Mihin se kaunis kesä oikein meni? Onneksi ehdittiin viikonloppuna nähdä vähän auringonpaistettakin ja tehdä pieni irtiotto neljästä seinästä kun lähdettiin vähän ajelemaan. Käytiin isännän kanssa lauantaina etsimässä muutamia geokätköjä parin vuoden tauon jälkeen. Yöksi poikkesimme maalle äidin luo ja sunnuntaina palasimme muutaman geokätkön kautta kaupunkiin. Paluumatkalla löysimme vanhan sahan rauniot, kävimme ennestään tutulla Keltaisella Talolla, kuvailimme rauniokirkolla ja nuuskimassa autioituneella taukopaikalla. Näkemistä ja tekemistä piisasi vaikka emme poistuneet kotoa 80 kilometriä kauemmas.
Olen ennenkin mainostanut mutta sanonpa taas: geokätköily on erittäin kiinnostava harrastus jos tykkää historiasta ja haluaa nähdä paikkoja joihin ei normaalisti tulisi poikettua. Tälläkin kertaa törmäsimme kauniisiin maisemiin ja 300 vuoden takaisiin historiallisiin tapahtumiin joista ei puuttunut pakomatkoja, vihollisia ja hurmetta puroiksi asti. Tänä vuonna Kostian-virran taistelusta tulee kuluneeksi 300 vuotta ja tätä historiallista tapahtumaa juhlitaan tulevana viikonloppuna Pälkäneellä, Kostia-tapahtumassa.
Viikonlopun tapahtuma käsittää seminaareja, historiallisia kuvaelmia, vanhan ajan markkinoita sekä keskiaikaisessa rauniokirkossa järjestettävän perinnemessun johon yleisö pukeutuu ajanmukaisesti. Täydellisen ohjelman tapahtumaan löydät Pälkäne-seuran kotisivuilta. Varsinainen juhlapäivä on vasta 6.10.13 jolloin juhlistetaan isommin ja järjestetään mm. tuliryhmä Flamman esitys rauniokirkolla. Juhlavuotta juhlitaan kuitenkin jo nyt ja sitä varten on perustettu mm. erikoisia Kostia-kätköjä geokätköilijöille. Jokaiseen kätköön sisältyy jokin Pohjan sotaan tai Kostian taisteluun liittyvä tapahtuma tai tarina.
Minä ja isäntä aloitimme tämän historiallisen tapahtuman juhlimisen jo kolme vuotta sitten. Silloin kävimme Kostian markkinoilla lyömässä Kostia-kolikon josta teimme matkalaisen joka on nyt kolme vuotta kiertänyt geokätköissä ympäri maailmaa. Sen tavoite oli kiertää historiallisissa kätköissä ja palata heinäkuussa 2013 Pälkäneelle juhlimaan Kostianvirran taistelun 300-vuotispäivää. Ihmeen kaupalla kolikko palasi kuin palasikin, matkustettuaan reippaasti päälle 30 000 km ja se tulee olemaan esillä viikonlopun tapahtumassa. Mutta nyt mä näemmä taas jaarittelen. Sitä tapahtuu kun innostun jostain. Noh, käykää itse ottamassa selvää. Pälkäne pikkukylineen on kiinnostava ja kaunis paikka, suosittellen lämpimästi.
IN ENGLISH
Where did the summer go? Thankfully we had the opportunity to see atleast little bit of the sun during weekend when we went to do some geocaching again. We haven’t done that for very long time. We dropped by to mum’s place for the night and then returned to town via couple geocaches on sunday. On our way back we found ruins of old sawmill, went for a coffee at Yellow House, photographed Ruin Church of Pälkäne and snooped around in abandoned rest stop. There was lots to do and to see, even though we never went more than 80 km from our home.
I have said this before, but I say it again: geocaching is very interesting hobby for those who love history and want to see places you’d never ever see otherwise. This time we saw some very pretty scenery and encountered historical events about 300 years old, which included escapes, enemies and blood on the ground enough to make puddles. This year is 300th anniversary of the Battle of Kostia Stream and this historical event is being celebrated on following weekend in Pälkäne, in Kostia-event.
Weekend includes seminars, historical plays, old time market and traditional sunday mass, held in medieval Ruin Church of Pälkäne. Audience always dresses up accordingly to the mass. You can find the full program on Kostia-page. The actual date of these events is 6.10.13 when proper party is organized and program includes fire show by Flamma-fire group. However the anniversary is celebrated already now and there has been special group of geocaches published just for the occasion. All of the caches include information about events or stories related to The Battle of Kostia or The Great Northern War.
Me and my hubby already started celebrating three years ago when we visited Kostia-event and minted Kostia coin replica. We turned that into Travel Bug that goes around in historical caches of the World and returns to Pälkäne 2013 for the Kostia-event. And miraculously it did, after travelling over 30 000 km! It will be on display next weekend at the event. But now I’m rambling again. That happens when I get excited. Well, go and see for yourselves. Pälkäne and all the little villages nearby are very interesting and pretty, I highly recommend.
Äidin kesäkurpitsapuska tuottaa satoa. Saimme kunnian
vastaanottaa ensimmäisen kurpitsan. /
Mum’s zucchini bush is producing harvest. We got the
honour of recieving the very first zucchini.
Humalasalko maalla /
Hops pole in the countryside.
Pieni koski / Little stream
Kätköllä / By the geocache
Kahvilla Keltaisessa Talossa. /
Having coffee at Yellow House.
30-luvun mekko – Suvi-vintagesta yksityiseltä myyjältä
Kengät & kassi – kirppikseltä
30’s dress – Suvi-vintage event, private seller
Shoes & bag – thrifted
Pälkäneen Rauniokirkko /
Ruin Church of Pälkäne
Oih upea asu! Täydellinen kaulusyksityiskohta! olen kuullut geokätköilystä eräältä harrastajalta ja hän oli asiasta hyvin innostunut, herätti kyllä mielenkiinnon! Tiedä sitten, tutustunko paremminkin :)
You look gorgeous!
Sarah DeLicatease – Kiitos. Kaulus on kyllä hieno, tuo painava nappi tosin vetää sen vähän ilkeästi ryppyyn. Ihastuin tähän mekkoon välittömästi koska väri on niin upea. Geokätköily jotenkin imaisee mukaansa. Kannattaa käydä vaikka sen tuntemasi harrastajan kanssa mukana kätköilemässä niin saat paremmin tuntumaa hommaan.
Anna – Thank you sweetie!
rusty old crap, falling down stuff, what’s not to like?
Love the pinky in the air. And the dress is sweet
thorne garnet – I love rusty old crap :D that’s the stuff stories are made of. I find myself holding the pinky in the air quite often, even in places and situations when it should not really be up :D
really lovely outfit, that collar is fab, all suits you very well!
superheidi – Thank you! Collar really has had some earned attention and compliments. Only thing is that the decorative button is very heavy and it’s pulling the collar a bit. I might have to figure out some sort of snap button system to keep it in place.
Missä sijaitsee kuvan pieni koski? En muista nähneeni …/Where is the small waterfall shown in one of your pictures? I don’t remember having seen it …
Riitta – Koski sijaitsee Pälkäneen Rautajärvellä, nimeltänsä Tuppikoski, samassa paikassa kuin alemman kuvan rautakoneisto. Paikalla on ollut joskus pieni saha ja sähkövoimala, nyt jäljellä vain pelkät rauniot. Koski on aika syrjässä eikä sinne oikeastaan tule osuttua muuten kuin geokätkön perässä :D
Taitaa vaatia aika lailla rämpimistä, jos en väärin arvaa? Paikka vaikuttaa kuitenkin kiinnostavalta. Mistä näitä Kostianvirran geokätköjen koordinaatteja voi vilkaista?
Riitta – Itseasiassa pääsimme autolla aivan kosken viereen, eli paikalle pääseminen ei vaatinut yhtään rämpimistä :D Kätköllekin kulki aika selkeä kätköilijöiden tamppaama polku. Tämä kyseinen kätkö ei ole Kostia-kätköjen sarjaa, vaikka Pälkäneellä sijaitseekin. Tuppikosken kätkön tiedot löytyvät täältä. Kostiavirran kätkösarja löytyy täältä.
Heh,tuolla pikkukosken luona tuli penskana käytyä usein.Ja silloin jylisi vähän enemmänkin vettä.Muistan kun siellä oli muutakin ku rauniot.Oli aikoinaan pappani suvun pyörittämä.
mia – Mä en kyllä yhtään muista miltä se näytti ennen. En siis muista niitä rakennuksia. Muistan kyllä ainakin kouluaikana käyneeni siellä, varmaan just sun kanssa :D mutta juuri muuta muistikuvaa ei kyllä löydy vaikka miten kaivelee. Kyllä siinä nytkin ihan kiva kohina oli, kuvassahan näkyy koskesta vain murto-osa :D uimaan en tuohon rantaan kyllä uskaltaisi mennä etten imeydy virran mukaan. Ja onhan siinä teidän kotitalonkin vieressä toinen samantapainen koski. Sen kyllä muistan että siellä on tullut raunioissa leikittyä vaikkei olisi saanut :D
Lapsena uin tuollakin,yläjuoksulla oli tosi hyvä uimapaikka,laiturikin jopa.Ja se oli upea kirkasvetinen paikka ja lumpeita ihan mahottomasti.
Kotitalon vieressä kuohuva on jatkumoa tälle paikalle,siinä oleva koski (joka muuten oli ennen tosi komea) pyöritti myllyä.Sen seiniä onkin edelleen jäljellä ihan kivasti.Toimii varastointipaikkana kaikensortin romppeelle.Mummohan pyöritti myllytoimintaa kun olin alle kouluikäinen,siellä jauhopölyssä tuli varhaislapsuus vietettyä.Sahan toimintaa en valitettavasti päässyt kokemaan.
mia – Oli se nytkin aika kirkasvetinen, tosin vähän ruskea, tiedä sitten tuliko se väri pohjasta vai vedestä. En tiennytkään että mummosi piti sitä myllyä, tai ehkä olen vain unohtanut.