Viikonloppu loppui liian äkkiä! Lauantaina töiden jälkeen lähdimme ajelemaan suoraan Lahteen ystäviämme tapaamaan. Meillä oli hurjan hauskaa. Satoi vettä. Sunnuntaina puolen päivän maissa ajelimme takaisin kotiin. Oli pilvistä ja riputteli vettä. Iltapäivällä lähdimme sienimetsälle, oppaanamme paljon sienestävä ystäväni. Saalis oli aika laiha, joku oli jo käynyt keräämässä parhaat päältä. Isäntä oli mukana vain seuraamassa tilannetta. Hän ei tunnista sieniä ja on kaiken lisäksi allerginen kuusille. Haperoita löytyi eniten, muutama koivunpunikkitatti, kourallinen kanttarelleja. Ystäväni etsi rouskuja ja löysikin niitä aika paljon. Hänen saaliinsa oli omaani suurempi. Itse koen ryöppäyksen vaivalloiseksi. Keskityn nyt helpommin valmistettaviin sieniin ja kun koen hallitsevani ne riittävän hyvin voin siirtyä ryöpättäviin.
Peratessani saalista luin taas sienikirjaa, tarkistin kaikki löytöni ja ihmettelin miten voin tunnistaa syötävät niistä epäkelvoista. Olen pedantti myös tässä asiassa! Heitin osan haperoista pois koska en ollut varma ovatko ne herkullisia iso- ja viinihaperoita vai pahanmakuisia tulipunahaperoita. Hyvänmakuisista haperoista paistoin pakkaseen keltahaperoa, viinihaperoa, isohaperoa, koivuhaperoa ja kangashaperoa. Myrkkysienet ovat mielessäni kammottava salakavala uhka. Pelkään sekoittavani herkullisen suppilovahveron myrkylliseen suippumyrkkyseitikkiin. Käytännössä niitä kaiketi ei voi sekoittaa toisiinsa vaikka ovatkin aika samanvärisiä päältä. En vain muista nähneeni suippumyrkkyseitikkiä luonnossa, joten se tuntuu jotenkin pelottavalle mysteerille. Pelkään myös sotkevani suppiksen johonkin pahanmakuiseen, joskin vaarattomaan samantapaiseen ryppäinä kasvavaan pikkusieneen. Vaikka mukanamme oli sieniä hyvin tunteva seuralainen sain huomata että eivät hänenkään tietonsa olleet aivan 100% varmat sillä hänen neuvostaan heitin pois keltahaarakkaan (*, tosin osa saattaa maistua pahalle) ja keräsin sen sijaan keltasarvikkaa (O, sitkeän rustomainen) joka ei rakenteensa vuoksi sovellu ruokasieneksi. Ehkä minusta jonain päivänä tulee kunnon sienestäjä joka osaa hyödyntää metsiemme aarreaittaa oikein ja kerää talteen ilmaiset herkkupalat koko talven varastoiksi. Paistamisen jälkeen puoli kopallista sieniä muuttui kolmeksi desiksi paistettuja sienipaloja.
Metsän keskellä syksyn tulon huomasi selvästi. Keltaisia ja jo maatuneita lehtiä oli jokapuolella. Metsä oli kuurosateen jäljiltä hieman kostea. Sanotaan että heti sateen jälkeen ei saisi kerätä sieniä, mutta mitäpä siitä. Saimme ainakin hieman liikuntaa sillä tänäaamuna on koivet kankeina ja hartiat herkkinä. Syksyn lehdistä innostuneena esittelenkin tässä muutaman toisenlaisen lehden.
Bead & Button on ulkomaisista helmi-lehdistä yksi suosikkini. Lehti on täynnä upeita koruohjeita, kuvia, esittelyjä ja tarvikkeita. Maaliskuussa Englannissa törmäsin tähän Bead & Buttonin erikoisnumeroon Vintage Style Jewelry. Hurmaavia vanhantyylisiä koruja ja vinkkejä materiaalien hankintaan. Vanhoista rikkinäisistä koruista kannattaa hyödyntää helmet ja muut osat uuteen koruun. Suomestakin sitten myöhemmin löysin saman lehden, mutta olin jo ehtinyt ostaa sen matkalta mukaan.
Ulkomaisista neulelehdistä suosikiksi on muodostunut Vogue Knitting. Siinä on sopivasti sekoitettu muotia ja neuleita. Kotimaiset käsityölehdet jumiutuvat joskus liikaa samaan perussuomalaiseen tyyliin ja valitettavan usein käyttävät samoja vanhoja malleja vuodesta toiseen. Äidilleni ja itselleni tuli vuosikaudet Suuri Käsityö-lehti ja olen huomannut että osa malleista on ainoastaan tehty uudesta kankaasta tai uudesta langasta mutta malli on sama vanha jostain viiden vuoden takaa. Tai jopa kauempaa. Vogue Knitting’n ohjeista en osaa sanoa mitään sillä yleensä lainaan vain jonkun tietyn tekniikan ja mallin suunnittelen itse.
Vaikka en ole kampaaja ammatiltani, nautin suunnattomasti hiusalan Estetica–lehdestä. Lehti on tehty taidolla. Kuvat ovat näyttäviä, kampaukset joskus jopa painovoimaa uhmaavia ja meikit hämmästyttäviä. Lehdessä näkee myös toisinaan ideoita vaatteisiin. Kokonaisvaltainen visuaalinen ilme vetoaan sisälläni asuvaan esteetikkoon. Nautin siitä että joku asia on harmoniassa. Muodot, värit ja asettelu toimivat yhdessä kuin junan vessa.
Estetica julkaisee useissa maissa eri lehteä. Suomesta olen ainakin löytänyt Estetica World ja Estetica Italia.
