Oman 1700-luvun asun valmistuttua aloin samantien ompelemaan isännälle 1700-luvun asua. Ja ettei nyt homma menisi liian helpoksi niin hän valitsi tietysti hahmokseen 1700-luvun lopun Brittiarmeijan punatakin. Materiaalien hankintaan saattaa mennä joku tovi, joten lähdimme helpoimmin löydettävästä, pellavaisesta paitakankaasta.

Historianelävöitys on siitä jännää hommaa, että autenttisten materiaalien löytäminen voi olla varsin vaikeaa. Vaikka vastaavia perusmateriaaleja löytyisikin, niiden laatu on usein paljon heikompi kuin vaikka vielä 50 vuotta sitten. Puhumattakaan nyt sitten jostain erikoisemmasta kankaasta, kuten printtikuvioista ja brokadeista. Elävöittäjän on muutenkin käytettävä mielikuvitusta ja oltava luova materiaaleja etsittäessä. Niinpä mekin teimme yllättävän löydön kun sopiva pellavakangas paitaa varten löytyi Prisman alelaarista. 2,5 metrin pellavapöytäliina käy tarkoitukseen kuin nyrkki silmään. Kangas on luonnollisesti valkaistu, joten täytyy katsoa pitääkö sitä vielä teellä värjätä myöhemmin. En kumminkaan malttanut olla aloittamatta ompeluhommia samantien.

Paitojen ompelu on siitä yksinkertaista hommaa, että kaavakappaleet ovat erittäin yksinkertaisia, neliön tai suorakaiteen muotoisia paloja. Mitään isoja istuttamisia tai muita sovitusmuutoksia ei juurikaan tarvitse tehdä, pääasia että mitat ovat sinnepäin. Toisaalta ompelu vaatii vähän pohtimista sillä paitaan tulee paljon pieniä paloja joiden varsinaisesta sijoittelusta ja yhdistävistä saumoista ei ihan hirveän selkeitä ohjeita löydy. Suurin osa ompeluohjeista on englanniksi ja kaikenlisäksi ilman kuvia, joten osittain on vähän arvattava. Olen hirveän pedantti ja tuollainen arvuuttelu ei oikein sovellu luonteelleni. Toisaalta voin kuitenkin lohduttaa itseäni sillä että autenttisissakin paidoissa on saattanut olla hiukan erilaisia tapoja, ompelijasta riippuen.

Tämä on toinen historiallisen mallin mukaan ompelemani vaate, jonka ompelin kokonaan käsin. Ensimmäinen oli omaan asuun ompelemani kolmiohuivi. Se on oikeastaan aika rentouttavaa hommaa ja tapahtui, kuten moni muukin puhdetyöni, tv:n katselun ohella. Ompelulankana toimi erittäin hyvin pellavainen nypläyslanka, jota löysin kokonaisen rullan parisen vuotta sitten kirpputorilta. Pellavalanka soveltuu tavallista ompelulankaa paremmin käsinompeluun koska se ei mene solmuun niin helposti. Kestääkseen käsinompelussa lanka kannattaa kuitenkin vahata. Silloin se ei ommellessa hiudu niin helposti poikki. Langan vahaamiseen käytin mehiläisvahaa. Paidan ompeluun käytin apuna Marquise.de-sivuston 1700-luvun miesten paidan ohjetta. Ohjeesta löytyvät myös mitat kaikkiin tarvittaviin kappaleisiin. Mutta tein niistä kuitenkin vielä tällaisen vähän selkeämmän luettelon.

Paidan osat 
1. 1 x miehusta (80 x 160)
2. 2 x hiha (60 x 70)
3. 2 x ranneke (5 x ranteen ympäryys + 5 cm)
4. 2 x kädentievahvikkeet (7 x kädentien ympäryys + 5 cm)
5. 1 x kaulus (14 x pääntien ympäryys + 5 cm)
6. 2 x olkavahvikkeet (7 x 18)
7. 2 x kainalokiilat (8 x 8)
8. 2 x helman halkiokiilat (6 x 6)
9. 2 x pääntiekiilat (8 x 8)
10. 1 x pääntievahvike (sydän, leveys noin 5 cm)

My own 1700’s peasant outfit is now finished, so I started to make 1700’s outfit for hubby. Not to make it too easy, he ofcourse chose his character to be the Redcoat from British military. It might take awhile to get proper materials, so we decided to start from the easiest, linen shirt fabric.

Re-enactment is exciting hobby because finding authentic materials can be very tricky. Even though you might find similar basic stuff, the quality isn’t very often as good as it used to be, let’s say not more than 50 years ago. Not to mention more unusual materials, like printed fabrics or brocades. Re-enactors must stretch their imagination and think outside the box when sourcing for materials. So we were able to make rather unusual find  for the linen shirt in the reduced basket in local super market. 2,5 meters long linen table cloth was just perfect on the quality. Fabric has been bleached, so I have to think about dyeing it with tea or something. However I could not wait, but started sewing straight away.

Making shirts is simple because pieces are just rectangular or square. No fitting much at all, main thing is that measurements are approximately correct. On the other hand sewing requires some thinking, because there are not much proper pictorial instructions how the seams should look like in corners or so. There are lots of small pieces and you don’t really know how they should go together, so you have to guess a little. I’m quite precise person and guessing isn’t my forte when it comes to sewing. On the other hand I can relax because I’m pretty sure there have been different ways on doing things even back then, depending on who was making it.

This is the second historical garment I have put together completely by hand stitching. First one was the triangular scarf I made for my own outfit. It’s actually quite relaxing thing to do. I usually do it while watching tv. I used linen thread for sewing. I thrifted it couple years back and it’s actually meant for bobbin lace, but works like a charm for hand sewing. Linen thread works better for hand sewing because it doesn’t tangle as easy. However to make it sturdier it needs to be waxed. I used beeswax on mine. That way it doesn’t wear out while sewing. I used the instructions of 1700’s men’s shirt from Marquise.de. It includes measurements for all pieces needed. But I made a bit more clear list anyway.

Shirt pieces (measurements in cm)
1. 1 x body(80 x 160)
2. 2 x sleeve(60 x 70)
3. 2 x cuff (5 x wrist circumference + 5 cm)
4. 2 x armhole piece(7 x armhole circumference + 5 cm)
5. 1 x collar(14 x neck circumference + 5 cm)
6. 2 x shoulder pieces(7 x 18)
7. 2 x underarm gussets(8 x 8)
8. 2 x hem slitgussets(6 x 6)
9. 2 x neckline gussets(8 x 8)
10. 1 x chest heart(width about 5 cm)

Nappeja vaille valmis. / 
Finished except buttons.

Olkapään vahvike, kaulan kiilapala ja kaulus. /
Shoulder piece, neckline gusset and collar.