Näin uudenvuoden kynnyksellä on hyvä vähän katsoa taaksepäin. Voi vaikka miettiä että mitä sitä vuosi sitten tuli luvattua. Riikan tavoin olen alkanut haaveilla toimivasta ja kompaktista puvustosta jossa jokaisella vaatekappaleella on paikkansa, muutamilla hörsöillä myös. Kun tuota tavaraa tuntuu tulevan jatkuvasti toisesta päästä sisään niin pakko on pistää sitä toisesta päästä taas pois. Koruhamstrauksenikin levähti vähän käsiin. Ne alkavat pursuilla yli äyräiden enkä millään ehdi käyttää kaikkia vaikka mitä tekisin. Sama juttu vaatteiden kanssa. Olen säästänyt kaapissa itse tuunattuja/tehtyjä juttuja raaskimatta luopua niistä vaikka olen käyttänyt niitä viimeksi kauan kauan sitten. Ja faktahan on että vaikka kuinka haluan ja toivon niin tämän asunnon seinät eivät erkane yhtään kauemmaksi toisistaan. Ainainen ahtaus ja sekamelska alkoi nyt kyrsiä oikein olan takaa. Onhan se hirveän ihanaa että kaapeista löytyy mitä tahansa, mutta silti olen jatkuvasti vaatekaappiin katsoessani tyytymätön sen sisältöön.
Vuosi sitten lupasin että hankin enää ainoastaan istuvia ja nykyisien vaatteideni kanssa yhteen sopivia vaatteita. Vuoden ensimmäinen puoli näytti vähän huonolta sillä hankintoja tuli tehtyä aika reilulla kädellä lupauksesta huolimatta. Suuri osa niistä on kuitenkin muodostunut suosikeiksi. Vuoden toinen puolisko olikin huomattavasti parempi. Olen minä ainakin jotakin oppinut sillä vaatehankintoja tuli reilusti aiempaa vähemmän. Nyt vielä pitää hankkiutua eroon niistä vaatteista joita en käytä. Vaikka tämänvuotinen lupaukseni on saanut minut tajuamaan perustavanlaatuisia asioita, en vielä ole selvillä vesillä. Tsempatakseni itseäni kirjoitin Tamperelaiseen jutun vaatekaapin järkeistämisestä. Koska olin mennyt laskuissani jo vähän sekaisin jouduin tätä postausta varten lunttaamaan puolivuotiskatsauksesta mitä vaatteita olin hankkinut aiemmin joten oheinen lista on hieman tarkempi kuin lehtijuttuun laatimani.
IN ENGLISH
So, it’s almost New Year, good time to look back the past year. And perhaps think through the new years resolution. Like Riikka, I have started to dream about well working and compact wardrobe, where each item has it’s place, even couple fancy items. Looks like stuff keeps piling in, so I have to get rid of something from the other end. My jewelry collection sort of exploded. They are sort of multiplying exponentially and I simply don’t have time to use all of them. Same thing with clothes. I have been saving some items that I have either revamped or made myself, even though I haven’t been wearing them for long time. And the fact is that even though I want and hope, the walls of this apartment don’t separate any further, space in here isn’t getting any bigger. Tiny apartment full of stuff is getting on my nerves big time. It is wonderfull and all to be able to find anything from the wardrobe, but still I am unhappy with the content of my wardrobe when I look at it.
Year ago I promised I will only get clothes that fit me and my current wardrobe. First half of the year was looking pretty poor, because I got quite a lot clothes despite the resolution. However, most of them have become my favourites. Second half of the year was much better. I have learned atleast something because there’s been much less shopping than before. Now I just have to get rid of the clothes I don’t wear. Even though this resolution has made me realize fundamental issues about clothes, I’m still not on clear waters. I wrote an article to local newspaper about creating functional wardrobe, to cheer myself up. Because I already had forgotten what clothes I got earlier I had to check my list on the previous check up.
Uudet vaatteet / New clothes:
ei yhtään / none
Käytetyt vaatteet / Thrifted clothes:
äidiltä saatu tuunattu paita / cotton shirt from mum, revamped
silkkinen liivi / silk waistcoat
hihaton pikkumusta / lbd
vuoriton jakku / light jacket
äidiltä saatu neuletakki / cardigan from mum
vekkihame / pleated skirt
——————————————————————–
tarpeeseen tuli oikeastaan vain äidiltä saatu paita josta tein viileän kesäpuseron/
basically only item for specific need was cotton shirt from mum, it turned into cool summer blouse
Itsetehdyt tai keskeneräisten kasasta valmistuneet tuunaukset /
Selfmade or revamped from my ever-growing unfinished pile:
itsetehdyt kesähousut / palazzo pants
itsetehty pitsimekko / lace dress
2 itsetehtyä kesäpuseroa / two summer blouses
tuunattu silkkipusero / revamped silk blouse
liivimekko / pinafore dress
tuunattu vekkihame / revamped pleated skirt
——————————————————————-
housut ja kesäpuserot tehty tarpeeseen, muut inspiraation mukaan/
pants and summer blouses made for need, others according to inspiration
Uudet asusteet / New accessories:
joitakin sukkahousuja / some tights
——————————————————————
rikkinäisten tilalle hankittuja / needed to replace broken ones
Käytetyt asusteet / Thrifted accessories:
vaalea alushame / light colour slip
epämääräinen kasa laukkuja, hattuja, koruja
ja muita härpäkkeitä /
miscellaneous pile of bags, hats,
jewelry and other stuff
——————————————————————–
Suurin osa hankittu vain estetiikan kaipuun tyydyttämiseksi /
Most of it bought only to satisfy my longing for aesthetics
Hankittuja vaatteita yhteensä n. 13 kpl,
hankittuja asusteita noin alle 20 kpl/paria /
Clothes added to my wardrobe 13 pieces,
Accessories added to my wardrobe less than 20 pieces/pairs
Vaatekaapin puutteet / Wardrobe still in need of following:
silkkinen alusmekko/ silk slipdress
vaalea pitkähihainen pusero / light coloured longsleeved blouse
ohut neuletakki / thin cardigan
polvenlämmittimet / knee warmers
(puolipitkä välikausitakki / knee length midseason coat
kuohkea alushame tyyliin Vivien of Holloway / fluffy petticoat, like the ones in Vivien of Holloway
syyssaapikkaat / boots for autumn
värikkäät nahkakäsineet / colourful leather gloves)
Hieno päätös! Hyvä idea tuollainen jatkuva listaaminen. Minäkin voisin yrittää sitä ensi vuonna. Ehkä siten tulisi hankittua vielä vähemmän (niitä turhia) vaatekappaleita. Toimivasta puvustosta en edes yritä haaveilla, en pysty ;D
Elise – Joissain blogeissa ihmiset listaavat ihan kuukausittain mitä ovat ostaneet tai mistä ovat hankkiutuneet eroon. Ihan sellaista listaa en halua tehdä mutta oli kuitenkin viimevuotisen uudenvuodenlupauksen myötä kiva nähdä että miten paljon sitä vaatetta oikeasti tulee lisää. Mua tympii joka kerta kun katson omaan vaatekaappiin ja mietin sitä vaatekasaa johon en ole koskenutkaan viimeisen vuoden aikana. Ja kokoajan kaappi tuntuu pienemmältä ja pienemmältä. Toisaalta olisi hienoa jos voisi pitää isoa vaatevarastoa kuten Niina Nelliinan Vaatehuoneesta, mutta fakta vaan on että ei mulla riitä tila semmoiseen kun ei ole vaatehuonetta. Ja nyt kun luin Riikan postauksen täsmäpuvustosta päätin että sellaiseen minunkin pitää pyrkiä. Että aamuisin voi napata kaapista mitä hyvänsä ja ne ovat lemppareita ja sopivat yhteen toistensa kanssa miten päin hyvänsä. Tämä auttaisi myöskin värikoordinaation kehittämiseen joka mulla on aina ollut vähän ongelma. Vintage-pukeutumisessa kun olisi tärkeää sekin että laukku ja kengät mätsäisivät yhteen, vaikka ei se nyt aina pakollista ole, mutta olisi hauska jos yhteensopivia pareja olisi enemmän kuin nyt. Tai että käsineet ja hattu sopisivat yhteen tai käsineet ja huivi jne. Nyt kaikki ovat suloista sekamelskaa ja harva sopii yhteen järin hyvin. Se sattuu mun silmään. Mä vain toivon että mulla olisi hieman enemmän kärsivällisyyttä metsästää sitä täydellistä puuttuvaa vaatekappaletta kuten Riikka.
Kurinalaista ja kunnioitusta herättävää listausta – ja kykyä vastustaa uusien vaatteiden ostoa! Kohta tulee se hetki, että minun on aika tehdä loppuyhteenveto “älä osta mitään turhaa vuonna 2011” -projektistani. Se on sujunut melko hyvin, mutta vaatekaappiin se ei ole tehnyt mitään maagista parannusta (ikävä kyllä).
Mietin tässä päivänä eräänä sitä hameiden käyttöä, josta aikaisemmassa kommenttilaatikossa oli puhetta, ja ajattelin että voisin tehdä ihan eräänlaisen taulukon tai muun vastaavan siitä, että mikä hame sopii minkäkin yläosaviritelmän kanssa. Kuulostaa nyt järjettömän hämärältä… Mutta siis kun hameita on vaikkapa farkkuhame ja vihreä villakangashame, niin sitten listaisi että mitkä eri yläosat niiden kanssa käy yhteen. Luulen, että tällainen älytön listailu auttaisi minua hahmottamaan mitkä kokonaisuudet oikeasti toimivat ja mitkä vaatekappaleet eivät kertakaikkiaan sovi mihinkään (ja jäävät näin ollen luultavimmin käyttämättä). Ja jos minulla olisi lista sopivista yhdistelmistä, ei tarttisi niin kovaa aina miettiä että mitä sitä laittaisi päällensä. (Olen kova listojen ystävä, siksi tällaisia pohdiskelen.)
Ja aion ottaa sinusta mallia, ja pyrkiä edelleen määrätietoisesti kohti täydellisempää vaatekaappia. Älä siis lannistu! We can do it! :)
Hehkuvainen – En mä siitä kurinalaisuudesta nyt osaa sanoa. Mutta hei, hienoa :D Turhasta käyttämättä jäävästä tavarasta on tietty hyvä hankkiutua eroon. Mua eniten kyrsii se että ihmisillä pitäis kaikki nykyään olla vaan uutta, uutta, uutta. Vanha pistetään roskiin ja ostetaan uusi vastaava tilalle (toki myönnän sortuvani tähän itsekin esim puhelimien suhteen…minä ja isäntä vaan tykätään kaikista teknisistä härpäkkeistä niin kovasti…) Mutta yritän sitten rajottaa nyt näissä muissa jutuissa, kuten vaatteissa.
Mähän kehittelin tuossa alkuvuodesta sellaisen helpon asustamis-keinon jonka esittelin blogissakin. Eli valmiiksi miettii kaapista mitkä vaatteet ja asusteet (kengistä koruihin asti) sopii yhteen ja vaikka säilyttää ne samassa laatikossa niin ei ole vaikea asustaa kun voi napata vaan laatikon ja tietää että siellä kaikki sopii yhteen. Jos haluat niin tuon listaamisen voisi viedä jopa niin pitkälle että ottaisit kuvia niistä asuyhdistelmistä ja liimaisit kuvat vaatekaapin oven sisäpuolelle. Siitä näkisi sitten tosi helposti mitkä käy yhteen. Eikä se mun mielestä ole yhtään älytöntä. Mikä hyvänsä mikä helpottaa omaa oloa ja auttaa selvittämään ylijäämävaatteiden ikuisen ongelman ei voi olla älytöntä :D Mullakin tää operaatio on vielä alkuvaiheessa. Mun kaappi on täynnä vaatteita joita en juurikaan käytä, eikä ne enää ees välttämättä istu mun tyyliin, mutta osa on tosiaan itse tehtyjä enkä siksi raaskisi niistä luopua. Mutta ehkäpä saan tässä vuodenvaihteen jälkeen jotain järkättyä. Monet käyttää myös sitä keinoa että kaikki mitä ei ole vuoteen tai kahteen käytetty pistetään kiertoon.
Siinä on meidän uusi motto: Wardrobe – we can do it!
Oiva motto :)!
Tuo “uutta, uutta ja uutta” -ajattelu kammottaa minuakin. Mietiskelin tässä, että mistähän se lie syntynytkin. Ja se, ettei samoja vaatteita tosiaan voisi pitää kahta kertaa kauempaa. Siis montako asukokonaisuutta ihminen oikeasti tarvitsee? Mistä on syntynyt se ajatus, ettei töissä/koulussa voisi pitää samoja vaatteita joka viikko?
Vasta amiksesta valmistuneena muistan kyllä liiankin elävästi luokkatovereiden ääneen lausutut ajatukset eräästä opettajasta, jolla tosiaan tuntui olevan vain kahdet housut, ja nekin samanlaiset. He suorastaan haukkuivat opettajaa, minä taas hiukan kadehdin: sillä naisella oli varmasti toimiva vaatekaappi! Miksi ihmisellä pitäisi olla joka päivälle ja viikolle eri vaatteet?
En tiedä menneisyyden todellisuudesta kovinkaan paljoa, mutta voisin hyvin kuvitella että aikoinaan konttorineidille riitti aivan hyvin kaksi siistiä työpukua. Aluspaitoja voi tietysti olla hiukan useampia, mutta eiköhän se sama kävelypuku pysynyt käytössä päivästä toiseen. Miksi minulla pitäisi olla hameita ja puseroita niin paljon, että saan tehtyä kymmeniä erilaisia yhdistelmiä?
Siksikö ettei minustakin ajateltaisi rumasti niin kuin entisesta opettajastani? Miksi meihin on isketty ajatus siitä, että jatkuvasti samoissa vaatteissa kulkeminen on jotenkin ällöä? (Luulenpa että vaateteollisuudella on osuutensa asiaan.) Ärsyttää. Harmittaa. Turhauttaa. Ja mietityttää.
Onhan se kiva että on vaihtelua. Vaihtelu virkistää. Ja kun aamulla kaataa mustikkasopan syliinsä, on kiva että on vaihtoehtoasu. Mutta joku roti. (Anteeksi vuodatus.)
Hehkuvainen – Kyllä tällä tontilla saa myös vuodattaa jos sille tuntuu :D
Eiköhän se ole ihan markkinavoimien luoma ajatus että aina pitää saada uutta ja vanhat heitetään pois. Nykyään kun ei enää kannata (eikä edes voi, siitä pitävät monet valmistajat huolen) edes korjauttaa vanhoja rikkinäisiä tavaroita niin sama menttaliteetti leviää tietysti ihan kaikkeen.
Meillä oli yläasteella opettaja joka pukeutui viikkotolkulla samoihin housuihin ja puseroon. Kyllä se meillekin oli ainainen pilan kohde. Tosin lapset ja nuoret pilkkaavat kaikkea ja kaikkia. Väärän värisiä/mallisia uusia vaatteita, käytettyjä vaatteita, hiustyyliä, naaman muotoa, henkilön muita fyysisiä tai henkisiä ominaisuuksia ja tapoja jne jne. Sitä tapahtuu varmasti kaikkialla eikä sille varsinaisesti ole muuta syytä kuin keskenkasvuisuus. Mieli kyllä muuttuu sitten kun kasvetaan ulos mustavalkoisuudesta ja aikuistutaan. Samoihin vaatteisiin pukeutumisesta tekee ällöä luultavasti se että yksioikoisesti ajatellaan että peseeköhän se ihminen niitä vaatteita ollenkaan.
Mä tykkään vaihtelusta ja siitä että on valinnanvaraa, mutta liika on liikaa. Ja etenkin kun vaatteita on niin paljon että kaapista on vaikea löytää haluamaansa ja osa hautautuu pohjalle on aika tehdä jotain. Enemmän minua huolestuttaa se että jos vaatteita on vain hyvin vähän ne myös kuluvat käytössä ja pesuissa enemmän kuin suuri vaatevarasto. Jos käytössä on vain muutama lempparivaate niin mitä sitten tehdään kun se toinen kahdesta lempimekosta on niin kulunut että sitä ei voi enää käyttää? Samanlaista tuskin siinä vaiheessa enää löytyy. Ja toisaalta, onhan näitä humoristisia esimerkkejä esim leffoissa joissa henkilöllä on kaapissa identtisiä pukuja viikon jokaiselle päivälle (esim DareDevil)
Täällähän on hieno keskustelu! Tässä tuntee itsensä vähän urkkijaksi, kun luen muiden kommentteja. Eihän niitä minun silmilleni ole tarkoittettu, vaikka ei siitä varmaan kukaan pahastu, että ne tulevat luetuiksi!
Samojen vaatteiden parjaus toi elävästi mieleeni yläasteen 90-luvulta, jolloin jo silloin puhuttiin selän takana, että sillä on jo niin monetta päivää sama pusero päällään. Silloin oltiin kait selvitty jo lamasta… Sehän jäi teinin mieltä vaivaamaan. Että minulla on sitten varmasti joka päivä eri vaate päällä. Mutta ei minulla silloin vielä ollut oikeita vaatteita. Pelkkiä harmaita paitoja ja sinisiä farkkuja, ettei kukaan ainakaan sen takia kiusaisi. Sen vuoksi en nykyään kisko mistään hinnasta päälleni sitä pelokkaan teinin univormua.
Mulla on iso vaatekaappi, ja yläkerran huoneessa, joka toimii romuvarastona, kaksi kaappia vaatteita. Se tekee minut melkein sairaaksi. Tällä viikolla hukkasin silkkisen alushameen, jonka olisin tarvinnut villahameen alle. Tähän tilanteeseen ei auta enää se, että katsoo mitä ostaa!
Minun viakseni on muodostunut sellainen ongelma, että ostan heti kun löydän edullisesti jotain kaunista siksi, että sitten tarvittaessa ei tarvitse ostaa kallista.
Elise – Mä uskon että jos joku haluaisi keskustella mun kanssa ihan privaatisti niin sellainen henkilö lähettäisi mieluummin sitten sähköpostia. Tämmöinen julkinen keskustelu on kiinnostavaa muillekin. Samanlaistahan se on keskustelupalstoilla, ihmiset purkavat sinne kovin henkilökohtaisiakin asioita kaikkien luettavaksi.
Mä menin peruskoulun jälkeen kauppikseen enkä muista että siellä olisi enää niin hirveästi välitetty ihmisten vaatteista. Tietysti samanlaista selän takana puhumista tapahtui kuin missä tahansa yhteisössä, mutta ei silloin enää kiinnitetty huomiota siihen miten monta päivää joku käytti samaa vaatetta. Osaltaan tähän varmaan vaikutti että luokalla oli kaikenikäisiä, suoraan peruskoulusta tulleita mutta myös vanhempia oppilaita.
Mulla on itseasiassa vaatteita viidessä kaapissa joista kolme on täpötäynnä. Osa on juhlavaatteita joita käytetään harvakseltaan, mutta ne eivät ole se ongelma vaan se muu tauhka… Mulla on vähän sama ongelma, ostan aina kun löydän edullisesti jotain kivaa, koska sille voi tulla tarvetta myöhemmin. Sellaisesta turhan ostamisesta yritän päästä eroon, sekä niistä vaatteista joita en oikeasti käytä, vaikka ne olisi itse tuunattuja tai kokonaan itse tehtyjä.