Aika harvoin tulee aloitettua ihan uutta harrastusta. Nyt päätimme kuitenkin isännän kanssa aloittaa yhteisen uuden harrasteen jossa yhdessä puuhaten saisi myös hieman liikuntoa ja raitista ilmaa. Olin tutustunut aiheeseen ensimmäistä kertaa jo parisen vuotta sitten, mutta kun luin Ellin blogista lisää päätin ottaa kunnolla selvää.

Geokätköily (engl. geocaching) on maailmanlaajuinen harrastus jossa satelliittipaikantimen avulla etsitään ympäristöstä pieniä tai suurempia muiden kätköily-harrastajien piilottamia kätköjä. Kätkö on muovirasia joka sisältää kätkölogin, kynän, infoa geokätköilystä ja mahdollisesti pieniä vaihtotavaroita tai matkustavia geo-esineitä. Pienimmillään kätkö on filmipurkkia pienempi, suurimmillaan ehkä muovisen jäätelörasian kokoinen. Lokiin kirjataan päivämäärä ja löytäjän nimimerkki. Vaihtotavarat ovat yleensä lapsille tarkoitettuja pieniä leluja tai muovifiguureita. Ne voivat olla myös avaimenperiä tai ulkomaista valuuttaa tai kuten eräässä löytämässämme kätkössä, ruuveja =) Geo-esineet ovat joko geokolikoita tai travel bugeja joita ei saa omaksi vaan niiden tehtävänä on kiertää kätköstä toiseen, ihmiseltä toiselle.

Olemme harrastaneet geokätköilyä aktiivisesti nyt reilun viikon ja löydettyjä kätköjä on kertynyt jo noin kolmisenkymmentä. Hallussamme on yksi geokolikko ja kaksi travel bugia jotka odottavat pääsyä uusiin kätköihin. Kolikoiden ja matkalaisten omistajat voivat asettaa niille tehtäviä joiden suorittamisessa esineiden löytäjien pitää avustaa. Yksi matkalainen haluaa tulla kuvatuksi jäätelöä syöden, toinen haluaa päästä kätköille kalastusvesien tai uimarantojen läheisyyteen ja geokolikko kulkee kauhuleffa-fanien kyydissä uusille kätköille.

Meitä varoitettiin että kätköily vie mennessään eikä paluuta ole. Olemmekin tässä viikon aikana tulleet huomaamaan että tunti jos toinenkin kuluu tietokoneen äärellä uusiin kätköihin tutustuen, mysteeri-kätköjä ratkoen ja koordinaatteja naviin syötellen. Hauskinta kuitenkin on itse kätkön etsiminen. Koordinaatit ohjaavat kätkön lähelle, mutta itse kätkön löytäminen voi olla välillä hyvinkin haastavaa. Toiset kätköt löytyvät helposti, mutta toisten etsimiseen saattaa joutua uhraamaan jopa useamman päivän. Oma lukunsa ovat ns. multi-kätköt ja mysteeri-kätköt joiden löytämiseksi saattaa joutua ratkomaan pulmia tai arvoituksia ja tekemään kinkkisiäkin laskutehtäviä. Kätkö-silmä kuitenkin kehittyy kokoajan ja ympäristöstä oppii huomaamaan potentiaaliset kätköpaikat suhteellisen nopeasti. Etsittävää silti riittää sillä yksin Tampereella on kätköjä yli 260 ja lisää rekisteröidään jatkuvasti. Koko Suomessa kätköjä on jo lähes 10 000. Kätköjen sijainnit taas voivat olla mitä hyvänsä kaupungin keskustasta erämaahan. Kätköjä voi löytää pieniltäkin paikkakunnilta, mutta kätkötilastoa johtavat itseoikeutetusti suuret kaupungit kuten Helsinki, Espoo ja Turku.

Kätköily saattaa äkkiseltään tuntua kovin yksinäiseltä harrastukselta mutta sitä se todellakaan ole. Yksi oleellinen piirre on, että olipa kätkön piilopaikka mikä hyvänsä, se on pyrittävä etsimään ja saamaan esiin piilostaan niin että muut ihmiset eivät huomaa. Hyvin nopeasti oppii tunnistamaan geokätköilijän julkisella paikalla. Tyypillisiä piirteitä ovat pälyily ja vilkuilu, näennäisesti epäkiinnostavan paikan perinpohjainen tutkiminen, kävely edestakaisin pienellä alueella, puskien nuuskiminen, kivien kääntely, navin tai puhelimen näpyttely, kengännauhojen solmiminen useammin kuin on tarpeellista jne. Geokätköilijä tunnistaa toisen geokätköilijän ja etenkin kaupunkikätköllä toiseen kätköilijään törmääminen ei ole ollenkaan harvinaista. Usein jäädään etsimään kätköä yhdessä tai vaihtamaan kokemuksia ja vinkkejä. Kätköilijät järjestävät monien yhteisöjen tapaan myös miittejä.

Jos kiinnostuit kätköilystä voit tutustua aiheeseen paremmin kotimaisella geokätköilysivulla sekä virallisella kansainvälisellä geocaching-sivustolla. Varoituksen sana kuitenkin on paikallaan. Kun kätköily vie mennessään se ei ole ilmainen harrastus, kuten ehkä voisi luulla. Vaikka kätköilyä voi jonkin verran harrastaa myös ilman navigaattoria (letterboxing), on se kuitenkin tosikätköilijän must-varuste. Lisätarvikkeita ovat vedenkestävä kynä, vedenkestävä muistilehtiö, taskulamppu, suojahanskat, silika-pussit, minigrip-pussit, pienet vaihtotavarat, kätkö-rasiat, geo-kolikot ja travel bugit. Kun alkaa itse väsäillä kätköjä ja laittaa liikkeelle kolikoita tai matkalaisia saa niihin kulumaan satoja euroja ihan helposti. Hienoimmat ja harvinaisimmat kolikot voivat maksaa useita kymppejä kappaleelta. Kätköily voi olla myös vaarallinen harrastus sillä jotkut kätköt voivat vaatia fyysistä ponnistusta tai akrobatiaa tai saattavat olla sijainniltaan hankalakulkuisessa maastossa. Onpa Helsingin suunnalla jopa kätkö jolle pääseminen vaatii itsensä asettamista välittömään hengenvaaraan. Harrastuksen salamyhkäisen luonteen vuoksi kätköilijä saattaa myös joutua tekemisiin virkavallan kanssa. Vain viikko harrastuksen aloittamisesta jouduimme ensimmäisen kerran tekemisiin poliisin kanssa. Olimme lähteneet suuren liikerakennuksen pihasta myöhään illalla tyhjiä pahvilaatikoita (puhdas sattuma) auton takapenkillä. Joku silminnäkijä oli tehnyt ilmoituksen epämääräisestä liikehdinnästä ja piankos siniset vilkkuvalot vaativat meitä pysähtymään. Mukana kulkeva geokätköilyn info-lappu auttoi selvittämään mitä olimme puuhaamassa, mutta luonnollisesti henkilöllisyytemme ja auton rekisteritiedot tarkastettiin ennenkuin pääsimme jatkamaan matkaa. Ilmeisesti alueella oli jotain muutakin hämäräporukkaa joilla ei ollut ihan yhtä puhtaat jauhot pussissa kuin meillä. Kannattaa siis miettiä toistamiseen ennenkuin antaa kätköilyn viedä mennessään. Jos kiinnostuit: tervetuloa mukaan, mutta sinua on varoitettu!

IN ENGLISH
Very rarely you get to start new hobby. Now me and my darling decided to start one together. The kind that would give us something to do together and would also take us outdoors. I first heard about this a couple of years ago. But when I read about it in Elli’s blog (in finnish), I decided to learn more.

Geocaching is worldwide hobby. With the assistance of a satellite navigator you are able to search for small or larger caches that are hidden by other geocachers. In the cache you will find a logbook, a pencil, info about geocaching, possibly small gifts and/or geo-items. The smallest caches can be smaller than camerafilm container whilst the biggest can be about 1-1,5 litre plastic container. When you find a cache you mark the date and your name on the logbook. Gifts are usually small toys or plastic figurines for kids. They can be also keyrings, foreign currency or like we found in one cache, screws =) Geo-items are either geocoins or travel bugs, which you don’t get for your own. Travellers are going from cache to cache, from person to person.

We’ve been geocaching now actively about 1,5 weeks and found about 30 caches. We hold at the moment one geocoin and two travel bugs. Owners can put tasks for these travellers and every person who finds them must try to help to perform the task. One travel bug wants to be in photos while eating ice cream, another wants to travel to caches near fishing areas or swimming beaches. Geocoin wants to travel to new caches with horror movie-fans.

People warned us about caching, there is no return. Since we started it we have come to notice that it’s not a few minutes we spend on our computers by getting to know new caches, solving puzzles and putting co-ordinates on our navigator, but hours. But the fun part is to find the exact cache. Co-ordinates lead to near the cache but finding it might be sometimes very challenging. Some caches are easy to find, some might take several days. So-called multi-caches and puzzle-caches are a chapter of their own. You might have to solve puzzles or make tricky calculations before you get the final co-ordinates. Geocahing-eye developes rather rapidly though and you learn to notice potential places for a cache. There is still lot to search. In Finland alone there are almost 10 000 caches. Locations can be anywhere from a city center to the wilderness. You can find caches from small villages but on the top of the statistics are big cities.

Caching might seem like a rather lonely hobby, but it isn’t so. One prominent feature is that what ever the location of the cache might be, you must search it and retrieve it from its hidden place without others noticing. Rather soon you learn to notice other cachers in public. Typical features are nosing around, checking random locations, walking up and down on the street, snooping around bushes, turning stones around, fiddling with your navi or phone, tieing your shoelaces more than necessary etc. Geocacher recognises other geocacher and it is not very rare to bump into one, especially in cities. Quite often they do searching together and exchange experiences and tips. Geocachers also arrange meetings.

If this has got you interested you can find out more about geocaching on The Official Global GPS Cache search-site. But I must warn you. When caching takes you, it is not the free hobby, as it may seem. Even though you can do caching without navi (letterboxing) it is an essential tool for the true-cacher. Additional equipment are waterproof pen or pencil, waterproof notebook, torch, protective gloves, silica-bags, resealable bags, small gifts, cache-boxes, geocoins and travelbugs. When you start making your own caches or travelbugs you quite easily can use hundreds of euros. Fine and rare geocoins can cost 20-30 euros each. Caching can be also dangerous hobby. Some caches require good physics, acrobatic movements or terrain can be difficult to go to. And there is even one cache in Helsinki where you have to put yourself in immediate risk of death. Due to the sneaky character this hobby might also take you in the hands of authorities. Only week after we started geocaching we had our first encounter with the police. We were looking for a cache on the yard of large shop-building, late in the evening. We left the premises by car and happened to have (totally coincedentally) large empty boxes on the backseat of our car. Didn’t take long when flashy blue lights demanded us to stop. Geocache-info note we had on us helped to explain what we were doing, but ofcourse they checked our identities and car information before they let us go. Apparently there was other suspicious people in the area they were looking for. So you might want to think twice before you let it get you. If you got interested: welcome, but you have been warned!