markkinointi-kikka.

Jotta koko postaus ei menisi ihan pelkäksi linkki-ilotulitukseksi aion käydä läpi muutamia yleisimpiä kosmetiikan ainesosia ja niiden vaikutuksia. Tiedot olen koonnut erilaisista alan lähteistä ja jotkut niistäkin voivat olla ristiriidassa keskenään. Yritän käsitellä tietoja mahdollisimman puolueettomasti niin että jokainen voisi tietojen pohjalta muodostaa oman käsityksensä aineen hyvistä ja huonoista puolista.


Silikonit
Silikoni-yhdisteet (silicones) valmistetaan piistä (silica) joka on yksi maankuoren yleisimmistä mineraaleista. Silikonit on suuri raaka-aineryhmä ja niillä on monia erilaisia ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia joita on kehitetty jo 50-luvulta lähtien kosmetiikkateollisuuden tarkoituksiin. Silikoneja on paljon parjattu koska osa niistä alkaa käytön aikana kerä
äntyä iholle ja hiuksiin. Rasvaliukoisuus on kuitenkin juuri yksi niistä ominaisuuksista, jonka vuoksi silikoneja on alettu kosmetiikassa käyttää. Ne sitovat kosteutta jolloin kosteus ei heti haihdu iholta vaan vaikuttaa pidempään. Silikonit pehmentävät, suojaavat, poistavat sähköisyyttä, paikkaavat rakennetta ja kiillottavat. Kaikki hyviä ominaisuuksia esim hiustenhoitoaineissa. Joitakin silikoneja lisätään parantamaan kosmetiikan koostumusta.

Silikonien vaikutuksia tutkitaan jatkuvasti. Ainakin vielä vuonna 2002 oltiin sitä mieltä että silikoneja on turvallista käyttää kosmetiikassa. Tämän uudempia tutkimustuloksia en etsinnöistä huolimatta löytänyt. Edelleen on tutkijoiden mielestä epäselvää tukkiiko silikoni ihohuokosia vai ei. Ilmeisesti varmoja tuloksia asiasta ei ole saatu. Varmaa on ainoastaan s
e että tietyt silikonit todella kerääntyvät iholle ja hiuksiin ja voivat siten esim. huonontaa hiusten värjäystulosta. Silikoneista on kuitenkin mahdollista päästä eroon syväpuhdistavilla shampoilla ja öljypohjaisilla meikinpoistoaineilla. Rasvaliukoisuus tarkoittaa sitä että aine ei liukene veteen mutta liukenee rasvapohjaiseen aineeseen. Samalla tavoin toimii myös vedenkestävä ripsiväri. Joillekin voi tulla shokkina että ihmiset myös nielevät silikonia virvoitusjuomien tai vaikkapa närästyslääkkeen mukana. Erityisesti niitä käytetään anti-aging tuotteissa ja hiustenhoitotuotteissa. Omakohtaisesti en ole huomannut silikoneista olevan mitään haittaa. Olen käyttänyt sekä silikonia sisältäviä että sitä sisältämättömiä hiustenhoitotuotteita enkä ole juuri huomannut eroa. Ihmisten hiusten ja ihon laatu kuitenkin vaihtelee enkä voi väittää että se mikä sopii minulle sopisi kaikille muillekin. Jotkut kokevat että heidän ihonsa/hiuksensa voivat paremmin ilman silikoneja.

Esimerkkejä silikonien kauppanimistä:
Cyclohexasiloxane – rasvaliukoinen silikoni-yhdiste
Cyclomethicone – vesiliukoinen silikoni-yhdiste

Cyclopentasiloxane – rasvaliukoinen silikoniyhdiste
Dimethicone – rasvaliukoinen, kosteutta sitova silikoni-yhdiste, yleisesti käytetty

Methylsilanol mannuronate – rasvaliukoinen silikoni, kosteutta sitova, kerääntyy iholle ja hiuksiin

Siloxane – rasvaliukoinen, kosteutta sitova silikoni, kerääntyy iholle ja hiuksiin

Säilöntäaineet

Kosmetiikassa käytetään lukematon määrä erilaisia säilöntäaineita parantamaan tuotteen säilyvyyttä estämällä haitallisten mikro-organismien lisääntymistä. Kaikki kosmetiikassa käytettävät säilöntäaineet saattavat aiheuttaa joillekin allergisia oireita.

Huonosta maineestaan huolimatta bentsyyli-, butyyli-, etyyli-, metyyli- ja propyyliparabeenit (benzyl-, butyl-, ethyl-, methyl- & propylparabens) aiheuttavat nykyisen tiedon mukaan vain vähän allergioita. Työterveyslaitoksen mukaan vain noin 0,3% allergiatapauksista oli parabeeneista johtuvia. Keskustelupalstoilla liikkuu villejä juttuja parabeeneistä jotka tekeytyvät elimistössä estrogeeniksi. Erään tutkimuksen mukaan joillakin parabeeneilla on estrogeeneihin verrattavia ominaisuuksia. Tutkimuksessa käytetyt parabeeni-pitoisuudet olivat kuitenkin 25 000 kertaisia kosmetiikan parabeenipitoisuuksiin verrattuna. Kosmetiikassa parabeenit esiintyvät niin matalina pitoisuuksina että tutkijoiden mukaan vaaraa ei ole. Helsingin allergia- ja astmayhdistys muistuttaa että kosmetiikka on niin tutkittua ja lailla säädeltyä että oikeasti elimistölle vaarallisia tuotteita ei saa myydä. Mainittujen parabeenien lisäksi nimissä voi olla myös muita lisä-etuliitteitä (esim. isobutylparaben, phenylparben, potassium butylparaben).

Ns. formaldehydin vapauttajia (formaldehyde donors) käytetään noin
viidesosassa kaikesta Suomen markkinoilla olevasta kosmetiikasta. Allergisia oireita voi saada käytetystä formaldehydin vapauttajasta tai siitä vapautuvasta formaldehydistä. Formaldehydin vapauttajia ovat mm. imidatsolidinyyliurea, DMDM-hydantoiini, diatsodinyyliurea, bronopoli ja Quaternium-15 (vertailun vuoksi kerrottakoon että Quaterniumeja on lähes 50 erilaista).

Metyyli(kloori)isotiatsolinonin yleisimpiä kauppanimiä ovat mm. Kathon CG ja Euxyl K 100. Työterveyslaitoksen mukaan kaikista ihottumapotilaista noin 2% on Kathon-allergisia. 90-luvun puolivälin jälkeen Kathonin käyttö kosmetiikassa on vähentynyt sen allergisoivien ominaisuuksien vuoksi. Suurin osa Kathonia sisältävistä tuotteista ovat iholta poispestäviä tuotteita.


Mineraalit
Keksintönä mineraalimeikki on jo 70-luvulta. Mineraalit eli kivennäiset ovat alkuaineita tai alkuaineista muodostuvia kemiallisia yhdisteitä. Ne voidaan ominaisuuksiensa perusteella jakaa erilaisiin ryhmiin. Mineraaleja ovat mm. fosfaatit, sulfaatit, helmet ja simpukat, rauta ja alumiini, pii, hematiitti ja kvartsi. Mineraaleilla on siis myös hyvin er
ilaisia käyttökohteita koruista metalliteollisuuteen ja kosmetiikkaan.

Yleisimpiä kosmetiikassa käytettäviä mineraaleja ovat kiille (mica), sinkkioksidi (zink oxide) ja titaanidioksidi (titanium dioxide). Kiillettä löytyy nykyään lähes kaikista meikkituotteista (se kimaltava tai hohtava ainesosa). Sinkkioksidia käytetään mm. väriaineena ja hoitavana ja auringolta suojaavana ainesosana. Titaanidioksidia käytetään kosmetiikassa pääasiassa väriaineena. Sitä käytetään myös lääkkeissä täyteaineena ja ruuan lisäaineena koodilla E 171. Periaatteessa siis melkein mitä hyvänsä meikkituotetta voitaisiin tällä perusteella kutsua mineraalimeikiksi. Varsinaiset mineraalimeikit ovat kuitenkin meikkituotteita jotka on valmistettu lähes yksinomaan erittäin hienoksi jauhetuista mineraaleista. Tarkoituk
sena on ollut luoda tuote josta puuttuvat säilöntä- ja täyteaineet, hajusteet sekä mahdollisesti myös väriaineet. Dermatologit ovat yhtä mieltä siitä että mineraalimeikit eivät tuki ihohuokosia eivätkä yllytä akneen taipuvaista ihoa kukkimaan yhtä voimakkaasti kuin muu kosmetiikka. Mineraalimeikkien puhtaudesta ei kuitenkaan vielä ole pitäviä tutkimustuloksia.

Kaikki mineraalimeikit eivät kuitenkaan ole pelkkää mineraalia. Useimmissa on muitakin ainesosia kuten väriaineita tai muita kemiallisia yhdisteitä. Kuluttajan kannattaakin olla tarkkana ja lukea tuoteselosteet tarkasti etenkin kun mineraalimeikkejä mainostetaan “täysin luonnollisena”, “luonnonmukaisena”, “all natural”, “pure mineral formula” jne. Mitä pidempi tuoteseloste, sitä enemmän siitä todennäköisesti löytyy synteettisiä raaka-aineita. Yksi kiistellyimmistä mineraaleista on vismutti oksikloridi (bismuth oxychloridi), jota ei sellaisenaan tavata luonnossa. Sitä saadaan lyijyn ja kuparin sivutuotteena ja käytetään paljon kosmetiikassa sen helmiäismäisen hohtonsa vuoksi, mutta myös täyte- tai sideaineena. Se voi aiheuttaa ärsytystä, kutinaa ja jopa ihottumaa. Dermatologit suosittelevat että etenkin aknesta, couperosasta ja herkästä ihosta kärsivät välttäisivät tuotteita joissa on käytetty bismuth oxychloridia.

Mineraalimeikkien turvallisuudesta käydään kädenvääntöä. Tutkijoiden mukaan on jo olemassa tutkimustuloksia joiden mukaan tietyt mineraalit voivat erittäin hieno
iksi mikrohiukkasiksi jauhettuna muuttua haitallisiksi, etenkin jos tuotetta levitetään vaurioituneelle iholle tai jos sitä hengitetään. Alumiinin (yksi mineraaleista) käytöstä deodoranteissa on keskusteltu jo vuosia. Kannattaisiko mineraalimeikkeihinkin suhtautua samalla varauksella? Toivottavasti uusia tutkimustuloksia saadaan pian. Omakohtaista kokemusta mineraalimeikeistä ei ole muuta kuin koekäytöstä. Pitkäaikaisemman käytön tuloksista voin raportoida sitten kun löydän mineraalimeikin josta löytyy tarpeeksi vaalea värisävy.

Eläinkokeeton kosmetiikka
Kosmetiikkateollisuus on yli 100 vuotta vanha teollisuudenala. Monet yleisesti käytössä olevista raaka-aineista on kehitetty kymmeniä vuosia sitten ennenkuin eläinten oikeuksista juuri kukaan oli edes kiinnostunut. Tämän vuoksi monet vanhemmat raaka-aineet on luultavasti jossakin vaiheessa testattu eläinkokein. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kaikki nykyiset kyseistä raaka-ainetta käyttävät tai kyseistä tuotetta valmistavat yritykset välttämättä käyttäisivät eläinkokeita.
Aina ei siis voida puhua täysin eläinkokeettomasta kosmetiika
sta vaikka kosmetiikkatuotetta valmistava yritys ei eläinkokeita tekisikään. En ole varma että onko sellaista tuotetta edes olemassa. Ne jotka tietävät paremmin valistakoot minua tässä asiassa.

Luonnonkosmetiikka
Yleisesti ottaen luonnonkosmetiikkaa pidetään turvallisena käyttää. Kuluttajan kannattaa pitää mielessä että monet markkinoinnissa käytetyt väittämät voivat olla pelkkä mainoskikka. Alan tutkijoiden mukaan luonnosta saatavat raaka-aineet eivät välttämättä ole yhtään sen terveellisempiä tai turvallisempia kuin synteettisesti valmistetutkaan. Kun puhutaan raaka-aineen puhtaudesta, voivat teollisesti tuotetut aineet olla jopa puhtaampia kuin luonnosta saatavat. Toki kasveilla ja muilla luonnosta saatavilla aineilla on suotuisia vaikutuksia ihoon, siksi niitä käytetään kosmetiikassa paljon. Monet kosmeettiset aineet sisältävät kasviuutteita muodossa tai toisessa. Niitä voi olla vaikea erottaa sisällysluettelosta niiden latinankielisten tai englanninkielisten nimien vuoksi. Mutta samoin kuin synteettiset aineet voivat aiheuttaa ärsytystä ja allergiaa, yhtä lailla luonnon aineet voivat niin tehdä. Esimerkiksi lanoliini jota saadaan lampaanvillasta aiheuttaa allergioita enenevässä määrin. Monet kasviuutteet aiheuttavat allergiaoireita ja allergiaa.

Yhteenveto
Varauksellinen suhtautuminen kosmetiikkaan lienee viisasta niin kauan kun uusia ja taas uusia tuotteita kehitetään. Paniikin lietsominen on turhaa. Ennemmin kannattaa luottaa omiin tuntemuksiin ja siihen miten oma iho reagoi kosmetiikkaan. Jos tietyt kemikaalit ja koostumukset huolestuttavat, tutustu aiheeseen monissa eri lähteissä. Kulutusto
ttumusten muuttaminen vaikuttaa lopulta myös kosmetiikan turvallisuuteen. Pienistä pisaroista syntyy isompi lammikko ja lopulta meri.

Lisää linkkejä (ulkomaiset linkit english summaryn linkeissä):
Kuluttajavirasto kosmetiikasta
Allergia ja astma-yhistys kosmetiikasta
Dolceta kosmetiikasta

Animalian kosmetiikkalista
Taloussanomien artikkeli luonnonkosmetiikasta

Luettavaa (englanninkieliset kirjat english summaryssa):
Rita Stiens: Totuus kosmetiikasta – parasta iholle, hiuksille, meikkiin
Harri Willamo: Kosmetiikan kemia

Kommenttiboksi on vapaa keskustelulle ja lisätiedolle!

Kuvat täältä, täältä, täältä ja täältä.


ENGLISH SUMMARY
Mineral make up and natural cosmetics make fuss these days. Society is going strongly towards ecological enviroment. Ecological thinking and natural ingredients are appealing to people. Idhren made post about so called natural make up and stirred the ant nest a bit.

As make up artist I feel that I am sort of professional in cosmetics though I can’t make commets with the same expertism than dermatologists can. However I have learned something. Cosmetics and it’s ingredients are regulated by laws. Personal Care Products Council (former Cosmetic, Toiletry and Fragrance Association) keeps list of all cosmetic ingredients. It is called INCI and holds information of over 12 000 individual cosmetic ingredient and contains over 600 pages. PCPC has over 600 member companies and they also publish articles and information for customers.

Knowing all this it’s no surprise that customers are rather lost when it comes to cosmetics. There’s only bits and pieces of information available. Cosmetic industry is developing new products so fast you can’t expect information about longterm use very soon. Misconseptions sit tight and finding true information can be very difficult. Especially when inci-names can be something totally different than common name for ingredient (especially in other languages than in english, like finnish). There are harsh opinions against and in favor of. It might be very difficult to give up these emotions even infront of facts. Consumers should be little bit reserved when it comes to cosmetics. Even some companies have errors on their information. Claiming something is bad for you could just be marketing gimmick. You should also pay attention to inci-names because there is lots of ingredient names that only have difference of couple letters or numbers but their features are different. When searching information try to confirm it from several different sources before you believe it.

I have collected these information from several different sources and I try to be as neutral as possible giving you different points of view. I don’t trust on forums and general conversations and argues about cosmetics. My sources are specialists, experts, books, interviews and researches about cosmetics.

Silicones
Silicones are big group of different ingredients made of silica which is one of the most common minerals on earth. They have been developed since 50’s and are very common in cosmetics. Silicones are widely mocked because some of them start to gather on skin and hair. Water resistance is however one of the features they started using silicones in cosmetics. They bind moisture and keep it longer on your skin. They soften, protect, shine, repair and remove static electricity. All of those good qualities when talking about hair conditioners for example.

Effects of silicones are being researched constantly. Atleast in 2002 they still thought that it is safe to use them. I couldn’t find any newer researches about it. Still it seems little bit uncertain are silicones blocking pores or not. Only certain thing is that they do gather on your skin and hair and might worsen the results of hairdye. It is possible to get rid of silicones by useing deep cleansing shampoos and oil based make up removers. For some it might come as a shock that we also eat silicones. They have been used in soft drinks and some medicines. Silicones are used mostly in anti-aging products and haircare products. I haven’t noticed anything bad about using silicones in cosmetics and I have been using stuff with and without them. Skin and hair quality is different on people so what goes for me doesnt necessary go for you.

Examples of silicone product-names:
Cyclohexasiloxane – water resistant
Cyclomethicone – water solube
Cyclopentasiloxane – water resistant
Dimethicone – water resistant, moisturising
Methylsilanol mannuronate – water resistant, moisturising, gathers on skin and hair
Siloxane –
water resistant, moisturising, gathers on skin and hair


Preservatives
There are lots of different preservatives used in cosmetics to prevent growth of micro-organisms. All preservatives used in cosmetics can cause allergic reactions to some people.

Despite of their bad reputation parabens (benzyl-, butyl-, ethyl-, methyl- & propylparabens etc.) cause only little of allergies. Finnish workhealth institution says that only about 0,3% of all cases of allergies are caused by parabens. There are wild rumours in forums about parabens that fake estrogens in your body. According to researches there are some parabens that have similar features. However dosages used in research were 25 000 times higher than amounts used in cosmetics. Contents used in cosmetics are so small that according to specialist there is no danger. Allergy and asthma association of Helsinki reminds that truly harmfull cosmetics is illegal to sell and cosmetics are researched so much it is safe to use them. There is also other parabens in addition to the list mentioned earlier (isobutyl-, phenyl-, potassium butylparaben etc.)

So called formaldehyde donors are used in about one fifth of all cosmetics sold in Finland. You can get allergic reaction of formaldehyde donor or formaldehyde itself. Formaldehyde donors are for example DMDM-hydantoine, Bronopol and Quanternium-15 (notice that there is over 50 different kind of quarteniums),

Methyl(chloro)isothiazolinone’s common product names are Kathon CG and Euxyl K 100. Finnish workhealt institution says about 2% of all allergies are caused by Kathon. Since the middle of 90’s use of Kathon has decreased because its allergy-causing features. Most of the products that has Kathon are so called wash-off-products you don’t leave on skin.

Minerals
As invention mineral make up is from 70’s. Minerals are elements or chemical compunds formed by elements. They can be devided in different groups by their features. For example phosphates, sulphites, pearls, sea shells, iron, aluminum, silica, hematite and quartz are all minerals. So there are lots of many different usages from jewellery to metal industry and cosmetic industry.

Most common minerals used in cosmetics are mica, zink oxide and titanium dioxide. You can find mica in almost every make up product there is (its the glimmering and shining particles). Zink oxide is used as color and nourishing and sun protective ingredient. Titanium dioxide is mainly used as colour. It is also used in medicines as filler and in food with code E 171. Basically based on this you could say any make up product is mineral make up. Proper mineral make up is however products that have been made almost alone of minerals. Main goal was to create make up that doesnt have preservatives, fillers, fragrance and possibly not even colourants either. Dermathologists agree on one thing. Mineral make up doesn’t block pores. It also doesn’t provoke acne prone skin. About purity of mineral make up they still don’t have enough proof.

All mineral make up are not just minerals. Most of them have other ingredients like colourants and other chemical compounds. Consumer should be alert especially if they advertise with words like “all natural” or “pure mineral formula” and check if it really is true. The longer the inci list, the more propability to have also synthetic ingredients. One of the most disputed minerals is bismuth oxychloride. That does not appear in nature as it is, but is a by-product of lead and copper refining. It’s used in cosmetics because of its pearly shine but also as filler and binder. It can cause itching, irritation or even rash. Dermathologists recommend that people especially suffering from acke or rosacea and sensitive skin avoid products with bismuth oxychloride.

There’s also lots of dispute about safety of mineral make up. Scientists say there is already proof that some certain minerals can turn harmful when grind into very fine micro particles. Especially when product is aplied on damaged skin or when inhaled. Safety of aluminum in deodorants have been debated for years already. Should we consider same causion with mineral make up? Hopefully we get new results soon. I don’t have personal experience, except from test use only.

Cosmetics without animal testing

Cosmetic industy is over 100 years old. Many commonly used ingredients have been developed decades ago. Because of this, older ingredients propably have been tested with animals at some point. This doesn’t mean that all companies currently using that ingredient are using animal tests. Sometimes you just can’t proof that certain cosmetic product is animal test free. I’m not even sure if there is any. Those who know better, enlighten me.

Natural cosmetics
Generally natural cosmetics are considered safe to use. Consumer should remember that some of the statements can be just done for marketing. Scientist say that ingredients from nature might not necessary be any more healthier or safer to use than synthetic. When talking about purity, synthetic ingredients could sometimes be even purer than natural ones. Of course plants and other natural products have many good affects on skin. That is the reason they are used so much in cosmetics. But like synthetic chemicals, also natural ingredients can cause allergies and irritation. Lanolin that comes from lambs wool causes more and more allergies. Many plant extracts cause allergic reactions and allergy.

Conclusion

Critical point of view about cosmetics is propably wise as long as they keep developig new and again new products. It is pointless to provoke panic. You should trust your own feelings and how your sking reacts to cosmetics. If certain chemicals and compounds worry you, find out reliable information from several sources. Changing your consumer habits changes the safety of cosmetics aswell. Small drops create bigger pond and sea in the end.

More links:
Safe cosmetics database
About Mineral make up
Campaign for safe cosmetics

Books:
Stephen Antezak: Cosmetics unmasked – your family guide to safe cosmetics
Paula Beqoun: The beauty bible – The ultimate guide to smart beauty
Ruth Winter: A Consumer’s Dictionary of cosmetic ingredients

Feel free to make comments and add information to the commentbox!

Pics from here, here, here and here.

17 Comments

  1. Idhren says:

    Erinomainen ja hyvin tietorikas artikkeli! Spottaan tän Blogispottiin, sen verran hyödyllisenä pidän tätä :)

  2. Stazzy says:

    Hieno kirjoitus, tätä pitäisi levittää laajemmallekin. Mukavaa, että jollakin riittää malttia kirjoittaa asiasta yhtä kattavasti.

    Pääset ehdottomasti linkiksi blogiini heti kun saan aikaiseksi kirjoittaa seuraavan postauksen.

    Minulla pääsi joskus kirjanmerkkeihin
    Skin Deep : cosmetics Safety Database joka varsin tehokkaasti kokoaa (ainakin yleisimmät) kosmetiikassa käytetyt ainesosat ja niiden vaikutuksen. Sivuilla mainitut tuotteet ovat pitkälti amerikkalaisia, mutta ainesosahaku on tehokas.

    Henk.koht. välttelen silikoneja (kukapa nyt muovia iholleen haluaisi), parabeeneja ja monia sulfaatteja.

  3. Idhren says:

    Mikä niissä parabeeneissa muuten pelottaa? -.- Nopea googletus löysi lähinnä syöpäpelon, joka on osoitettu urbaaniksi legendaksi.

  4. Idhren says:

    …Ja muutenkin monissa aineissa pelko on tasoa “jos aattelit nauttia tätä sisäisesti litra- tai kilokaupalla päivätahdilla, niin sit ehkä kannattaa alkaa huolehtia sen terveysvaikutuksista” -.- Niinkun se ruotsalainen tutkimus ranskalaisista.

  5. prettyplush says:

    Tosi hyvä postaus! Puolueeton näkökulma & hyviä faktoja.

    Henk.koht välttelen silikonia shampoossa, ainakin pitempiaikaisessa käytössä, koska olen huomannut sen kutittavan päänahkaa :( Tää nyt tuli vain mieleen, en ole mikään asian puolesta- tai vastaanpuhuja kuitenkaan :D

  6. Elisa says:

    Mukava lukea tästä aiheesta asiapitoinen ja kiihkoilematon artikkeli. Kiitos!

    Itse vältän silikonia shamppoissa ja hoitoaineissa, koska se tuntuu aiheuttavan minulla hilseilyä ja tekee hiuksista raskaat. Sunsilk (jossa taisi olla huomattava määrä silikonia) teki hiuksistani ihan JÄRJETTÖMÄN kiiltävät ja omituiset. Ihan kuin olisi ollut joku nuken muovitukka päässä :D

  7. Rhia says:

    Stazzy: Sama Skin Deep-linkki löytyy tuolta postaukseni English summary-osion linkeistä =)

    Idhren: Voihan ne parabeenit jollekin aiheuttaa allergisia oireita, mutta muuten ne kai on todettu kohtalaisen turvallisiksi, tutkailin esim tuossa Erisanin muotovaahtoa ja oli siinäkin parabeeneja vaikka on herkkäihoisille tarkoitettu. En löytänyt oikein mitään muuta varmaksi todistettua haittaa kuin tuo allergisuus. Parabeenien pitoisuudet tuotteissa ovat niin pieniä että niiden hormooneja imitoivat ominaisuudet eivät ihmiseen vaikuta. Enemmän olisin huolissani ftalaateista joiden hormooneja häiritsevät ominaisuudet on kokeissa jo todistettu. Asiasta uutisoi Kuluttaja-virasto –>
    http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/a4c90abc-25fc-4eac-bc22-3729d1917b73.aspx

    Prettyplush: kuten postauksessa totesin niin kannattaa luottaa omiin tuntemuksiin. Jos päänahka alkaa kutista niin miksi sitten ei hankkiutuisi kutinasta eroon vaihtamalla tuotetta =) sehän on täysin järkevä ja perusteltu syy välttää tiettyä kemikaalia.

    Elisa: kiva kuulla että onnistuin tavoitteessani olla puolueeton ja asiallinen =)

  8. Salka says:

    Itse pyrin välttämään silikonia hiustenhoitotuotteissa, kun ainakin itse koen sen latistavan hiukseni :D Kampaaja kerran vain sanoi, että ns. markettihoitoaineissa se silikoni on huonolaatuisempaa kuin kampaamotuotteissa, en tiedä oliko markkinointikikka vai piileekö lauseessa totuuden siemen..

  9. Rhia says:

    Salka: minä suhtaudun aina varauksella myyjien kommentteihin, ikinä ei tiedä onko se tosi juttu vai myyntipuhe. Itse tuossa miettiessä juuri tajusin että jos ei muuta niin on nuo silikonit tainneet vaikuttaa hiusteni värjäytyvyyteen vaikka muuta haittoja ei ole ilmennyt.

  10. Idhren says:

    Eiks ftalaateista ollut muuten joku aika sitten dokkariakin telkkarissa? :> Oli se just noista, muistan miten kuulin koko ajan selostajan puhuvan salaateista -.-

  11. Rhia says:

    Idhren: saattaapi olla, multa on mennyt sellainen kokonaan ohi… tosin se nyt ei ole ihme kun muutenkin katon töllöttimestä yleensä vaan scifiä =)

  12. Cerisier says:

    Hyvä ja tarpeellinen portaus!

    Biologiaa opiskelleena on pakko kommentoida yhtä juttua jota et tainnut mainita, nimittäin näitä DNA-ageing ym. tuotteita. Nehän mainostavat tuotteen ainesosien vaikuttavan DNAhan ja hidastavan vanhentumista, mikä on täyttä puppua. DNAhan ei noin vain vaikuteta, ja hyvä niin.

  13. Rhia says:

    Cerisier: hyvä muistutus, tuota en erikseen maininnut kun en ole semmosesta ollu tietoinen. Mutta sen mainitsin että mitään mikä vaikuttaa muualle kuin ihon pintakerroksiin ei saa myydä. Ihmiset vaan yleensä tuntuu sen unohtavan. Enkä minä ainakaan haluaisi ostaa mitään mikä muuttaa mun dna:ta… =)

  14. Anja says:

    Tämä on tosi hyvä kirjoitus. Kirjoitin samantapaista juttua blogiini, ja linkitin tämän kirjoituksen siihen.

    http://kemikaalikimara.blogspot.com/2009/06/k.html

  15. Anonyymi says:

    Muuten hyvä, mutta väittäisin kyllä, että fluori ja kloori eivät ole mineraaleja. Mineraali on määritelmän mukaan luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on säännöllinen kiderakenne. Kloori on olomuodoltaan kaasu, mutta toki kloridi-ioni muodostaa muiden ioneiden kanssa yhdisteitä. Tämä on kuitenkin vähän eri asia. Vie hieman pohjaa jutun luotettavuudelta, jos perusasiat eivät ole kunnossa.

  16. Rhia says:

    Anonyymi: pahoittelen tekstiin lipsahtanutta asiavirhettä. Kiitos oikaisusta. En kuitenkaan pidä juttuani yhtään sen epäluotettavampana vaikka sinne pieni asiavirhe oli päässyt mukaan. Pyrin aina tarkistamaan mahdollisimman tarkkaan tekstieni oikeellisuuden mutta silloin tällöin lipsahduksia sattuu, kuten varmaankin ymmärrät. Teksti on nyt korjattu ja fluori ja kloori poistettu mineraalien listalta. Sen verran on pakko todeta että en ole kemian asiantuntija enkä miellä kemiantietämystä sellaiseksi perusasiaksi joka pitäisi olla etu- ja takaperin minun tai kenekään muunkaan maallikon hallussa.

  17. niskanen says:

    Stazzy: Kuten ylläolevasta artikkelista selviää, silikoni ei ole muovia vaan piijohdannainen eli mineraalia, kuten vaikkapa mineraalimeikit.

Comments are closed.